MÄ EN JAKSA enään!!! vauvan unikoulu,APUJA!!!

[ljöljö]

koska pakkohan hänen on joskus oppia omaan sänkyyn nukkumaan ja nimen omaan neuvolassa (6kk)suosittelivat että alottaisi harjoittelun..
pitäiskö mun sit vaan antaa nukahtaa mun viereen..meneekö sit vaan vaikeemmax mitä myöh alottaa harjottelun??

Ihme logiikka. Tuon mukaan voitkin jo heittää lapsen pihalle pärjäilemään itsekseen, sillä "joskushan sen on itse pärjättävä, miksei sitten nyt aloittaisi"...

Se on helppo huudella, arvon paronitar, jollei itse ole ollut vastaavassa tilanteessa. Yksin vauvan kanssa eläminen saattaa saada jotkin, yksinkertaisetkin asiat, tuntumaan monimutkaisilta. Ja kun hyviä neuvoja sataa oikealta ja vasemmalta, on yksin oleva vanhempi yksin päättämässä mikä on oikea, tai edes vähemmän väärä tapa toimia. Kun ei ole toisen ihmisen, joka vauvan tuntee kuten isä, mielipidettä asioihin niin helposti tulee lähdettyä mukaan näihin hyvää tarkoittaviin neuvoihin.

 

[vieras2]

En nyt jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta sen sanon että älä hyvä ihminen itketä vauvaa niin että aivan raukka oksentaa! Anna nukkua vieressä, niin mäkin teen ja vauva nyt 8kk. Kyllä sille omalle sängylle ehtii myöhemminkin oppia, näin mulle neuvolassa sanottiin, jos vauva nukkuu parhaiten sun vieressä niin nukkukoon sitten siinä.

Niin ja nuo neuvolan ohjeethan vaihtuvat vuoden välein tai sitten neuvojasta riippuen, joten kannattaa kuunnella omaa sydäntään ja suodattaa hieman neuvoja.. Ei se neuvolan täti ole auttamassa teitä kotona tai katsomassa, miten unikoulu sujuu.

 

[vie']

koska pakkohan hänen on joskus oppia omaan sänkyyn nukkumaan ja nimen omaan neuvolassa (6kk)suosittelivat että alottaisi harjoittelun..
pitäiskö mun sit vaan antaa nukahtaa mun viereen..meneekö sit vaan vaikeemmax mitä myöh alottaa harjottelun??

Ihme logiikka. Tuon mukaan voitkin jo heittää lapsen pihalle pärjäilemään itsekseen, sillä "joskushan sen on itse pärjättävä, miksei sitten nyt aloittaisi"...

Se on helppo huudella, arvon paronitar, jollei itse ole ollut vastaavassa tilanteessa. Yksin vauvan kanssa eläminen saattaa saada jotkin, yksinkertaisetkin asiat, tuntumaan monimutkaisilta. Ja kun hyviä neuvoja sataa oikealta ja vasemmalta, on yksin oleva vanhempi yksin päättämässä mikä on oikea, tai edes vähemmän väärä tapa toimia. Kun ei ole toisen ihmisen, joka vauvan tuntee kuten isä, mielipidettä asioihin niin helposti tulee lähdettyä mukaan näihin hyvää tarkoittaviin neuvoihin.

 

[äiti kolmelle]

Jätä kaikki ohjeet,niin neuvolan kuin tuttavienkin,omaan arvoonsa.
Tee juuri kuten sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä.Ja vauvastasi.
Aina löytyy niitä jotka tietää kuinka asiat täytyy tehdä.

Pidä vaan huoletta vauva vieressäsi.Nauti siitä nyt sillä ei hän enää teininä viereen änkeä =)

 

[huh]

kamalaa.. elä enää kiusaa lasta..

 

[vieras2]

Siis tuohon yh:na olemiseen kommentti.
Joo, itse on tullut tukeuduttua kovasti mieheeni vauvan "kasvatusasioissa", kun hormoonit tai väsymys on sumentanut pään ja päättämiskyvyn! Että ei ihme, että ap on hämmentynyt.

 

[huh]

ja itseäsi..

 

[Mamacita-]

---

Anna nyt hyvä ihminen vauvan nukahtaa viereesi jos tuolla tavalla reagoi,hyvä ettei itku päässyt kun luin aloituksesi |O

Kyllä se vauva kerkiää todellakin omassa sängyssään ihan kyllästymiseen saakka nukkua vaikka vielä nukahtaisikin viereesi. EIKÄ perhepedissä nukkuminen tarkoita että omaan sänkyyn siirtäminen olisi vaikeampaa myöhemmin! Meillä poika vähän yli vuodenikäisenä siirtyi ihan ilman mitään ongelmaa omaan sänkyynsä eikä osaa nukkua meidän vieressä enää vaikka itse tahtoisin välillä.

 

[voimia!]

Pääasia että saatte molemmat nukuttua ja sinäkin jaksat äitinä! Teette juuri niinkuin teille on parasta, ja vähät välitätte muitten taivasteluista. Jos vauva nukkuu/nukahtaa vieressäsi parhaiten, niin olkoon sitten niin. Kyllä se lapsi oppii vielä nukkumaan omaankin sänkyyn sitten kun aika on TEILLE SOPIVA.

 

[jaan]

En nyt neuvo miten pitäisi tehä... Mutta meillä kohta 2v joka ei vieläkään haluaisi nukkua omassa sängyssä.. Että itse toivon että oisin sillon pienenä opettanut kun ei osannut niin kauheesti laittaa vastaan ja puhumalla vaatia...

 

[Tiedän mitä onni on]

En nyt jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta sen sanon että älä hyvä ihminen itketä vauvaa niin että aivan raukka oksentaa! Anna nukkua vieressä, niin mäkin teen ja vauva nyt 8kk. Kyllä sille omalle sängylle ehtii myöhemminkin oppia, näin mulle neuvolassa sanottiin, jos vauva nukkuu parhaiten sun vieressä niin nukkukoon sitten siinä.

Niin ja nuo neuvolan ohjeethan vaihtuvat vuoden välein tai sitten neuvojasta riippuen, joten kannattaa kuunnella omaa sydäntään ja suodattaa hieman neuvoja.. Ei se neuvolan täti ole auttamassa teitä kotona tai katsomassa, miten unikoulu sujuu.

Olisin joka tapauksessa (sanoi neuvola mitä tahansa) antanut lapseni nukkua vieressäni, koska siinä hän parhaiten nukkuu.

 

[Meillä]

Olin huolissani, vauva 1v aina nukutettu syliin tai vaunuihin. Yö syötöt lopetin siinä 6,5 kk aikaan, ja se sujui hyvin. Sit jäin miettii kun aika nukahtaa syliin..... Yks ilta ei millään syliin rauhoittunut, ikää silloin 1v 3 viikkoo., päätin että mee sänkyyn sitten möykkää. Siellä se touhus ja kiukkus, huus ja nauroi pari tuntii. Kävin laittaa uniasentoon ja tuttia ja nalle kainaloon. Lopulta nukahti. Nykyään välillä nukahtaa syliin välillä omaan sänkyyn.

Eli ei se peli ole menetetty vaikka vielä 1v nukkuu/nukahtaa syliin tai viereen. Kyllä se siitä! Miten teillä vain parhaiten homma hoituu. SINÄ tunnet lapsesi paljon paremmin kuin joku täti jossain. SINUN lapsesi kaipaa äitiä viereen, turvaksi unille. Tietysti ehkä kannattaa jo nyt opettaa lapsi uninalleen. Se on helppo sitten siirtää sinne omaan sänkyyn minne äiti ei mahdu. Voimia

 

[ajattele myös itseäsi]

Lepää nyt itse ihmeessä. Sinä olet parhaasi tehnyt. Jos vauva ei nuku kuin sun vieressä niin sitten ei. Maailma ei siihen kaadu -kokeile vaikka, hups mitään ei tapahtunut -eihän? Pidä pitkä tauko asiassa, vauva kasvaa ja kehittyy. Kokeile vaikka 1.5v joko sitten onnistuisi. Sulla ei mitään kiirettä, vauva ei mene pilalle vaikka nukkuu sun vieressä

 

[vieras]

Kandee ottaa pientä taukoa unikoulusta ja levätä itse. Sitten taas uusiksi. Kannattaa huolehtia siitä että lapsi saa päivällä tarpeeksi ruokaa. Ja yöllä vaikka rauhoittelee niin että ensin vaihtaa maidon vesipulloon ja sitten pikku hiljaa jättää vesipullon pois ja samalla tassuttelee.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

koska pakkohan hänen on joskus oppia omaan sänkyyn nukkumaan ja nimen omaan neuvolassa (6kk)suosittelivat että alottaisi harjoittelun..
pitäiskö mun sit vaan antaa nukahtaa mun viereen..meneekö sit vaan vaikeemmax mitä myöh alottaa harjottelun??

Ihme logiikka. Tuon mukaan voitkin jo heittää lapsen pihalle pärjäilemään itsekseen, sillä "joskushan sen on itse pärjättävä, miksei sitten nyt aloittaisi"...

Se on helppo huudella, arvon paronitar, jollei itse ole ollut vastaavassa tilanteessa. Yksin vauvan kanssa eläminen saattaa saada jotkin, yksinkertaisetkin asiat, tuntumaan monimutkaisilta. Ja kun hyviä neuvoja sataa oikealta ja vasemmalta, on yksin oleva vanhempi yksin päättämässä mikä on oikea, tai edes vähemmän väärä tapa toimia. Kun ei ole toisen ihmisen, joka vauvan tuntee kuten isä, mielipidettä asioihin niin helposti tulee lähdettyä mukaan näihin hyvää tarkoittaviin neuvoihin.

Olen käytännössä elänyt yksin neljän pienen kanssa, eikä se estä käyttämästä omaa vaistoaan ja järkeään myös lasten kasvatuksessa. Pointtina ei suinkaan ollut muu, kuin huomauttaa, mihin neuvolan tuputtama logiikka hissukseen on menossa. Ja kärjistäen, kuten tapani on.