Mä en taida jaksaa enää.. pakko saada vähän purkaa johonkin..

[vieras]

En jaksa enää miettiä et missähän se mies oikeasti luuraa.
Onko ylitöissä kun sanoo niin. Miksi ei näy niitä ylityö vapaita mitä on jo kolmisen viikkoa.
Onko oikeasti harkoissa kun sanoo menevänsä.
Rakastaako se mua.
Pettääkö se mua, jos pettää niin hyvin se peittää sen.
Miksi me ollaan yhdessä.
Miksi musta vaan tuntuu koko ajan vahvasti et jotain on pielessä ja sillä on joku muu/useita. Miksi mä en vaan luota siihen. Miksi musta joskus ei tunnu siltä. Mikä ihme mua oikein vaivaa?

Tää on todella raastavaa ja mä alan olla ihan rikki.

Tää kaikki olisi niin paljon helpompaa jos ei olisi noita pieniä lapsia.


Anteeksi vain, sekavaa tekstiä mut oli vaan pakko saada kirjoittaa ajatuksia johonkin.


Niin väsynyt, niin väsynyt.

 

[vaimoke]

Kannattaisiko keskustella asiasta asianomaisen kanssa?

 

[ap]

Kannattaisiko keskustella asiasta asianomaisen kanssa?

Vo, miten monta kertaa mä olenkaan keskustellut. Niin monesti etten enää jaksais..

 

[vaimoke]

Kannattaisiko keskustella asiasta asianomaisen kanssa?

Vo, miten monta kertaa mä olenkaan keskustellut. Niin monesti etten enää jaksais..

Mitäpä se vastaa kysymyksiisi?
Rakastatko miestäsi?

 

[ap]

Kannattaisiko keskustella asiasta asianomaisen kanssa?

Vo, miten monta kertaa mä olenkaan keskustellut. Niin monesti etten enää jaksais..

Mitäpä se vastaa kysymyksiisi?
Rakastatko miestäsi?

Että rakastaa mua, ja haluaa olla yhdessä.
Puhuu useasti millaisia ollaan vanhoina. Mitä tehdään kun lapset isoja jne.
Sanoo mulle että lopettaisin tämän epäilemisen. Mt mulla on vaan joskus (ei siis aina) niin vahvana se tunne ettei kaikki ole hyvin.

Kyllä mä miestäni rakastan, mutten jaksa enää murehtia ja miettiä. Se on TODELLA raastavaa.

 

[vaimoke]

Kannattaisiko keskustella asiasta asianomaisen kanssa?

Vo, miten monta kertaa mä olenkaan keskustellut. Niin monesti etten enää jaksais..

Mitäpä se vastaa kysymyksiisi?
Rakastatko miestäsi?

Että rakastaa mua, ja haluaa olla yhdessä.
Puhuu useasti millaisia ollaan vanhoina. Mitä tehdään kun lapset isoja jne.
Sanoo mulle että lopettaisin tämän epäilemisen. Mt mulla on vaan joskus (ei siis aina) niin vahvana se tunne ettei kaikki ole hyvin.

Kyllä mä miestäni rakastan, mutten jaksa enää murehtia ja miettiä. Se on TODELLA raastavaa.

Jos et jaksa ja epäilet....miksi et häippäse?ja jos selität lasten takia,mieti mitä tarkoitt sillä?mitä lasten takia...Pyh

 

[ap]

Kannattaisiko keskustella asiasta asianomaisen kanssa?

Vo, miten monta kertaa mä olenkaan keskustellut. Niin monesti etten enää jaksais..

Mitäpä se vastaa kysymyksiisi?
Rakastatko miestäsi?

Että rakastaa mua, ja haluaa olla yhdessä.
Puhuu useasti millaisia ollaan vanhoina. Mitä tehdään kun lapset isoja jne.
Sanoo mulle että lopettaisin tämän epäilemisen. Mt mulla on vaan joskus (ei siis aina) niin vahvana se tunne ettei kaikki ole hyvin.

Kyllä mä miestäni rakastan, mutten jaksa enää murehtia ja miettiä. Se on TODELLA raastavaa.

Jos et jaksa ja epäilet....miksi et häippäse?ja jos selität lasten takia,mieti mitä tarkoitt sillä?mitä lasten takia...Pyh

Ei se häippäseminenkään ole niin yksinkertaista että vaan lähtee. Kunpa olisikin.

 

[Kowalski]

Onko sun mies antanut aihetta epäilyyn? Onko jäänyt joskus kiinni pettämisestä, tms?

 

[ap]

Onko sun mies antanut aihetta epäilyyn? Onko jäänyt joskus kiinni pettämisestä, tms?

Ei ole antanut aihetta. Eikä ole koskaan jäänyt kiinn pettämisestä/pettänyt.

Joskus pari kertaa tullut baarista kotiin vasta viiden aikaan mutta sanonut että taksijonoa ja käynyt nakkarilla.. tiedä sitten..

 

[Kowalski]

Ei ole antanut aihetta. Eikä ole koskaan jäänyt kiinn pettämisestä/pettänyt.

Joskus pari kertaa tullut baarista kotiin vasta viiden aikaan mutta sanonut että taksijonoa ja käynyt nakkarilla.. tiedä sitten..

Mahtaa siinä tapauksessa olla tosi raskasta - MIEHELLESI.

Jos ei petä, jos ei oo antanut aihetta epäillä, ja toinen silti epäilee eikä yhtään luota...ikävä kyllä en ihmettelisi, jos hän lähtisi toisen matkaan jossain vaiheessa, kyllästyttyään kaikkeen tuohon :/

 

[Iines]

Kannattaisiko keskustella asiasta asianomaisen kanssa?

Vo, miten monta kertaa mä olenkaan keskustellut. Niin monesti etten enää jaksais..

Mitäpä se vastaa kysymyksiisi?
Rakastatko miestäsi?

Että rakastaa mua, ja haluaa olla yhdessä.
Puhuu useasti millaisia ollaan vanhoina. Mitä tehdään kun lapset isoja jne.
Sanoo mulle että lopettaisin tämän epäilemisen. Mt mulla on vaan joskus (ei siis aina) niin vahvana se tunne ettei kaikki ole hyvin.

Kyllä mä miestäni rakastan, mutten jaksa enää murehtia ja miettiä. Se on TODELLA raastavaa.

Jos et jaksa ja epäilet....miksi et häippäse?ja jos selität lasten takia,mieti mitä tarkoitt sillä?mitä lasten takia...Pyh

Ei se häippäseminenkään ole niin yksinkertaista että vaan lähtee. Kunpa olisikin.

Kyllä se kuule on ihan yksinkertaista.Hanki asunto (pankin tai kunnan kautta) ja pakkaa kamat. Ei sitä tartte maan ääriin mennä, voi sitä muuttaa ihan lähellekkin.

 

[ap]

Ei ole antanut aihetta. Eikä ole koskaan jäänyt kiinn pettämisestä/pettänyt.

Joskus pari kertaa tullut baarista kotiin vasta viiden aikaan mutta sanonut että taksijonoa ja käynyt nakkarilla.. tiedä sitten..

Mahtaa siinä tapauksessa olla tosi raskasta - MIEHELLESI.

Jos ei petä, jos ei oo antanut aihetta epäillä, ja toinen silti epäilee eikä yhtään luota...ikävä kyllä en ihmettelisi, jos hän lähtisi toisen matkaan jossain vaiheessa, kyllästyttyään kaikkeen tuohon :/

Siinäpä se onkin.. epäilenkö mä suotta vai aiheesta.. Tunne on vahva.

 

[sh]

Pitäskö sun mennä lääkäriin? Tai hankkia oma elämä? Jos sulla ei ole omaa elämää ja aikasi menee miestäsi kytätessä?

 

[Kowalski]

Siinäpä se onkin.. epäilenkö mä suotta vai aiheesta.. Tunne on vahva.

Kauanko sä oot ollut tuollainen epäilijä?

 

[Respect]

Miksi sinulla on sellainen TUNNE?? Salaileeko mies jotain?? Kanteleeko kännykkäänsä suihkussakin mukana tai häipyy oudoille omille teilleen?? Onko sinulla mitään syytä oikeasti epäillä?? Kuulostaa todella kamalalta, jos sinulla ei ole mitään perusteita, ei mitään syytä ja silti kyselet ja jankutat asiasta

Kyllä se on ihan normaalia joskus viipyä viiteenkin asti baarimatkalla..itsekin jään aina jonnekin syömään ja heilumaan taksijonoihin.

Voisiko tosiaan syy olla se, että sinulla on liikaa aikaa miettiä turhuuksia??

 

[ap]

Pitäskö sun mennä lääkäriin? Tai hankkia oma elämä? Jos sulla ei ole omaa elämää ja aikasi menee miestäsi kytätessä?

Miten niin mun kaikki aika menee miehen kyttäämiseen?
Mistä sä niin päättelit?

Toi oli sun oma huono johtopäätös.

 

[ap]

Siinäpä se onkin.. epäilenkö mä suotta vai aiheesta.. Tunne on vahva.

Kauanko sä oot ollut tuollainen epäilijä?

Miten kauanko?
Olenko siisoskaan luottanut kehenkään?
Ei, en ole. :/
Suhtaudun ihmisiin varauksella.
Mutta miestäni kohtaan jonkinlainen luotto. Joskus 99,9%:nen, joskus ei yhtään.

 

[ap]

Miksi sinulla on sellainen TUNNE?? Salaileeko mies jotain?? Kanteleeko kännykkäänsä suihkussakin mukana tai häipyy oudoille omille teilleen?? Onko sinulla mitään syytä oikeasti epäillä?? Kuulostaa todella kamalalta, jos sinulla ei ole mitään perusteita, ei mitään syytä ja silti kyselet ja jankutat asiasta

Kyllä se on ihan normaalia joskus viipyä viiteenkin asti baarimatkalla..itsekin jään aina jonnekin syömään ja heilumaan taksijonoihin.

Voisiko tosiaan syy olla se, että sinulla on liikaa aikaa miettiä turhuuksia??

Olen koittanut miettiä mistä tunne tulee.. en vaan tiedä itsekään.. Olisi kiva tietää miksi olen tälläinen. Miki en luota välillä. Miksi mietin.

Ja ei, ei mulla oo liikaa aikaa miettiä. enkä siis todellakaan aina mieti, en edes joka viikko näitä. Joskus vaan tulee vahvana.

Mulla on ihanat lapset joiden kanssa päivät menee hujauksella.

 

[Kowalski]

Siinäpä se onkin.. epäilenkö mä suotta vai aiheesta.. Tunne on vahva.

Kauanko sä oot ollut tuollainen epäilijä?

Miten kauanko?
Olenko siisoskaan luottanut kehenkään?
Ei, en ole. :/
Suhtaudun ihmisiin varauksella.
Mutta miestäni kohtaan jonkinlainen luotto. Joskus 99,9%:nen, joskus ei yhtään.

Oletko ajatellut, että tuohon pitäisi hankkia ulkopuolista apua?

Pieni varovaisuus on tervettä, mutta tuo taitaa syödä teidän suhteeltanne pohjan jossain vaiheessa.

Kukaan ei voi koskaan olla 100% varma puolisostaan. Mutta minä mielummin luotan ja olen väärässä, kuin epäilen ja olen oikeassa.

Saanko kysyä oletko kotiäiti?

 

[vieras]

Siinäpä se onkin.. epäilenkö mä suotta vai aiheesta.. Tunne on vahva.

Kauanko sä oot ollut tuollainen epäilijä?

Miten kauanko?
Olenko siisoskaan luottanut kehenkään?
Ei, en ole. :/
Suhtaudun ihmisiin varauksella.
Mutta miestäni kohtaan jonkinlainen luotto. Joskus 99,9%:nen, joskus ei yhtään.

Oletko ajatellut, että tuohon pitäisi hankkia ulkopuolista apua?

Pieni varovaisuus on tervettä, mutta tuo taitaa syödä teidän suhteeltanne pohjan jossain vaiheessa.

Kukaan ei voi koskaan olla 100% varma puolisostaan. Mutta minä mielummin luotan ja olen väärässä, kuin epäilen ja olen oikeassa.

Saanko kysyä oletko kotiäiti?

En ole ap, mut miten ihmeessä kotiäitiys liittyy tähän??

 

[hmm]

Miten ihmeessä ei saa pitää ylityö vapaita jos niitä on (mukamas) kolme viikkoa?
'Siis eihän kukaan jaksa painaa duunia aina. Varsinkin jos on tehnyt noin paljon ylitöitä..
Joten mua epäilyttäs.

 

[Sirkka rukoilee, jeesus auttaa]

En jaksa enää miettiä et missähän se mies oikeasti luuraa.
Onko ylitöissä kun sanoo niin. Miksi ei näy niitä ylityö vapaita mitä on jo kolmisen viikkoa.
Onko oikeasti harkoissa kun sanoo menevänsä.
Rakastaako se mua.
Pettääkö se mua, jos pettää niin hyvin se peittää sen.
Miksi me ollaan yhdessä.
Miksi musta vaan tuntuu koko ajan vahvasti et jotain on pielessä ja sillä on joku muu/useita. Miksi mä en vaan luota siihen. Miksi musta joskus ei tunnu siltä. Mikä ihme mua oikein vaivaa?

Tää on todella raastavaa ja mä alan olla ihan rikki.

Tää kaikki olisi niin paljon helpompaa jos ei olisi noita pieniä lapsia.


Anteeksi vain, sekavaa tekstiä mut oli vaan pakko saada kirjoittaa ajatuksia johonkin.


Niin väsynyt, niin väsynyt.

Miksi pitää ajatella noin negatiivisesti? Mitä jos mies itkisi täällä noin, miltä susta tuntuisi?

 

[.]

En jaksa enää miettiä et missähän se mies oikeasti luuraa.
Onko ylitöissä kun sanoo niin. Miksi ei näy niitä ylityö vapaita mitä on jo kolmisen viikkoa.
Onko oikeasti harkoissa kun sanoo menevänsä.
Rakastaako se mua.
Pettääkö se mua, jos pettää niin hyvin se peittää sen.
Miksi me ollaan yhdessä.
Miksi musta vaan tuntuu koko ajan vahvasti et jotain on pielessä ja sillä on joku muu/useita. Miksi mä en vaan luota siihen. Miksi musta joskus ei tunnu siltä. Mikä ihme mua oikein vaivaa?

Tää on todella raastavaa ja mä alan olla ihan rikki.

Tää kaikki olisi niin paljon helpompaa jos ei olisi noita pieniä lapsia.


Anteeksi vain, sekavaa tekstiä mut oli vaan pakko saada kirjoittaa ajatuksia johonkin.


Niin väsynyt, niin väsynyt.

Miksi pitää ajatella noin negatiivisesti? Mitä jos mies itkisi täällä noin, miltä susta tuntuisi?

häh?