Luopuisitko kissasta tilanteessani?

[kissa + vauva?]

Miehen kanssa käydään vääntöä nyt siitä että mitä meidän kissan kanssa tehdään, kaipaan realistisia, järkeviä mielipiteitä ja näkökulmia suuntaan ja toiseenkin.

Tilanne siis lyhykäisyydessään: Raskaudessa alkoi nyt viimeinen kolmannes, meillä on 6-vuotias leikattu maatiaiskissapoika joka on periaatteessa maailman kiltein ja lempein kissa, mutta joka kiipeää päivittäin syliin makoilemaan ja hellyyttä hakemaan, myös öisin tulee mahan päälle/jalkoihin nukkumaan. Kissa myös hellyyttä hakiessaan "haroo" tassuillaan, välillä voimakkaastikin niin että kynnet tekevät jälkeä. Ei siis raavi vihaisena, vaan tyytyväisenä ollessaan.

Mies on vakavissaan sitä mieltä että kissalle pitää alkaa etsimään uutta kotia. Pelkää että kissa menee vauvan päälle nukkumaan ja tukehduttaa sen, tai haroo vauvaa kynsillään samaan tapaan kuin meitä.

Minulle kissasta luopuminen tuntuu ajatuksena todella pahalta. Se on ollut minulla koko elinikänsä ja on todella empaattinen ja lempeä eläin jota rakastan valtavasti. Lisäksi perusarvoihini kuuluu että lemmikistä kuuluu huolehtia loppuun asti, eli kissan tapauksessa mahdollisesti jopa 20 vuotta.

Olen miehelle sanonut että en aio hetkeksikään jättää kissaa ja vauvaa valvomatta, ja että estetään kissan pääsy pinnasänkyyn jotenkin, mutta mies on sitä mieltä että kissasta on pakko luopua koska se on vaarallinen vauvalle. Minun olisi helppo tehdä päätös jos kissa olisi arka tai aggressiivinen uusia asioita kohtaan, mutta kun kissan ainoa ongelma on liiallinen hellyyden hakeminen niin tuntuu todella väärältä luopua rakkaasta lemmikistä sen takia.

Lisäksi uskoisin että kissa väistäisi vauvaa. Ainakaan ei ole kavereiden vauvoista ollut yhtään kiinnostunut niiden vierailessa täällä.

Mitä mieltä te olette?

 

["rrrr"]

Meillä on ihan samanlainen kissa. Tunkee syliin ja meidän sänkyyn, leipoo tassuillaan jne.
VAuva kun syntyi, kissa ei ikinä yrittänytkään tunkea vaunuihin tai sänkyyn tai muutenkaan vauvaan koskea. Kävi joskus nuuskimassa, mutta lähti pian pois.
Nyt, kun lapsi on pian 5v. ovat kissat kanssa parhaimmat ystävät

 

[censeo]

Meidänkin kissa tassuttaa samalla tavalla, mutta ei se koskaan mennyt meidän vauvan päälle sitä tekemään. "Vauva" on jo 11-vuotias eikä kissa ole ikinä häntä raapaissut eikä mennyt edes päälle nukkumaan. Minusta tuo pelko ei ole syy luopua kissasta.

 

[Saksamamma]

Meillä oli 3 kissaa, kun esikoinen syntyi. Yhden niistä olimme kasvattaneet tuttipullolla. Koskaan ei mitään ongelmaa ollut. Lapsi nukkui omassa huoneessaan ja ovi oli kiinni (siis öisin). Kissa oli tosin parempi, kuin itkuhälytin. Ennenkuin itkuhälytin edes rapsahti, kissa oli tytön huoneen oven takana ja ilmoitti, että lapsi olisi kohta hereillä.

Nytkin meillä on 3 kissaa ja vauva tulossa. Kertaakaan ei olla mietitty, että miten kissojen käy. Tottakai pysyvät täällä.

 

[järki hoi]

Kissan käytös kuulostaa täysin normaalilta. Älkää nyt herranjee kissasta luopuko lasten tulon takia. naurettava syy. Ei se ole mikään syy! Te vahditte että kissa ei "hae hellyyttä" vauvalta menemällä päälle tms. Luonnollisesti vauvan ollessa pieni nukkuu hän tilassa mihin kissa ei pääse. kai teillä ovia on jotka saadaan tarpeen mukaan kiinni?

 

["akka"]

Mies lähtis talosta jos mulla olis tollanen tilanne.

 

["jjjj"]

En luopuisi. Meillä on kolme kissaa ja yksikään niistä ei ole ollut vauvasta kiinnostunut. Päin vastoin, rääkyvä nyytti karkoitti kaikki katit... Vauvan tavarat (pinnis silloin, kun vauva ei siellä nukkunut, turvakaukalo yms.) olivat kyllä kissoista kiinnostavia.

 

["vieras"]

voi älkää luopuko kissasta! Me jouduttiin aikoinaan luopumaan kissasta lapsen allergian takia ja oli kyllä tosi kurjaa. Meidän kissa oli myös tuollainen syliin tunkija, mutta vauvaa jotenkin vähän pelkäsi, eikä ikinä mennyt vauvan sänkyyn eikä kyllä tehnyt vauvalle mitään.

 

["niin"]

Ei tarvitse luopua kissasta. Kuten sanoit, niin valvot itse ettei mitään pääse käymään (tosin kissa tuskin edes yrittää) ja pinnasänkyyn ostat vaikka huutiksesta sellaisen suojaverkon. Ja oveakin voi pitää kiinni niin ettei yöllä kissa ja vauva ole samassa huoneessa.

Kissasta tulee varmasti todella rakas heti kun vauva vähänkin siitä ymmärtää. Ei huolta.

 

[järki hoi]

Luopuisin ja olen luopunut. Sit on myöhäistä itkeä kun jotain on sattunut. Lapsen kanssa joutuu pohtimaan arvonsa uudelleen ja terve äiti laittaa lapsen ensimmäiseksi. Kissa ei edes mahdu samalle asteikolle.

 

[Coffee Break]

Meillä kans katti kiersi vauvan. Kissalla meni nopeasti jakeluun että kun vauvan lähelle menee niin sieltä tulee hallitsematon nyrkinisku päähän.

Nyt tuo meidän vauva on kolmasluokkalainen ja sillä on "oma" vajaa vuoden ikäinen kissa

 

["nyyti"]

mulla ois myynnissä sellanen kissaverkko pinnasängyn päälle

 

["sara"]

vaunut on sellanen paikka jossa kissat viihtyvät...

 

[Turha pelko]

En luopuisi. Aika kaukaa haettua tuollainen.

Enemmän on sattunut vahinkoja vauvalle jotka on aiheuttanut ihan oma äiti ja isä. Eihän tästä montaa vuotta ollut kun perheen isä oli tukehduttanut vauvan vahingossa. Eli jos haluatte vauvan varmasti olevan turvassa, niin teidän tulisi olla itse varovaisia. Kissa ei vauvalle tee mitään. En ole koskaan eläissäni kuullut kissan aiheuttaneen vauvan tukehtumisen.

 

[Ap.]

Kiitos vastauksista! Näytän tämän ketjun miehelleni kunhan tulee töistä, niin jospa uskoisi että kissa ei ole salamurhaamassa vauvaamme heti ja että moni muukin on selvinnyt vauva-ajasta kissa talossaan

 

["vieras"]

Älä luovu kissasta. Nuorena luovuin kissasta ja koirasta lapsen saatuani. Olen NIIN katunut sitä. Mutta, kuuntelin kaiken maailman tätejä neuvoineen silloin epävarmana. Eläimet ja lapset sopii aivan hyvin samaan talouteen. Se katumus on niin riipivää, että oppirahat olen maksanut.

 

["minttu"]

Komppaan edellisiä: vauvan syntyminen ei ole mikään automaattinen syy luopua lemmikkieläimestä! Omituista ajattelua tuollainen. Meillä on aina ollut 3 kissaa, eikä ole ongelmia ollut niiden ja lapsen yhteiselossa. Kun lapsemme oli vauva, kissoja ei päästetty sinne, missä vauva nukkui. Eipä siitä suurta vaivaa ollut, makkarin ovi vain kiinni. Itse koen, että lemmikeistä on ollut lapselle vain iloa ja seuraa, ja hän on oppinut pienestä pitäen, miten eläinten kanssa ollaan luontevasti ja miten niitä kohdellaan hyvin.

 

[Tsedi]

On pelkkää urbaanilegendaa, että kissa tukahduttaisi vauvan nukkumalla sen päällä. Tällä tavoin ei ole yksikään vauva päässyt hengestään Suomessa. Meillä kolme kissaa plus neljä vauvaa ollut talossa, ei mitään ongelmaa koskaan.

 

[en laittas]

Meillä ainakin kissa on kiertäny pikkuvauvan kaukaa. Kissa karttaa huutavaa vauvaa, joka tarttuu KIPEESTI turkkiin kiinni. Eihän se vauva yksin kai nuku muutenkaan? Meillä tosin nukuttiin perhepedissä ja siin ois ollut mahdoton tulla vauvan päälle nukkumaan. Sit kun vauva oli isompi (lähempänä 1 v. ) kissa kyllä alkoi nukkua tytön vieressä.

Jos kissa olis ollu sellanen että ei pelkää vauvaa vaan tunkis nukkumaan vauvan päälle, sitten pohtisin asiaa uudelleen. Mutta vasta kun näkee miten se käyttäytyy.

 

[no voi terve.]

Kissa ei mene vauvan päälle. Piste. Vauvan sänky tai kaukalo kiinnostaa makuualustana vain kun vauva ei ole siellä. Jostain syystä kissat väistävät vauvaa. En ole koskaan itse kokenut tai kuullut päinvastaista ja täälläkin on veivattu vauvaiät kissanomistajana. Koirat pyrkivät yleensä hoivaamaan nuolemalla ja vartioimalla ja katit korkeintaan nuuhkaisevat ja lähtevät pois. P.s. Mies taitaa olla muutenkin vähän höyrynä vauvasta? Jäitä ja järkeä hattuun nyt!

 

[viisikymppinen isoäiti]

Ukko lähtisi ja kissa jäisi taloon

 

["Vieras"]

Katsoisin, että miten kissa reagoi kun vauva tulee taloon. En usko, että tulee ongelmia.

Ihana tää kaksplussan palsta, mies on huolissaan lapsestaan ja vaikka valmis uhraamaan lemmikkinsä, niin joutaa pihalle.. hohoi. Meillä on suuria koiria ja vauva, enkä koskaan miettinyt, että luopuisin koirista vauvan tullessa (ellei sitten allerginen ole). Pitäisi muutenkin olla TODELLA painava syy, että koiristani luopuisin.

 

["muru"]

en luopuisi kissasta. Meillä kaksi kissaa ja vauva tulossa. Pinnikseen ja vaunuihin hommaamme kissaverkot. Ei meidän hellyydestä tykkäävät kissamme isompienkaan lastemme päälle änkeä nukkumaan.

 

["vieras"]

Kaikkea sitä ihmiset miettiikin, itselle ei tullut edes mieleen luopua kissasta kun vauva syntyi. Kissalta on aina leikattu etutassujen kynnet ja vauvan huoneen ovessa oli verkko jonka yli kissa ei päässyt.

 

["vieras"]

Kissa lähtisi, tai vaihtoehtoisesti kissa ja akka!