Lukekaa tää!

[hoitsu]

Kiva että saat apua.
Huomautan kuitenkin, että kaikki eivät sitä saa vaikka hakisivat eivätkä todellakaan pääse mihinkään osastoille "vain" ahdistuksen vuoksi, ei aina edes psykoosissa.

Toivotaan, että saat helpotuksen oloon...

Hienoa että hait apua, mutta jossain kohtaa nyt valehtelet.

Pelkällä ahdistuksella ja paniikkihäiriölle ei suljetulle pääse. Jonot niin pitkät ja avunhakijoita paljon, että ellei ole omalle lapselleen vaaraksi tai sitten psykoosissa, ei osastolle pääse.

Juurias yksi päivä eräs äiti oli yrittänyt itsemurhaa. Häntä pidettiin päivä osastolla ja lähetettiin kotiin avopotilaana. ei ollut muka enää vaaraksi, vaikka vaikea masennus ja paniikkihäiriö. ei vain ole resursseja.

Uskon, että kaunistelet tilannettasi. Jotain dramaattisempaa on tapahtunut. Onko lapsesi otettu huostaan? Vai onko hän oikeasti kotona?

 

[vauvahaaveita]

se ahdistus on kokoajan päällä....todella vaikea keskittyä....yhteen väliin,en voinut edes telkkaria katsoa Ja pahinta on se ettei pystynyt edes vauvaan 100% keskittyyn,oli itellä niin paha olla :'( ...no,onneksi nyt on ollu muutamia päiviä paremmin...

 

[vauvahaaveita]

Kiva että saat apua.
Huomautan kuitenkin, että kaikki eivät sitä saa vaikka hakisivat eivätkä todellakaan pääse mihinkään osastoille "vain" ahdistuksen vuoksi, ei aina edes psykoosissa.

Toivotaan, että saat helpotuksen oloon...

Hienoa että hait apua, mutta jossain kohtaa nyt valehtelet.

Pelkällä ahdistuksella ja paniikkihäiriölle ei suljetulle pääse. Jonot niin pitkät ja avunhakijoita paljon, että ellei ole omalle lapselleen vaaraksi tai sitten psykoosissa, ei osastolle pääse.

Juurias yksi päivä eräs äiti oli yrittänyt itsemurhaa. Häntä pidettiin päivä osastolla ja lähetettiin kotiin avopotilaana. ei ollut muka enää vaaraksi, vaikka vaikea masennus ja paniikkihäiriö. ei vain ole resursseja.

Uskon, että kaunistelet tilannettasi. Jotain dramaattisempaa on tapahtunut. Onko lapsesi otettu huostaan? Vai onko hän oikeasti kotona?

en kyllä valehtele, enkä kaunistele....olin tossa päivystys klinikalla...en sellaisella "oikealla" minne on tosiaan jonot!....

 

[m]

Kiva että saat apua.
Huomautan kuitenkin, että kaikki eivät sitä saa vaikka hakisivat eivätkä todellakaan pääse mihinkään osastoille "vain" ahdistuksen vuoksi, ei aina edes psykoosissa.

Toivotaan, että saat helpotuksen oloon...

Hienoa että hait apua, mutta jossain kohtaa nyt valehtelet.

Pelkällä ahdistuksella ja paniikkihäiriölle ei suljetulle pääse. Jonot niin pitkät ja avunhakijoita paljon, että ellei ole omalle lapselleen vaaraksi tai sitten psykoosissa, ei osastolle pääse.

Juurias yksi päivä eräs äiti oli yrittänyt itsemurhaa. Häntä pidettiin päivä osastolla ja lähetettiin kotiin avopotilaana. ei ollut muka enää vaaraksi, vaikka vaikea masennus ja paniikkihäiriö. ei vain ole resursseja.

Uskon, että kaunistelet tilannettasi. Jotain dramaattisempaa on tapahtunut. Onko lapsesi otettu huostaan? Vai onko hän oikeasti kotona?

en kyllä valehtele, enkä kaunistele....olin tossa päivystys klinikalla...en sellaisella "oikealla" minne on tosiaan jonot!....

aika tylyä lyödä lyötyä, itse pääsin osastolle kun sinne halusin , en pystynyt hoitamaan lastani enää ja olin niin huonossa kunnossa ihan ahdistuksen ja paniikin vuoksi, osastolle pääsin heti, mutta ekan yön jouduin vieettää osastolla ja sen jälkeen pääsin avo-osastolle, joka nykyään kuulemma myös suljettu osasto.

Siellä osastolla jossa vietin kuukauden oli ihan tavallisia masennus potilaita, ei siinä hullu tai vastaavaa tarvi olla että osastolle pääsi.

Pienen vauvan kanssa pääsee jonojen ohitse, ei siinä sen kummempaa ole, joten älä sinä puhu ap:lle asioista mistä et MITÄÄN TIEDÄ! voimia ap:lle tiedän mitä käyt lävitse ja kun kotiudut joku päivä , niin se ei vielä tarkoita että olisit terve, se paraneminen alkaa pikuhiljaa siellä kotona ja se koti rupeaa tuntuu kuukausi kuukaudelta omaltaan taas ja pystyt nauttimaan ihanasta lapsestasi, niinkuin mulle aikoinaan sanottiin; se lapsi parantaa sut, varaa aikaa kuukausiakin niin et tule pettymään !

=)
syksyn aurinko

 

[miu]

Täällä ollaan, toista päivää psykiatrisella klinikalla...hakemassa apua tähän ahdistukseen ja paniikkihäiriöön.
Jotku tietää mun tilanteen, kun olen laittanut alotuksia "mitä nyt"-palstalle, ja myös puhunut asiasta "vauvat 0-12kk" palstalla =)

Tosiaan, ahdistuskierre alkoi ensimmäisestä paniikkikohtauksesta josta on nyt kohta 2kk aikaa. Eli todella nopeaa olen hakenut apua tähän...ensin tk:n kautta, ja sieltä neuvolaan ja mielenterveysneuvolaan psykologille, ja nyt oon omasta halusta vapaa ehtoisesti täällä osastolla hoidattamassa itseäni kuntoon!
Tänään aloitettiin uus mielialalääke kokeiluun...vielä ei oo tietoa siitä kauan oon täällä, ja miten aletaan tarkemmin hoitamaan...se selviää tässä kohta puolin.

Hienoa että hoidatat itsesi kuntoon, kunpa kaikki olisivat yhtä rohkeita pyytämään apua kun sitä tarvitsee. Tsemppiä!

KAIKILLE NIILLE JOILLA ON VÄHÄNKÄÄ TUNNETTA SIITÄ ETTÄ PSYYKKISESTI ON JOTAIN VIALLA, NII HAKEKAA APUA! MITÄ AIKASEMMIN HAETTE APUA SITÄ HELPOMMIN JA NOPEAMMIN TÄMÄ SAADAAN AISOHIN JA HALLINTAAN!

HALUSIN VAIN KERTOA PIENEN OSAN OMAA ELÄMÄÄ...

Vauva on kohta 4kk vanha, ja voin huoletta täällä olla,koska kotona on kaikki hyvin, ja vauva on turvassa...

:heart: : vauvis

 

[miu]

Hienoa että hoidatat itsesi kuntoon, kunpa kaikki olisivat yhtä rohkeita pyytämään apua kun sitä tarvitsevat. Tsemppiä!

 

[työnnä pullamössöt kiduksiis]

no mä en jaksa ymmärtää, on itselläkin ollut vaikeeta mut eteenpäin on vaan menty. Nykyajan pullamössöt vaatii heti hoitoa kun vähän ahdistaa, sitä kutsutaan kansanomaisesti arjeksi muuten

Kun on ahdistusta ja "ahdistusta". Oikea diagnosoitu ahdistuneisuus on aivojen välittäjäaineiden sairaus.

 

[vauvahaaveita]

kiitos kaikille! :hug: Tosiaan osastolla erikoislääkäri sanoi tapaustani paniikkihäiriöksi, joka on yksi ahdistuneisuushäiriön osa...ja mulla se ahdistus ei johdu mistään tietystä asiasta....vaan ahdistun siitä ahdistuksesta =) ...tosiaan tänään pitää mennä käymään siellä klinikalla, ja oon kyllä päättänyt että kotona nyt haluan olla, vauva kuitenki niin rakas, että ikävä tulee jo pelkästä ajatuksesta että sinne palaisin, avohoitoo sit täällä mielenterveysneuvolan puolella...perjantaina on aika psykiatrille, ja psykologille varmaan myös viikottain...
Uutta lääkettä oon nyt viikon verran syöny puolikkaalla tabletilla, huomena seki nousee siihen kokonaiseen (sertralin "tms" 50mg)...

 

[m]

kiitos kaikille! :hug: Tosiaan osastolla erikoislääkäri sanoi tapaustani paniikkihäiriöksi, joka on yksi ahdistuneisuushäiriön osa...ja mulla se ahdistus ei johdu mistään tietystä asiasta....vaan ahdistun siitä ahdistuksesta =) ...tosiaan tänään pitää mennä käymään siellä klinikalla, ja oon kyllä päättänyt että kotona nyt haluan olla, vauva kuitenki niin rakas, että ikävä tulee jo pelkästä ajatuksesta että sinne palaisin, avohoitoo sit täällä mielenterveysneuvolan puolella...perjantaina on aika psykiatrille, ja psykologille varmaan myös viikottain...
Uutta lääkettä oon nyt viikon verran syöny puolikkaalla tabletilla, huomena seki nousee siihen kokonaiseen (sertralin "tms" 50mg)...

mä söin sitä setralinia juurikin siihen että ahdistuin ahdistuksesta =o
mä söin sitä setralinia enimmillään 300 mg ha seroquelia 250 mg, joten pieniä on vielä sun annokset joten kyllä sä paranet ajan kanssa , voimia!

 

[xe]

Ei todellakaan kannata miettiä vakavissaan että PARANEE.
Olen sairastanut n. neljää ahd.häiriöitä n. 10 vuotta, enkä todellakaan parane kuten ei paljon muutkaan. Toipua voi mutta parantumista tuskin kannattaa odottaa, vaikka toki niinkin voi käydä.

Minulle ei sovi lääkkeet, on kokeiltu KAIKKI. Siis oikeasti kaikki mitkä voisivat auttaa.
Ei auta myöskään terapia.
Mistään sairaaloista yms. ei vaikutusta.

 

[xx]

.. seksielämä kuolee TÄYSIN tietyistä lääkkeistä....
osa vain pahentaa ahdistusta.

luotto lääkkeisiin nolla.