V
"vieras"
Vieras
20 vuotinen avoliittoni loppui äkisti, exäni löysi uuden. Jouduin jättämään kotini. Olin aina ollut kovin liberaali ja olisin peräti ollut valmis hyväksymään pettämisen, mutta en sitä vihaa ja inhoa jota exäni koki minua kohtaa. Siksi varmaan nyt uudella kierroksella olen hieman tarkempi.
Aivan kumman yhteensattuman kautta löysin nykyisen rakkaani. Me vaan yhtäkkiä rakastuttiin toisiimme palavasti, en ole koskaan ennen kokenut vastaava. Rakastan miestäni valtavasti.
Ongelmani on nyt se, että epäilen uutta kultaani. En ole koskaan ollut mitenkään erityisen mustis, mutta nyt huomaan itsessäni tuon piirteen. Kullallani on entinen elämänsä niinkuin minullakin.
Hän mm. seurusteli yhden naisen kanssa ja hänellä oli yhtäaikaa muita seksikumppaneita... Eli miksei hän minulle tekisi samaa?
Tämä onneton mies on pitänyt kirjaa kaikista existään ja minä onneton löysin sen kierrevihon missä oli nimi, päivämäärä, montako kertaa he panivat yms. En millään kehtaa kertoa, että tuon vihon löysin kirjahyllystä. Niin yksityinen juttu se oli
Raskainta oli oma nimeni viimeisellä sivulla.... Tämän löydöksen jälkeen olen ollut kovin mustis ja en jaksa uskoa, että hän jaksaa rakastaa minua ja vain minua.
Sitten kesälomareissulla mentiin tapaamaan hänen vanhaa tuttuaan, jonka nimi oli myös siinä kierrevihossa. Toki siinä luki myös, että he ovat nykyisin vaan kavereita...Se ei tuntunut oikein hyvältä. Enkä kehdannut sanoa, että minä tiedän kaiken...
Meillä on hyvä suhde ja jos en olisi tuota onnetonta vihkoa löytänyt, en pitäisi miestäni pettäjä-luonteena ja olisin varmasti myös onnellisempi tässä suhteessa.
Mikä onneton saa hänet pitämään tuollaista vihkoa, pakkohan hänen on tietää, että minä ehkäpä löydän sen, niin avoimesti se oli esillä. Olisi edes vaivautunut piilottamaan....
Sitten toinen missä lukee vaikka mitä juttuja on veneen lokikirja, ketä hän on siellä pannu. Siis lokikirja, johon normisti kirjoitetaan, millainen keli on ollut yms. Tuosta hänelle huomautin, koska lokikirjat ovat yleensä julkisia ja kuka tahansa veneen matkusta voi niitä lukea tuntematta huonoa omaatuntoa.
Hän tuli kovin noloksi ja sanoi polttavansa kirjan. Lokikirjaan ei koskaan kirjoiteta mitään noin henkilökohtaista.Yksi hänen entinen naisystävänsä oli kovasti myös kirjoitellut kuinka ihanaa heillä on kun he saavat olla yhdessä yms. Lokikirjassa oli myös hyvin henkilökohtaisia juttuja heidän suhteestaan. Kuitenkin samaan aikaan hänellä on ollut jo toinen kiikarissa vrt. kierrevihko.
Mies on elänyt kauan yksin, hänellä ei ole ollut suhdetta, jossa hän olisi asunut naisen kanssa yli 12 vuoteen. Ehkäpä hän ei tullut ajatelleeksi, että oikeasti joku voi lukea noita juttuja.
Ihan suhteenne alussa, hän oli sitä mieltä vahvasti, että seurustelemme vasta, kun asumme yhdessä. Hän ei pidä suhdetta vakavastiotettavana ellei pari asu yhdessä. Ja mehän asutaan, mutta mikä kauhea vimma hänellä on ollut kirjata kaikki nuo asiat ylös? Mitä teen tämän miehen kanssa, pitäisikö vain pakata tavarat ja jäädyttää omat tunteet? En jaksaisi millään enää mitään ihmissuhde/pettämis/jättämis -kiemuroita.
Toki, menneethän ovat menneitä....
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta?
Ja ihan oikeasti mies on ollut minulle aivan ihana, eikä ole pettänyt, enkä tiedä aikooko ehkä joskus, mahdollisesti....
(kopioitu, linkkiä tulee seuraavaks)
Aivan kumman yhteensattuman kautta löysin nykyisen rakkaani. Me vaan yhtäkkiä rakastuttiin toisiimme palavasti, en ole koskaan ennen kokenut vastaava. Rakastan miestäni valtavasti.
Ongelmani on nyt se, että epäilen uutta kultaani. En ole koskaan ollut mitenkään erityisen mustis, mutta nyt huomaan itsessäni tuon piirteen. Kullallani on entinen elämänsä niinkuin minullakin.
Hän mm. seurusteli yhden naisen kanssa ja hänellä oli yhtäaikaa muita seksikumppaneita... Eli miksei hän minulle tekisi samaa?
Tämä onneton mies on pitänyt kirjaa kaikista existään ja minä onneton löysin sen kierrevihon missä oli nimi, päivämäärä, montako kertaa he panivat yms. En millään kehtaa kertoa, että tuon vihon löysin kirjahyllystä. Niin yksityinen juttu se oli
Raskainta oli oma nimeni viimeisellä sivulla.... Tämän löydöksen jälkeen olen ollut kovin mustis ja en jaksa uskoa, että hän jaksaa rakastaa minua ja vain minua.Sitten kesälomareissulla mentiin tapaamaan hänen vanhaa tuttuaan, jonka nimi oli myös siinä kierrevihossa. Toki siinä luki myös, että he ovat nykyisin vaan kavereita...Se ei tuntunut oikein hyvältä. Enkä kehdannut sanoa, että minä tiedän kaiken...
Meillä on hyvä suhde ja jos en olisi tuota onnetonta vihkoa löytänyt, en pitäisi miestäni pettäjä-luonteena ja olisin varmasti myös onnellisempi tässä suhteessa.
Mikä onneton saa hänet pitämään tuollaista vihkoa, pakkohan hänen on tietää, että minä ehkäpä löydän sen, niin avoimesti se oli esillä. Olisi edes vaivautunut piilottamaan....
Sitten toinen missä lukee vaikka mitä juttuja on veneen lokikirja, ketä hän on siellä pannu. Siis lokikirja, johon normisti kirjoitetaan, millainen keli on ollut yms. Tuosta hänelle huomautin, koska lokikirjat ovat yleensä julkisia ja kuka tahansa veneen matkusta voi niitä lukea tuntematta huonoa omaatuntoa.
Hän tuli kovin noloksi ja sanoi polttavansa kirjan. Lokikirjaan ei koskaan kirjoiteta mitään noin henkilökohtaista.Yksi hänen entinen naisystävänsä oli kovasti myös kirjoitellut kuinka ihanaa heillä on kun he saavat olla yhdessä yms. Lokikirjassa oli myös hyvin henkilökohtaisia juttuja heidän suhteestaan. Kuitenkin samaan aikaan hänellä on ollut jo toinen kiikarissa vrt. kierrevihko.
Mies on elänyt kauan yksin, hänellä ei ole ollut suhdetta, jossa hän olisi asunut naisen kanssa yli 12 vuoteen. Ehkäpä hän ei tullut ajatelleeksi, että oikeasti joku voi lukea noita juttuja.
Ihan suhteenne alussa, hän oli sitä mieltä vahvasti, että seurustelemme vasta, kun asumme yhdessä. Hän ei pidä suhdetta vakavastiotettavana ellei pari asu yhdessä. Ja mehän asutaan, mutta mikä kauhea vimma hänellä on ollut kirjata kaikki nuo asiat ylös? Mitä teen tämän miehen kanssa, pitäisikö vain pakata tavarat ja jäädyttää omat tunteet? En jaksaisi millään enää mitään ihmissuhde/pettämis/jättämis -kiemuroita.
Toki, menneethän ovat menneitä....
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta?
Ja ihan oikeasti mies on ollut minulle aivan ihana, eikä ole pettänyt, enkä tiedä aikooko ehkä joskus, mahdollisesti....
(kopioitu, linkkiä tulee seuraavaks)
Niinhän se on että tieto lisää tuskaa. Ja epäilyjä. Ja vielä usein ihan turhaan.
