Luulin ihan oikeasti, että nykyään miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia..

[Niiskuneiti]

..sitten sain lapsen. Sen jälkeen on tullut huomattua miten miesten ja naisten tasa-arvo ei kotona todellakaan tapahdu. Vääräksi on huomattu myös se nuoruuden harha, että miehet ja naiset on vain ihmisiä ei miehiä ja naisia erikseen. Jos vertaa meidän parisuhdetta ennen lasta ja lasten jälkeen niin ero on iso. Meillä on yhteiset ystävät joista osa on miehiä. Ennen aina juhlittiin ja vietettiin aikaa porukassa. Nyt kun on lapsia niin juhlissa miehet istuu omassa pöydässä ja naiset omassa. Minä siivoan ja järjestelen kotona, mies valittaa miten vaikeaa on. Minä teen sen mitä täytyy, mies tekee sen mitä on pakko. Mies oli isyyslomalla 2vkoa ja minä olin kotona vuoden.

 

[--]

Ehei, ihan väärin ymmärretty. Ei ne ole!

 

[Vesa]

Voi vittu mitä nyyhkytystä. Itse varmaan halusit sen lapsen kuitenkin? Anna se adoptoitavaksi ja vedä itsesi jojoon jos olet oikeasti noin kelvoton äiti ja vaimo.

 

[jh]

Totta. Mutta meillä on vielä se ero, että mies jatkaa elämäänsä (juhlimisineen, harrastuksineen, menemisineen) ihan kuin ennenkin. On kuulemma raskas työ niin täytyy olla raskaat huvitkin. Kahteen vuoteen en ole käynyt missään, enkä harrastanut (ilman lasta) mitään Ja ei ole itsestä kiinni! Mies merillä töissä ja suku asuu kaukana. Kavereilla kaikilla niin pienet lapset, etten kehtaa pyytää hoitamaan. MLL:lla ei ole hoitajia saatavana.

 

[vieras]

Jokaisen oma valinta. Minä haluan olla kotona 3 vuotta, miehelle riittää vähempikin koska tietää että minä haluan olla se joka on kotona. Minä tykkään pitää kotia kunnossa ja toimia emäntänä, mies auttelee sen verran mitä mä pyydän. Tämä tehtiin selväksi ennen lasta.

 

[vieras]

Niinpä. Saman olen huomannut. Ei se tasa-arvo ihan toteudu.

 

[Rieputarallaa]

Jaa, enpä ole huomannut moista 4,5 vuoden äitiyteni aikana. Ehkä kyse on kuitenkin erilaisista ihmisistä, ei siitä sukupuolesta.

 

[olipas]

siinä taas skeidaa kerrakseen. Kuka jaksaa nyyhkiä etes tommosia juttuja. Hanki parempaa tekemistä.

 

[niimpä.......]

Voi vittu mitä nyyhkytystä. Itse varmaan halusit sen lapsen kuitenkin? Anna se adoptoitavaksi ja vedä itsesi jojoon jos olet oikeasti noin kelvoton äiti ja vaimo.

jaahas! järjen ääni taas paikalla!? on myös isän velvollisuus huolehtia lapsesta, yhtälailla kun äidin. miten ap on muka kelvoton? ei ollut kyse nyt äitiydestä tai millainen vaimo on, vaan tasa-arvosta perheessä. ap on täysin oikeassa. että jos ei sulla muuta niin älä edes vaivaudo kommentoimaan, kun nähtävästi älykkyysosamääräsi on sama kun porkkanalla

 

[feger]

Näinhän se on, ja tulee aina olemaankin. Siihen on vaan sopeuduttava.

 

[ap]

Kyse ei ole tekemisestä, meillä kyllä kummatkin osallistuu. Eri asenteella vaan. Äidiksi tulon jälkeen mulle on vasta valjennut miesten ja naisten erot. Ne otsikot joissa valitetaan epätasa-arvoa ja niitä naurettavia ohjelmia missä on aina miehet vs. naiset. Vähän kuin suomirokkia alkaa ymmärtää vasta vanhempana..

 

[jup]

Kyse ei ole tekemisestä, meillä kyllä kummatkin osallistuu. Eri asenteella vaan. Äidiksi tulon jälkeen mulle on vasta valjennut miesten ja naisten erot. Ne otsikot joissa valitetaan epätasa-arvoa ja niitä naurettavia ohjelmia missä on aina miehet vs. naiset. Vähän kuin suomirokkia alkaa ymmärtää vasta vanhempana..

Oletko kehitysvammainen vai muuten äo alentunut?
Aivan kuin olisit säkkipäässä elänyt.

 

[ap]

Kyse ei ole tekemisestä, meillä kyllä kummatkin osallistuu. Eri asenteella vaan. Äidiksi tulon jälkeen mulle on vasta valjennut miesten ja naisten erot. Ne otsikot joissa valitetaan epätasa-arvoa ja niitä naurettavia ohjelmia missä on aina miehet vs. naiset. Vähän kuin suomirokkia alkaa ymmärtää vasta vanhempana..

Oletko kehitysvammainen vai muuten äo alentunut?
Aivan kuin olisit säkkipäässä elänyt.

Joo.. sieltä samasta laitoksesta missä sun äiti nussi apinaa ja sai sinut.

 

[heh]

meillä ollaan tasa-arvoisia kaikissa asioissa. Mieheni siivoaa ja kokkaa ja pesee pyykkiä siinä missä minäkin. Vauvat hoiti samoin kuin minä. Ainoa mitä i voi tehdä on synnytys ja imetys ja minä en käynyt armeijaa.

 

[-]

meillä ollaan tasa-arvoisia kaikissa asioissa. Mieheni siivoaa ja kokkaa ja pesee pyykkiä siinä missä minäkin. Vauvat hoiti samoin kuin minä. Ainoa mitä i voi tehdä on synnytys ja imetys ja minä en käynyt armeijaa.

Kaikilla ei ole mahdollista se, että molemmat jää kotiin niitä vauvoja hoitamaan... Lukuunottamatta siis isyyslomaa joka ei kovin pitkä ole.

 

[juupajuu]

Kyse ei ole tekemisestä, meillä kyllä kummatkin osallistuu. Eri asenteella vaan. Äidiksi tulon jälkeen mulle on vasta valjennut miesten ja naisten erot. Ne otsikot joissa valitetaan epätasa-arvoa ja niitä naurettavia ohjelmia missä on aina miehet vs. naiset. Vähän kuin suomirokkia alkaa ymmärtää vasta vanhempana..

Oletko kehitysvammainen vai muuten äo alentunut?
Aivan kuin olisit säkkipäässä elänyt.

Joo.. sieltä samasta laitoksesta missä sun äiti nussi apinaa ja sai sinut.

no oho... ei taida olla kaikki inkkarit kanootissa...

 

[lauantaipussi]

Aattele mikä sulla on siinä kotona kuitenkin hoidettavana? Eikö ole kuitenkin lapsesta nyt pääasia huolehtia? Ja kuka sen paremmin osaa kuin lapsen oma äiti! :heart: Näin se on, ja tulee olemaan.

Miksi me -minä kuulun myös näihin- naiset aina valitetaan kun ei mihinkään päästä ja mitään ei saa yksin tehdä? Aivan kuin syytettäisiin sitä lasta että oma aika ei ole enää saatavilla aina kun haluaa... Me ITSE ollaan haluttu ne lapset tähän meidän elämään, aikansa niitä pitää hoitaa kunnes sitten pärjäävät omillaan. Sitten on sitä omaa aikaa niin paljon ettei meinaa saada täytettyä päivän tunteja...

Lopetetaanpa kaikki tämä sama valitus ja ollaan tyytyväisiä että on perhe josta huolehtia! Eikä aina haukuta niitä miehiä -ne vaan ei ole niitä kodinhengettäriä, ei ne ajattele tätä kotia niinkuin me naiset! Mies ei ymmärrä miksi pitää olla kokoajan puunaamassa ja touhuamassa. Voi niille välillä sanoa että"teepäs tuo!", ja ne tekee, jos ei ihan moukkia ole. Selkokieltä pitää miehelle käyttää eikä vihjailla ja huokailla vieressä. B)

Minä oon kohta ollu 9v kiinni lapsissa, ja oma aika on todella kortilla -ei ole tukiverkkoa. Miehen töiden mukaan mennään paljolti. Minä otan vastuun kodista pääasiassa. Välillä olen ollut töissä, nyt olen taas kotona.
Nuorimmainen on 3v, ja odotan että tuosta vielä kasvaa että tytöt pärjäävät keskenään kotona. Sitten NAUTIN siitä omasta ajasta kun pääsen vaikka kylästelemään yksin! =) Ja pääsen vaikka joskus juhlimaankin ilman että kukaan huutaa aamu7:ltä:"Äitii, herätyyys!" =)

 

[Keittiönoita]

Monet asiat on ihan omia valintoja. Yksi niistä on omat ystävät. Jos nainen hylkää pariuduttuaan omat ystävänsä, mahdollisten lastenvahtien lukumäärä vähenee. Aikuisenakin voi löytää uusia ystäviä, jos vanhat ovat jääneet muuton tms seurauksena. Exäni aikoinaan kuvitteli, että elämä lapsen jälkeen jatkuu hänellä kuten ennenkin, mutta ei minulla. Kuopus oli alle 3 kk ikäinen, kun työporukka järjesti juhlat. Kysyin yhdeltä ystävältäni, ottaisiko hän lapseni hoitoon, jos exä ei suostu jäämään lapsia hoitamaan. Ystävälleni tämä sopi. Niinpä exän tullessa töistä kysyin, jääkö hän lasten kanssa vai vienkä lapset ystävälleni. Minä olin siis joka tapauksessa menossa juhlimaan, joten exäni ajatteli, että parempi lasten olla kotona hänen kanssaan kuin ystäväni luona. Ja niin minä pääsin lähtemään juuri silloin kun halusin.

Äitiyslomallakaan ei ole pakko olla 10 kuukautta, hoitovapaalla ei ollenkaan. Tilapäistä lastenhoitoapua voi etsiä laittamalla esim lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten ilmoitustaululle lappu puhelinnumeroineen, jos naapurustosta tai tuttavapiiristä ei löydy sen ikäistä nuorta, jota taskurahan tienaaminen kiinnostaisi.

Imetys. Äidinmaito on toki vauvalle parasta ravintoa, mutta sitä ei ole välttämätöntä saada rinnasta. Seuraavaksi moni varmasti toteaakin, että ei meidän vauva ole ikinä huolinut tuttipulloa. Sekin on oma asia, jos ei ole lastaan pullolle opettanut. Jokainen lapsi oppii juuomaan tuttipullosta. Esikoiseni vauva-aikaan oli ihan käytöntö, että lapselle annettiin imetyksen jälkeen pullosta tilkka vettä suun huuhtelemista varten. Tämä aloitettiin jo synnytyssairaalassa. Siihen aikaan ei myöskään saaneet äidit olla öisin vauvansa luona sairaalassa, jos vauva jostain syystä joutui lastenosastolle. Yksikään vauva ei kuitenkaan kuollut nälkään, vaikka äiti rintoineen ei ollutkaan ympäri vuorokauden käytettävissä. Kun kuopukseni syntyi, veden antamisesta oli jo luovuttu, mutta päätin opettaa lapseni pullollekin, koska esikoisen kohdalla olin nähnyt sen helpottavan omaa elämääni.

Kotityöt. Joitain asioita on pakko tehdä. Lapsille ruokaa, puhtaita vaatteita jne. Mutta aikuinen mies ei kuole nälkään eikä joudu kulkemaan alasti, vaikkei joku toinen hänen puolestaan näitä asioita tekisikään. Miehen pyykit voi jättää pesemättä ja lattialle tipahtaneet likaiset sukat voi heittää roskikseen. Jos mies katsoo oikeudekseen vain maata sohvalla kaukosäätimen jatkeena, sen sohvan voi kantaa roskikseen. Testattuja ja toimivia konsteja

Paljon on siis itsestäkin kiinni, millaista elämä on lapsen syntymän jälkeen.

 

[juu-uuu]

Kyse ei ole tekemisestä, meillä kyllä kummatkin osallistuu. Eri asenteella vaan. Äidiksi tulon jälkeen mulle on vasta valjennut miesten ja naisten erot. Ne otsikot joissa valitetaan epätasa-arvoa ja niitä naurettavia ohjelmia missä on aina miehet vs. naiset. Vähän kuin suomirokkia alkaa ymmärtää vasta vanhempana..

Oletko kehitysvammainen vai muuten äo alentunut?
Aivan kuin olisit säkkipäässä elänyt.

Joo.. sieltä samasta laitoksesta missä sun äiti nussi apinaa ja sai sinut.

hae oikeesti apua itsellesi.

 

[Keittiönoita]

Kyse ei ole tekemisestä, meillä kyllä kummatkin osallistuu. Eri asenteella vaan. Äidiksi tulon jälkeen mulle on vasta valjennut miesten ja naisten erot. Ne otsikot joissa valitetaan epätasa-arvoa ja niitä naurettavia ohjelmia missä on aina miehet vs. naiset. Vähän kuin suomirokkia alkaa ymmärtää vasta vanhempana..

Onko asenteella väliä, jos hommat kuitenkin hoituu? Mä olen aina inhonnut kaikkia muita kotitöitä paitsi ruuanlaittoa, joten teen niitä muita silloin, kun on pakko. Ilmeisesti "miehisellä" asenteella. Ja luikertelen sujuvasti pois kaikista pakoista heti, kun se on mahdollista. Esim en pese teinien pyykkejä vaan opetin jo aikoinaan pesukoneen käytön kummallekin lapselleni. 15 v ei enää tarvitse äitiä pyykkiensä pesemiseen, huoneensa siivoamiseen lattioiden pesua myöten, nälkänsä tyydyttämiseen jne. Meillä on pätenyt lasten tultua teini-ikään käytäntö, että se tekee, joka katsoo tarpeelliseksi tehdä. Ja aina se en todellakaan ole ollut minä.