Loma tuli, ilmeisesti liikaa aikaa --> parisuhde ärsyttää - kommentteja kiitos!

[Klooria]

Menee hermot jo viidettä vuotta tuon miehen kanssa:

-kiukuttelee jos asiat ei mene kuten hän on ajatellut (jos esim. on pilvinen sää tai sataa ja ollaan jossain ulkona)
-ei suostu tapaamaan ystäviäni (on viiden vuoden aikana (ja uskokaa vaan, tämä on totta!!) tavannut yhden kerran kaksi hyvää ystävääni, noin 10 kertaa minulle erittäin läheiset veljeni perheen sekä vanhempani jotka kaikki asuvat noin 30 kilometrin päässä meistä; ei koskaan esim. samassa kaupungissa asuvaa parasta ystävääni kun ei halua)
-ei piittaa kodista (laminaatti on jo kerran uusittu kun ei jaksa kuivata jalkojaan suihkun jälkeen; kylppäri homehtuu kun ei jaksa sitäkään lastalla vedellä; puhumattakaan että viitsisi viikkosiivota tms.)
-noudattaa milloin mitäkin ruokavaliota muttei käy kaupassa eikä laita ruokaa vaan minun pitäisi aina tietää mitä hän kulloinkin haluaa tai ei halua
-kiukuttelee kun lomalla/vapaapäivinä on liikaa/ei ole riittävästi hänen mielestään kivaa tekemistä
-hänen haluttomuudestaan johtuen (ei hae apua) seksiä ei ole ollut yli kahteen ja puoleen vuoteen

Hyviä puolia:
-hyvällä tuulella innostunut ja hauskaa seuraa
-ei ryyppää eikä hakkaa
-kai jotain muitakin, en nyt vaan keksi??

Olen alusta asti miettinyt eroa, mutta sitten hän sanoo taas miettineensä asioita ja että hänen pitää ottaa itseään niskasta kiinni. Vaan eihän niin koskaan käy, ja taas ollaan samassa tilanteessa. Meillä ei ole lapsia eikä lainaa ja olemme molemmat vakitöissä sekä elämme avoliitossa. Jotenkaan en vaan osaa lähteä kun olen aina ajatellut että arjen haasteista on vaan selvittävä ja yhdessä matkaa jatkettava. Miten te muut tekisitte?

 

["sipsi"]

Vertaisin + ja - listaa, ja pohtisin siitä käsin lähtökohtia.

Silmääni pisti, että olet alusta saakka miettinyt eroa. Siiskö viisi vuotta?

 

[-.]

Kannattaisko sun kokeilla asumista eri osoiteessa jonkun aikaa. Minä en ainakaan passaa ketään aikuista, kaupassa käydään vuorotellen, jokainen kuivaa lattian perässään jne. Mun mielestä ei kuulosta ihan normaalilta tasavertaiselta suhteelta. Mutta jokainen tekee itse omat päätöksensä. Mutta kuvauksen perusteella meillä olis äkkiä eri osoitteet.

 

["mie"]

avo-, ei avioliitto.. mie nään avoliiton jonkinmoisena välivaiheena. ainaki suosittelisin vakavasti teitä hankkiutumaan terapiaan,sais kumpikin omat kasvunpaikkansa alulle ja siten ajastaan näkisitte onko teillä yhteistä eloa.

 

["Jenis"]

No eihän tää ny oo todellista taas. Ukko pihalle ja uutta putkeen!

Olin tulossa lukemaan vertaistukiketjua, kun on 2+ lasta, asuntolainaa, ukko joka ei pese hampaitaan vessanpöntöstä puhumattakaan jne...

 

["Reetta"]

Jaa-a, kyllä mä tuossa tilanteessa eroaisin miehestä. Kuulostaa aika rasittavalta tapaukselta ja kun ei kerran ole lapsia tai taloudellisia seikkoja eron esteenä, niin miksi suotta pitkittää tilannetta. Tuskin tuosta muuttuu mihinkään. Oletko miettinyt, mitä sinä saat tuosta teidän parisuhteesta? No joo, sua ei hakata juovuspäissä, mutta siis oikeasti jotain muutakin? Mies on ainakin saanut itselleen palvelijan, jolle voi kiukutella mielin määrin...

 

["hellu"]

Olisi niin helvetin hauska kuulla sen miehen mielipide sinusta ja hänen näkökulmansa näihin asioihin.

Valitettavasti emme ikinä saa niitä kuulla ja näistä ketjuista tulee yksipuolisia miesten jätä se sika haukkumisketjuja.

 

[Ongelman ratkaisu]

Tässä teille lääke: lähtekää ulkomaille lomalle. Jonnekin, vaikka Dubaihin. Ei tarvi kenkkuilla siitä että on huono sää ja aurinko ei paista. Ei tarvi nähdä toisen ystäviä, olette ihan vain kahden. Ei tarvitse kuivata jalkojakaan suihkun jälkeen, jos ei kerta tahdo. Kaupassakaan ei tarvi käydä ja miettiä kuka laittaa ruokaa, kun ravintolan kokit sitä alvariinsa valmistaa. Kivaa tekemistä on pilvin pimein; aina laskettelusta laskuvarjohyppyyn. Ja voin luvata että paneminenkin alkaa maistumaan.

Kaikki korjattu pienellä vaivalla. No rahaa se vaatii summan X.

 

[waldemad]

Tässä teille lääke: lähtekää ulkomaille lomalle. Jonnekin, vaikka Dubaihin. Ei tarvi kenkkuilla siitä että on huono sää ja aurinko ei paista. Ei tarvi nähdä toisen ystäviä, olette ihan vain kahden. Ei tarvitse kuivata jalkojakaan suihkun jälkeen, jos ei kerta tahdo. Kaupassakaan ei tarvi käydä ja miettiä kuka laittaa ruokaa, kun ravintolan kokit sitä alvariinsa valmistaa. Kivaa tekemistä on pilvin pimein; aina laskettelusta laskuvarjohyppyyn. Ja voin luvata että paneminenkin alkaa maistumaan.

Kaikki korjattu pienellä vaivalla. No rahaa se vaatii summan X.

Kahden ja puolen vuoden seksittömyyskin korjattu yhdellä reissulla. Mistä teitä tolloja sikiää?

 

[Klooria]

Olimme olleet yhdessä noin 4 kk kun aloin miettiä eroa. Silti muutimme yhteen ja menimme kihloihin. Naimisiin ei sitten päästykään kun mies "ei tiedä koska olisi sopiva aika", mitä se sitten tarkoittaakaan...

Olen tietysti itse miettinyt, mitä tästä saan. Tosiaan kivalla tuulella ollessaan hän on hauska, mutta minua kiusaa mm. tuo epäsosiaalisuus aika tavalla: hänellä ei ole yhtään omaa kaveria koska minä kuulemma riitän, eikä hän halua tavata minun kavereitani. Lisäksi olen itsekin monesti todennut olevani hänelle lähinnä piika tai äiti, ja tietäähän sen, mitä sellainen tekee suhteelle. On hänessö muitakin hyviä puolia kuin ekassa viestissä mainitsemani: ei sotke vessaa, pärjää töissä ihan ok (työskentelee sihteeritasolla), sitten kun tapellaan niin vähän aikaa jaksaa muistaa että minäkin olen olemassa jne. Ihmeen vaikeaa silti on tehdä lopullista eropäätöstä, vaikka toisaalta olen kai sen tehnyt jo lähes viisi vuotta sitten. Esim. viime synttäreideni jälkeen olin tosi pahoillani kun hän ei tuonut edes kukkia vaikka tiesi että on synttäri (kuulemma ei tiennyt millaisista tykkäisin). Lisäksi ei kuuntele minua kuin pakon edessä = jos alistun huutamaan hänelle.Jospa nyt pystyisin loman aikana tekemään lopullisen päätöksen... Silti pelottaa, että entä jos yhteinen mökkiloma taas menee kivasti niin tuntuu varmaan että ehkä tämä tästä... Taidan itsekin olla aika saamaton tossu.

 

[Klooria]

Tässä teille lääke: lähtekää ulkomaille lomalle. Jonnekin, vaikka Dubaihin. Ei tarvi kenkkuilla siitä että on huono sää ja aurinko ei paista. Ei tarvi nähdä toisen ystäviä, olette ihan vain kahden. Ei tarvitse kuivata jalkojakaan suihkun jälkeen, jos ei kerta tahdo. Kaupassakaan ei tarvi käydä ja miettiä kuka laittaa ruokaa, kun ravintolan kokit sitä alvariinsa valmistaa. Kivaa tekemistä on pilvin pimein; aina laskettelusta laskuvarjohyppyyn. Ja voin luvata että paneminenkin alkaa maistumaan.

Kaikki korjattu pienellä vaivalla. No rahaa se vaatii summan X.

Mies pelkää lentämistä eikä ole koskaan suostunut lähtemään käymään kuin Virossa ja Tukholmassa. Niissä sitä ei ole panettanut.

 

["Jenis"]

Tässä teille lääke: lähtekää ulkomaille lomalle. Jonnekin, vaikka Dubaihin. Ei tarvi kenkkuilla siitä että on huono sää ja aurinko ei paista. Ei tarvi nähdä toisen ystäviä, olette ihan vain kahden. Ei tarvitse kuivata jalkojakaan suihkun jälkeen, jos ei kerta tahdo. Kaupassakaan ei tarvi käydä ja miettiä kuka laittaa ruokaa, kun ravintolan kokit sitä alvariinsa valmistaa. Kivaa tekemistä on pilvin pimein; aina laskettelusta laskuvarjohyppyyn. Ja voin luvata että paneminenkin alkaa maistumaan.

Kaikki korjattu pienellä vaivalla. No rahaa se vaatii summan X.

Mitä v*ttua mä just luin?

 

[waldemad]

Olimme olleet yhdessä noin 4 kk kun aloin miettiä eroa. Silti muutimme yhteen ja menimme kihloihin. Naimisiin ei sitten päästykään kun mies "ei tiedä koska olisi sopiva aika", mitä se sitten tarkoittaakaan...

Olen tietysti itse miettinyt, mitä tästä saan. Tosiaan kivalla tuulella ollessaan hän on hauska, mutta minua kiusaa mm. tuo epäsosiaalisuus aika tavalla: hänellä ei ole yhtään omaa kaveria koska minä kuulemma riitän, eikä hän halua tavata minun kavereitani. Lisäksi olen itsekin monesti todennut olevani hänelle lähinnä piika tai äiti, ja tietäähän sen, mitä sellainen tekee suhteelle. On hänessö muitakin hyviä puolia kuin ekassa viestissä mainitsemani: ei sotke vessaa, pärjää töissä ihan ok (työskentelee sihteeritasolla), sitten kun tapellaan niin vähän aikaa jaksaa muistaa että minäkin olen olemassa jne. Ihmeen vaikeaa silti on tehdä lopullista eropäätöstä, vaikka toisaalta olen kai sen tehnyt jo lähes viisi vuotta sitten. Esim. viime synttäreideni jälkeen olin tosi pahoillani kun hän ei tuonut edes kukkia vaikka tiesi että on synttäri (kuulemma ei tiennyt millaisista tykkäisin). Lisäksi ei kuuntele minua kuin pakon edessä = jos alistun huutamaan hänelle.Jospa nyt pystyisin loman aikana tekemään lopullisen päätöksen... Silti pelottaa, että entä jos yhteinen mökkiloma taas menee kivasti niin tuntuu varmaan että ehkä tämä tästä... Taidan itsekin olla aika saamaton tossu.

Klassikkovastaus tähän: jätä tuo tolvana. Se ei varmasti tule siitä ainakaan parempaan muuttumaan jollei edes merkkipäiviä mitenkään huomioi.

 

[Mythago]

Sun odotukset tuntuu olevan tosi matalalla tuossa parisuhteessa. Miehen "hyvät puolet" on lähinnä sitä, ettei se nyt oo aivan aktiivisesti paska. Mun mielestä parisuhteessa se, että huolehtii osansa kodin ylläpidosta ja ettei dokaa ylettömästi tai ole väkivaltainen on lähtötaso. Tämä koskee molempia sukupuolia.

 

[Klooria]

Kiitos Mythago, waldemad ja monet muut asiallisesti vastanneet. Ajattelin ensin näyttää hänelle tämän ketjun, mutta pitää vielä miettiä, auttaako sekään. Minulla on varaa hankkia vaikka heti oma asunto ja voisi ehkä olla ihan ok antaa jo olla. Tuntuu viestienne perusteella, että tyydyn liian vähään ja elämäni voisi parantua eron myötä. Kerään mökkiviikon yli rohkeutta ja alan sitten hakea omaa asuntoa. Silloin voisin ehkä tarttua myös minulle tarjottuun ylennykseen; kun en enää olisi niin kiinni kodissa, voisin suunnata osan energiasta vähän vaativampaan työhön.

 

["Jenis"]

Kiitos Mythago, waldemad ja monet muut asiallisesti vastanneet. Ajattelin ensin näyttää hänelle tämän ketjun, mutta pitää vielä miettiä, auttaako sekään. Minulla on varaa hankkia vaikka heti oma asunto ja voisi ehkä olla ihan ok antaa jo olla. Tuntuu viestienne perusteella, että tyydyn liian vähään ja elämäni voisi parantua eron myötä. Kerään mökkiviikon yli rohkeutta ja alan sitten hakea omaa asuntoa. Silloin voisin ehkä tarttua myös minulle tarjottuun ylennykseen; kun en enää olisi niin kiinni kodissa, voisin suunnata osan energiasta vähän vaativampaan työhön.

Oikeesti nainen, nyt otat ittees niskasta kii! Kai nyt elämä menee hukkaan tommosen löhväkkeen kans, kun ei ees lapset pitele paskassa suhteessa kii.

 

["mie"]

Kiitos Mythago, waldemad ja monet muut asiallisesti vastanneet. Ajattelin ensin näyttää hänelle tämän ketjun, mutta pitää vielä miettiä, auttaako sekään. Minulla on varaa hankkia vaikka heti oma asunto ja voisi ehkä olla ihan ok antaa jo olla. Tuntuu viestienne perusteella, että tyydyn liian vähään ja elämäni voisi parantua eron myötä. Kerään mökkiviikon yli rohkeutta ja alan sitten hakea omaa asuntoa. Silloin voisin ehkä tarttua myös minulle tarjottuun ylennykseen; kun en enää olisi niin kiinni kodissa, voisin suunnata osan energiasta vähän vaativampaan työhön.

en ihan oikeesti ymmärrä miksi kahden aikuisen huushollissa et voisi tehdä töitäsi täysillä? Jos toinen ei kykene sopeutumaan niin ei sit oikeesti tainnukaan olla aikuinen? Yritän ehkä sanoo ett tartu ihmeessä työtarjoukseen jos se siusta tuntuu hyvältä,ero on sit oma lukunsa.

 

[astrolabe]

Ette taida olla yhteensopivia.

 

[Joffrey Baratheonin hiukset]

Ero ennenkuin tulee lapsia.

 

[karuajatus]

Entä jos kyse on siitä, että miehesi ei rakasta sinua. On kanssasi parisuhteessa kun muutakaan ei ole. Ilman suhdettanne olisi totaalisen yksin? Ja sitten kiukuttelee... On toi seksittömyyskin aika kummallista, noin pitkään. Minkäikäisiä olette, onko hän fyysisesti terve?

 

[karuajatus2]

Tai sitten hänellä on jotakin henk.koht. ongelmia päänsä sisällä, jotka ovat ratkaisematta. Kertomasi perusteella. Itse en kauaa katseli tuota menoa nimenomaan kun teillä ei ole lapsia eikä yhteistä asuntolainaa. Voimia sinulle, mitä ikinä päätätkin tehdä.

 

[Vie ras]

Jäte se nyt. Kohta teillä on lapsia ja sitten mietit, että olisi pitänyt jättää jo aikaa sitten. Nyt on helpompaa kun ei ole lapsia.

 

[-.-]

(laminaatti on jo kerran uusittu kun ei jaksa kuivata jalkojaan suihkun jälkeen; kylppäri homehtuu kun ei jaksa sitäkään lastalla vedellä; puhumattakaan että viitsisi viikkosiivota tms.)

Onko tämä edes mahdollista :O
Miten voi jalat/kroppa olla suihkun jälkeen niin märkä että laminaatitkin menee pilalle??
Ja jos suihku homehtuu koska siellä on kosteaa, niin onko ilmanvaihto ym ihan kunnossa?