Mä en jaksa ymmärtää (kuolevan kohtaaminen jne)..

["anna"]

... mun täti on alkanu painostamaan mua et mun pitäs käydä katsomassa isoenoa (joka on myös mun kummisetä), tk:n vuodeosastolla, koska on nyt hyvin huonossa kunnossa ja lähinnä vain odotellaan että milloin pääsis vaimonsa luo taivaaseen.

Sanoin etten halua mennä, ni ei ymmärrä et miksi.. sanoin etten vain halua tähän totesi et "sairaanhoitaja etkä mene käymään, ei se niin paha ole". En mä sitä pelkääkkään et niin paha olis, mut en vain koe et haluaisin sinne mennä. Tiedän ettei isoenokaan juurikaan kaipaile vieraita (lähinnä vain nukkuu ja on pitkiä pätkiä epäselvää et onko edes tajuissaan).

Tiedän että siellä käy tämän tätin lisäksi mun vanhemmat jotka on todella tärkeitä isoenolleni, mut mikä pakko mun on sinne mennä?? oon nähny sen muutama kuukausi sitten hyvä voipaisena 90v syntymäpäivillä, enkä ole muutenkaan hirveän usein käyny, ni miks mun pitäs nyt lähteä sinne?! Haluan pitää mielessä sen ihanan papan joka on ollu terveenä ollessaan.

Onneks omat vanhemmat on sitä mieltä, että sinne ei tarvi mennä.. ennemminki kannustavat siihen et jos ei halua ni ei halua :/

 

[kiekuva kana]

Mä en kylläkään ymmärrä mikset voisi mennä?

 

[BBBBBBBa]

SInäkin varmaan haluat kuolinvuoteellas olla sit yksin...

 

[Väärin]

Minusta olet väärällä tavalla itsekäs. Sairaskin ihminen vaistoaa kun omaiset käyvät. Kyllä jokaisen täytyy pystyä tekemään jotain toisen puolesta, myös tädin puolesta tärkeää että menet. Vanhempasi ovat väärässä, ei tässä maailmassa kannata aina tehdä niinkuin itsestä mukavimmalta tuntuu...

 

["anna"]

Siksi etten halua, näin kummitätini (enon vaimon) kuolleena ja siitä on jääny paha mieli.
Siellä on käyny sukulaisia ja ainoastaan mun vanhemmat isoeno on tunnistanu.. minusta tuntuu pahalta mennä sinne. En koe että mun pitäisi mennä sinne nyt kun on kuolemassa, ku en ole käyny aikaisemminkaan.
Ei hän yksin ole.. kyl siel on käyty (vanhempani mm. käyvät päivittäin)..

 

["vieras"]

No mä kyllä menisin. Olet varmaan sairaanhoitajana nähnyt ennenkin kuolevia? Eihän siellä tarvitse kauaa olla, pidät kädestä kiinni. Muistat varmasti myös sen terveen papan mielessäsi.

 

["vieras"]

SInäkin varmaan haluat kuolinvuoteellas olla sit yksin...

Yksin? Jos siellä kaikki muut käy mutta ap ei niin kuka tässä on yksin? Mikä pakko sinne on mennä jos ajatus tuntuu pahalta? Varmaan jos tilanne tosiaan ois se että ap olisi ainut lähiomainen niin kai sinne menis vaikka velvollisuudesta,mutta nyt kun sellaista pakkoa ei ole. Ei kaikki halua nähdä ihmistä kuolemankielissä ja mun mielestä kummisetä on vähän eriasia kuin omat vanhemmat tai isovanhemmat. Eiköhän se oo tärkeempää että ne omat lapset ja puoliso,sisarukset ym. kuitenkin vierailee.

 

["anna"]

Minusta olet väärällä tavalla itsekäs. Sairaskin ihminen vaistoaa kun omaiset käyvät. Kyllä jokaisen täytyy pystyä tekemään jotain toisen puolesta, myös tädin puolesta tärkeää että menet. Vanhempasi ovat väärässä, ei tässä maailmassa kannata aina tehdä niinkuin itsestä mukavimmalta tuntuu...

Hirveän vaikea selittää, mistä tämä tunne tulee.. mut en koe että isoenon luona jättämättä käyminen ois jotenki itsekäs teko. :/ enkä koe et tämä asia ois jotain sellaista et "teet niin ku mukavimmalta tuntuu". Ei tämäkään tilanne ole mukava (siis olla käymättä), mut ehkä suojelen jotenki itesäni siltä tunnemyrsyltä (oon raskauden loppuvaiheessa) ja tuntuu toisaalta typerältä mennä nyt ku jos ajatellaan ni silloinhan se ois enemmän mun seuraa tarvinnu ku on ollu vielä voimissaan

 

["anna"]

[QUOTE="vieras";22295142]Yksin? Jos siellä kaikki muut käy mutta ap ei niin kuka tässä on yksin? Mikä pakko sinne on mennä jos ajatus tuntuu pahalta? Varmaan jos tilanne tosiaan ois se että ap olisi ainut lähiomainen niin kai sinne menis vaikka velvollisuudesta,mutta nyt kun sellaista pakkoa ei ole. Ei kaikki halua nähdä ihmistä kuolemankielissä ja mun mielestä kummisetä on vähän eriasia kuin omat vanhemmat tai isovanhemmat. Eiköhän se oo tärkeempää että ne omat lapset ja puoliso,sisarukset ym. kuitenkin vierailee.[/QUOTE]

Hällä tai heillä ei ole lapsia, mutta sit on taas sisarusten lapsia (kuten isäni).. ja he käyvät siellä päivittäin

 

["anna"]

[QUOTE="vieras";22295141]No mä kyllä menisin. Olet varmaan sairaanhoitajana nähnyt ennenkin kuolevia? Eihän siellä tarvitse kauaa olla, pidät kädestä kiinni. Muistat varmasti myös sen terveen papan mielessäsi.[/QUOTE]

Mä en tiedä mikä mulla nyt tökkää.. oon tosiaan nähny useitaki kuolevia. Mut ehkä tämä nyt tulee jotenki liian lähelle, mut kuitenkaan en koe et mun pitäs ns. "velvollisuudesta" mennä sinne. En usko että mulle tulee jälkikäteen mitään ns. ois pitäny käydä tunnetta, koska en käyny aikoineen (eri syystä) iso äitini, enkä iso isänikään luona eikä mua nekään käymättä jäämiset harmita. Isoäidin luona kävin silloin kun oli vielä paremmassa kunnossa, sit en päässy pitkän välimatkan takia käymään ja isoisä menehtyi niin nopeasti etten kerenny käymään (pitkävälimatka tällöinkin kyseessä).

 

["vieras"]

Minun mummi oli viimeisinä aikoinaan niin dementoitunut ettei tunnistanut minua, eikä lopulta enää äitiänikään (omaa tytärtään), mutta kyllä hänestä aina näki että tuli hyvä mieli kun kävi joku katsomassa.

 

["anna"]

[QUOTE="vieras";22295180]Minun mummi oli viimeisinä aikoinaan niin dementoitunut ettei tunnistanut minua, eikä lopulta enää äitiänikään (omaa tytärtään), mutta kyllä hänestä aina näki että tuli hyvä mieli kun kävi joku katsomassa.[/QUOTE]

En sano ettei siitä tulis hyvä mieli, varmasti tulee.. mut onko sinne mentävä ns. velvollisuudesta jos itse kokee ettei halua.. nyt ei ole mistään sellaisesta kyse ettenkö haluaisi olla tukemassa tai mukana hänen elämässään, mut en vain pysty menemään sinne :/

 

["vieras"]

Minä taas en ymmärrä, miksi sinun sinne pitää mennä, jos et tunne, että sinua erityisesti sielä tarvitaan. Tuskin kukaan kuoleva haluaa, että ihmiset raahautuu vain velvollisuudesta paikalle. Minun kuolinvuoteelle ei tarvi velvollisuudesta tulla. Todellakaan.

Hoitoalalla olen itsekin, eikä vainajat/kuolevat ole vieras ja pelottava asia minulle, mutta jos kokisin, että juuri minua ei sielä kaivat, en menis.

Päätä itse. Ainahan kuolemalla syyllistetään, ainahan sukulaiset tappelee väsyneinä, pettyneinä ja peloissaan kuoleman edessä.

Huoli pois, syyllisyys pois.

 

["vieras"]

Minun mielestäni voit hyvin ajatella itseäsi ja omaa vointiasi nyt kun olet raskaana. Ja muutenkin, pelkästä velvollisuudesta tehty vierailu tuskin ketään aidosti lämmittää. Jos tämä isoeno ei erikseen enää kykene pyytämään juuri sinua käymään, tuskin hän kovasti pahastuu jos et mene. Ja kun kerran siellä paljon muitakin käy, niin haluaako hän edes enempää vieraita??

 

[Non compos mentis]

Oma kummisetäni kuoli ollessani ihan viimeisilläni raskaana, esikoista odotin. Noin viikkoa ennen kuolemaa kävin viimeisen kerran hänen luonaan, matkaa oli reilut sata kilsaa. Hän oli kasvaimen takia sokeutunut, ei puhunut, ei liikkunut. En tiedä, oliko hän miten läsnä, mutta istuin hänen luonaan puhellen ja pitäen kädestä. Onneksi sai kuolla kotonaan, lastensa ja vaimonsa seurassa.

Tärkeämpiä kohtaamisia ei ole kuin nämä viimeiset.

 

["anna"]

Toisaalta yöllä mietin sellaistakin, et täl pariskunnalla on ihan HIRVEÄN paljon ystäviä, jotka kävivät kyllä kun he olivat kunnossa sit ku vaimo sairastu ja kuoli ni ilmestyttiin hautajaisiin kukka puskan kanssa. Ei soiteltu ei käytä ei pidetty yhteyttä..

Siis sitä yleensäkki mietin et eikö ihminen tarvitse ystäviä silloinkin kun on sairas eikä silloin kun on terve... tai mikä ihmisten motivaatio on siinä että ollaan niiiin ystäviä sit unohdetaan ja kun tulee hautajaiset tullaan arkun vierelle itkemään.

Mut silti en tiedä mitä itse teen. Oon soitellu ku isoeno on voinu puhua puhelimessa, oon käyny joitain kertoja.. mut nyt ku pitäisi mennä sairaalaan ns hyvästelemään ni en pysty. JOs tässä nyt hautajaiset tulee ni on miehen kans puhuttu et mennään kahdestaan, et lapset jäävät hoitoon siksi aikaa. Toki vauva mukaan jos kerkeää syntyä

 

[Non compos mentis]

[QUOTE="anna";22295675]Toisaalta yöllä mietin sellaistakin, et täl pariskunnalla on ihan HIRVEÄN paljon ystäviä, jotka kävivät kyllä kun he olivat kunnossa sit ku vaimo sairastu ja kuoli ni ilmestyttiin hautajaisiin kukka puskan kanssa. Ei soiteltu ei käytä ei pidetty yhteyttä..

Siis sitä yleensäkki mietin et eikö ihminen tarvitse ystäviä silloinkin kun on sairas eikä silloin kun on terve... tai mikä ihmisten motivaatio on siinä että ollaan niiiin ystäviä sit unohdetaan ja kun tulee hautajaiset tullaan arkun vierelle itkemään.[/QUOTE]

Mummini kielsi kutsumasta hautajaisiinsa ihmisiä, jotka eivät käyneet kolmivuotisen sairastelun aikana häntä katsomassa.

 

[Maine Coon/]

Mä ymmärrän kyllä tuon että et jostain syystä pysty meneen paikalle jättämään hyvästejä

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Ja jos tädillesi on tärkeää, että käyt, voisitko ajatella käyväsi sekä isoenosi, että muun sukusi vuoksi, että kaikki, mukaan luettuna sinä itse, saatte rauhan tästä asiasta?

Yleensä tekemättömät asiat ovat raskaimpia kantaa.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Siis vaikka vain oven takana kävisit kääntymässä...

 

[Madicken04]

Ja jos tädillesi on tärkeää, että käyt, voisitko ajatella käyväsi sekä isoenosi, että muun sukusi vuoksi, että kaikki, mukaan luettuna sinä itse, saatte rauhan tästä asiasta?

Yleensä tekemättömät asiat ovat raskaimpia kantaa.

Tuo sama asia tuli mieleen. En siis näe että olisi pakko käydä tms, mutta voi olla että se käymättömyys tekeekin asiasta isomman mörön mitä se oikeasti on ja voi tuntua pahalta vielä pitkään. Jos tuntuu mahdottomalta niin vaikka niin että menisit ihan vain pikakäynnille yhdessä vanhempiesi kanssa tms.

 

["anna"]

Ja jos tädillesi on tärkeää, että käyt, voisitko ajatella käyväsi sekä isoenosi, että muun sukusi vuoksi, että kaikki, mukaan luettuna sinä itse, saatte rauhan tästä asiasta?

Yleensä tekemättömät asiat ovat raskaimpia kantaa.

Yöllä mietin sitäkin et miks kummitädin luona halusin käydä, mut miks nyt on tämä tunne.. en tiedä, enkä osaa itellekkään selvittää. Jotenki vain kummisetä ei ole ollu mulle niin tärkeä mitä kummitäti oli..
muu suku ei painosta, vain tämä yksi täti joka on soitellu tyyliin kaikki sisaruksensa + osan sisarusten lapsista läpi.

Tuo on totta et yleensä tekemättömät asiat ovat raskaimpia kantaa.. mut en tiedä, menen tänään käymään vanhempien luona ni juttelen siellä vielä. Jokatapauksessa jos menen käymään ni jätän lapset mummulaan.

 

["anna"]

Tuo sama asia tuli mieleen. En siis näe että olisi pakko käydä tms, mutta voi olla että se käymättömyys tekeekin asiasta isomman mörön mitä se oikeasti on ja voi tuntua pahalta vielä pitkään. Jos tuntuu mahdottomalta niin vaikka niin että menisit ihan vain pikakäynnille yhdessä vanhempiesi kanssa tms.

sitä oon miettiny et jos menen, ni menen yksin.. jotenki ei tarvi "esittää" ja saa rauhassa koota itsensä..

 

["anna"]

Mä ymmärrän kyllä tuon että et jostain syystä pysty meneen paikalle jättämään hyvästejä

Minusta tuntuu että olen jättäny ne hyvästit silloin kun kävin papan 90v syntymäpäivillä.. silloin oli myös mieheni ja lapset mukana.