S
surutähti
Vieras
En tiedä voinko koskaan luottaa miehiin.
Isäni petti äitiäni, ja jätti tämän neljän lapsen kanssa yksin.
Siskoni meni naimisiin ja erosi pian, koska mies petti. Hän jäi yksin 1-vuotiaan lapsen kanssa.
Itse elän avoliitossa miehen kanssa, joka on aina pettänyt edellisiä tyttöystäviään, vaikka sanookin, ettei voisi kuvitellakaan pettävänsä minua. Hänellä on paljon naispuolisia ystäviä, joihin pitää yhteyttä Facebookin avulla. Tiedän, että he ovat vain "ystäviä", mutta minua häiritsee kun huomaan, että mieheni kehuu ystävättäriensä ulkonäköä. Kaiken lisäksi hän ei ikinä kerro minulle mitään entisestä elämästään tai siitä, kuinka hän tuntee kaikki nämä naiset. Aina kun kysyn jotain, hän raivostuu ja sanoo, että minulla on huono itseluottamus ja että olen vainoharhainen. Hän sanoo, että en voi luulla, että kaikki miehet ovat kuten isäni.
Muutama päivä sitten mieheni sanoi minulle, ettei tiedä mitä tekisi elämälleen. Hän sanoi, että minun "vainoharhaisuuteni" ahdistaa häntä. Minulle tuli siitä aivan uskomattoman paha mieli, sillä olemme suunnitelleet naimisiinmenoa ja lapsia. Itkin koko yön ja seuraavan päivän, kunnes hän sanoi ettei minun tarvitse huolehtia suhteestamme. Minä sanoin hänelle, että jos hän haluaa erota, sanoisi minulle sen heti, ettei minun tarvitsisi kärsiä turhaan.
Onko tämä miehelle tyypillistä sitoutumispelkoa? Onko hän minun kanssani vain säälistä, koska näki kuinka paljon hänen ajatuksensa minua satutti? Voinko minä luottaa?
Isäni petti äitiäni, ja jätti tämän neljän lapsen kanssa yksin.
Siskoni meni naimisiin ja erosi pian, koska mies petti. Hän jäi yksin 1-vuotiaan lapsen kanssa.
Itse elän avoliitossa miehen kanssa, joka on aina pettänyt edellisiä tyttöystäviään, vaikka sanookin, ettei voisi kuvitellakaan pettävänsä minua. Hänellä on paljon naispuolisia ystäviä, joihin pitää yhteyttä Facebookin avulla. Tiedän, että he ovat vain "ystäviä", mutta minua häiritsee kun huomaan, että mieheni kehuu ystävättäriensä ulkonäköä. Kaiken lisäksi hän ei ikinä kerro minulle mitään entisestä elämästään tai siitä, kuinka hän tuntee kaikki nämä naiset. Aina kun kysyn jotain, hän raivostuu ja sanoo, että minulla on huono itseluottamus ja että olen vainoharhainen. Hän sanoo, että en voi luulla, että kaikki miehet ovat kuten isäni.
Muutama päivä sitten mieheni sanoi minulle, ettei tiedä mitä tekisi elämälleen. Hän sanoi, että minun "vainoharhaisuuteni" ahdistaa häntä. Minulle tuli siitä aivan uskomattoman paha mieli, sillä olemme suunnitelleet naimisiinmenoa ja lapsia. Itkin koko yön ja seuraavan päivän, kunnes hän sanoi ettei minun tarvitse huolehtia suhteestamme. Minä sanoin hänelle, että jos hän haluaa erota, sanoisi minulle sen heti, ettei minun tarvitsisi kärsiä turhaan.
Onko tämä miehelle tyypillistä sitoutumispelkoa? Onko hän minun kanssani vain säälistä, koska näki kuinka paljon hänen ajatuksensa minua satutti? Voinko minä luottaa?