Liioitteleeko muiden miehet/ keksii tarinoita??

[nolotus]

Mua on alkanu ärsyttään suunnattomasti se että mieheni on alkanut keksimään ihan ihme tarinoita/ tai liioittelemaan asioita. Varsinkin jos pienessä hiprakassa on kova höpiseen juttuja. On noloa olla jossain porukalla kun mies alkaa puhuun ja muut alkaa jo välillä kommentoimaan ettei oo mahollista et taitaa liiotella niin ei ku kiven kovaan väittää. Ite yritän vaan olla ku en kuuliskaan ettei mun tarvi olla osallisena siihen keskusteluun. Sit on kertonu sen veljestä ja siskosta vaikka mimmosia tarinoita. Kun niitä harvoin nään et kai aattelee että totuus ei paljastu. Sit jos ollaan eksytty joskus esim samaan baariin ja oon menny sit mainitteen et niinku toi mun mies sano et oot tehny niin ja näin niin kattoo mua ihan tyhmänä ettei tosiaan oo tehny. Sit nolona pahottelen "väärinkäsitystä". Siis tuleeko tarve vaan keksiä kaikkee et olis hyviä juttuja jne..joskus niin NOLOA varmasti olis ihan hyviä ne ihan oikeesti tapahtuneet jutut..ja nyt alkanu miettiin että mikä kaikki onkaan ollu totta mitä se on mulle suhteen alkuaikoina puhunu...

 

["QWE"]

valitettavasti varsinkin humalassa. HÄPÄSY!

 

["vieras"]

Ei onneksi, mutta olen sellaisenkin tuntenut. Tämä herra ihan selvinpäinkin saattoi kertoa mitä mielikuvituksellisempia juttuja elämästään, joskus hän olis CIA:n agentti joskus taas mikä lie etsintäkuulutettu. Muuten hän kyllä vaikutti ihan selväjärkiseltä

 

["vieras"]

Mussa on itsessä samaa vikaa...
Tykkään värittää tarinoita kun en usko että ketään kiinnostaisi ne jos vain totuuden kerron.
En nyt mitään uskomattomia tarinoita kerro, mutta lisään joskus hiukan.

Olen yrittänyt parantaa tapani ja lopettaa sen, nolotti niin järjettömän paljon kun kerran hyvä ystävä pyysi että lopettaisin sen kun häntä hävettää joskus mun puolesta.
Silloin olisin halunnut kaivautua maanrakoon häpeästä.