Mä en ymmärrä lapsettomien vihaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kun sitä ei vaan voi ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut. Näin se vain menee.

Negatiiviset tunteet ovat sallittuja siinä missä positiivisetkin. Lapsettoman katkeruus ei ole keneltäkään pois.
 
En minäkään ymmärrä.
Mun ei pitänyt saada lapsia syöpähoitojen takia mutta toisin kävi.
Olin jo kyllä hyväksynyt lapsettomuuteni, on vain löydettävä elämän sisältö jostain muualta.
Katkeruuteen ja vihaan en halua mennä,,siitä saa taakaan vain itselleen.
 
Mä ymmärrän, että lapsettomilla on tuska ja katkeruus, mutta ei se ole niiden raskaana olevien vika, eikä sitä niihin saa purkaa. Varmasti tuntuu myö pahalta kattoo sitä toisten vauvaonnea, mutta siitäkin voi reilusti puhua. Ja moni lapseton silti odottaa, että hänen tuskaansa ja lapsettomuutta pitää ymmärtää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alaston lohikäärme:
Alkuperäinen kirjoittaja Draumsyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Alaston lohikäärme:
Alkuperäinen kirjoittaja SylWi:
Yritäppä kuvitella se tuska, kun toivot sitä yhtä ja ihaninta ja tiedät ettet sitä tuu koskaan saamaan. Ja jos vaikka elämässä on ollu monia iloja ja ne on kuitenkin kääntyny kaikki suruun. Se saa ihmisen varmasti helpostikkin tuntemaan ihan vihaakin.

Nyt, jos ajattelee, että olisikin lapseton, vaikka lapsia haluaisi niin varmasti karttaisin raskaana olevia kun ruttoa. Varsikin kun nyt osaa ajatella mitä kaikkea jäisi ilman.

Tätähän ei silti lapsetonkaan voi varmaksi tietää.

Jotkut voivat. Esimerkiksi yksi tuttuni, joka sairasti kohtusyövän ja koko kohtu leikattiin pois, tietää varmasti, ettei tule vauvaa koskaan saamaan.

Biologista ei, mutta äitiys ei ole pelkkää raskautta ja synnyttämistä, äidiksi kasvetaan ja usein voi adoptoida. Tosin nykyään on maita, jotka eivät adoptoi syöpädiagnoosivanhemmille. :|

Ei syöpää sairastanut nykypäivänä taida adoptiolasta saada. Eikä varsinkaan vauvaa. Periaatteessa vielä voi saada lapsen, jos on pysynyt terveenä yli viisi vuotta, mutta vaikeaa se on. Kun vaikeaa se on meille ns. terveillekin. :(

 
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minä toivoisin lapsettoman ystäväni ymmärtävän että hänen kylmyytensä ja välien poikkilaittaminen sattui minuun. Ja että lapsettomien käytös satuttaa myös, eikä mun mielestä mikään anna oikeutta käyttäytyä huonosti.

Kautta rantain siis kuulin entisen ystäväni toivoneen, että menetän lapseni :(

Kyllä sun ystäväsi sen varmasti tiedostaa, mutta myös sun täytyy yrittää ymmärtää, että se on niin paha paikka, että joskus ei vain pysty olemaan missään tekemisissä ihmisen kanssa joka on raskaana, puhuu raskaudesta, hehkuttaa raskautta, valittaa raskausvaivoja, yleensäkään on. Sä et ole sitä kokenut niin sä et voi tietää miltä se tuntuu, mutta koita säkin ymmärtää ystävääsi koska hän ei tunteilleen mitään voi yhtään enempää kuin sinäkään.

Ja kautta rantain kuultuja juttuja ei kannata kovin todesta ottaa, ne voi muuttua matkalla aika paljon. Älä turhaan pahoita mieltäsi juorujen takia.

Mun pitää ymmärtää, kyllä.

Mutta niin pitää myös lapsettoman.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietin:
Muistan miten esikoista odottaessani menetin ystävän, ja miten eräs nainen katsoi mahaani ja minua kuin olisi halunnut tappaa. Miten voi vihata toista niin paljon vain siksi, että toinen on raskaana?

Älkääkä sanoko että en voi ymmärtää vaan yrittäkää selittää. Se, että jokin ei ole hallinnassani (helposti raskaaksi tulo) ei ole syy vihata! Se tuntuu minusta pahalta, että joku toivoo minun menettävän lapseni siksi, että itse ei saa lapsia.

Vaikea uskoa, että kukaan toivoo sinun menettävän lasta. Lapsettomuus on niin suuri tuska joillekin, ettet voikaan ymmärtää koska et ole lapseton. Ei kukaan ymmärrä synnytystuskaakaan varmaan ennenkuin kokee sen.

Viha on tunne, jonka taatusti moni lapseton kokee ja se kuuluu asiaan. On ihmisestä itsestään kiinni miten käsittelee. Mutta sen voin sanoa, että sen luokan surua en toivo kenellekään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minä toivoisin lapsettoman ystäväni ymmärtävän että hänen kylmyytensä ja välien poikkilaittaminen sattui minuun. Ja että lapsettomien käytös satuttaa myös, eikä mun mielestä mikään anna oikeutta käyttäytyä huonosti.

Kautta rantain siis kuulin entisen ystäväni toivoneen, että menetän lapseni :(

Kyllä sun ystäväsi sen varmasti tiedostaa, mutta myös sun täytyy yrittää ymmärtää, että se on niin paha paikka, että joskus ei vain pysty olemaan missään tekemisissä ihmisen kanssa joka on raskaana, puhuu raskaudesta, hehkuttaa raskautta, valittaa raskausvaivoja, yleensäkään on. Sä et ole sitä kokenut niin sä et voi tietää miltä se tuntuu, mutta koita säkin ymmärtää ystävääsi koska hän ei tunteilleen mitään voi yhtään enempää kuin sinäkään.

Ja kautta rantain kuultuja juttuja ei kannata kovin todesta ottaa, ne voi muuttua matkalla aika paljon. Älä turhaan pahoita mieltäsi juorujen takia.

Mun pitää ymmärtää, kyllä.

Mutta niin pitää myös lapsettoman.

Tottakai pitää, mutta sä et voi silti mahdottomia odottaa, kuten ei hänkään sinulta. Mahdotonta hänelle saattaa olla ollut nähdä sua sillä hetkellä, susta on tuntunut siltä että hän on kylmä, todennäköisesti hän on ollut liian surullinen.

Toisen tunteisiin ei koskaan pysty itse asettumaan, pitää vaan yrittää joku "kompromissi" löytää niin ystävyys voi ehkä vielä jatkua.
 
Niin ja simppelisti tässä maailmassa on paljon ihmisiä jotka ei pidä lapsista. Ja sitten heikkohermo mamma luulee, että juuri ko ihminen toivoo hänen menettävän lapsensa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kun sitä ei vaan voi ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut. Näin se vain menee.

Negatiiviset tunteet ovat sallittuja siinä missä positiivisetkin. Lapsettoman katkeruus ei ole keneltäkään pois.

on sallittua, ei oo kukaan väittäny etteikö olis mutta tarviiko sitä tuoda ilmi? ja varsinkaan jos se on ei-asiallisena muotona?
 
Alkuperäinen kirjoittaja fdsdfdsf:
Niin ja simppelisti tässä maailmassa on paljon ihmisiä jotka ei pidä lapsista. Ja sitten heikkohermo mamma luulee, että juuri ko ihminen toivoo hänen menettävän lapsensa.

Ei, vaan kuulin että näin on toivottu. Ehkä se tekee musta sitten heikkohermon kun loukkaanun ystävän kylmyydestä ja suren että menetin hänet vain siksi että tulin raskaaksi. Niin kuin se olisi ollut joku kosto hänelle tai hänen kiusekseen tehty juttu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kun sitä ei vaan voi ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut. Näin se vain menee.

Negatiiviset tunteet ovat sallittuja siinä missä positiivisetkin. Lapsettoman katkeruus ei ole keneltäkään pois.

on sallittua, ei oo kukaan väittäny etteikö olis mutta tarviiko sitä tuoda ilmi? ja varsinkaan jos se on ei-asiallisena muotona?

Totta kai pitää tuoda ilmi!

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja fdsdfdsf:
Niin ja simppelisti tässä maailmassa on paljon ihmisiä jotka ei pidä lapsista. Ja sitten heikkohermo mamma luulee, että juuri ko ihminen toivoo hänen menettävän lapsensa.

Ei, vaan kuulin että näin on toivottu. Ehkä se tekee musta sitten heikkohermon kun loukkaanun ystävän kylmyydestä ja suren että menetin hänet vain siksi että tulin raskaaksi. Niin kuin se olisi ollut joku kosto hänelle tai hänen kiusekseen tehty juttu.


No mikset kysy henkilöltä suoraan missä mennään?
 
Mene ystävääsi vastaan. Älä hehkuta raskauttasi/lastasi koko aikaa. Yritä olla mainitsematta asiaa joka sivulauseessa. Puhukaa muista asioista, tehkää jotain hauskaa. Jaa sitten vauva juttuja enempi niiden kanssa joille se ei ole surullinen aihe. Et varmasti halua satuttaa ystävääsi, eikä hänkään sinua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja No:
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kun sitä ei vaan voi ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut. Näin se vain menee.

Negatiiviset tunteet ovat sallittuja siinä missä positiivisetkin. Lapsettoman katkeruus ei ole keneltäkään pois.

on sallittua, ei oo kukaan väittäny etteikö olis mutta tarviiko sitä tuoda ilmi? ja varsinkaan jos se on ei-asiallisena muotona?

Totta kai pitää tuoda ilmi!

miks?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lapseton...:
Mene ystävääsi vastaan. Älä hehkuta raskauttasi/lastasi koko aikaa. Yritä olla mainitsematta asiaa joka sivulauseessa. Puhukaa muista asioista, tehkää jotain hauskaa. Jaa sitten vauva juttuja enempi niiden kanssa joille se ei ole surullinen aihe. Et varmasti halua satuttaa ystävääsi, eikä hänkään sinua.

Mä en alunperinkään ole ollut ihminen joka raskaudestaan kuuluttaa tai valittaa. Se meni mulla siinä sivussa jos niin voi sanoa. Enkä mä osaa kaikkien kanssa kakkavaipoistakaan jutella, miehen kanssa ja yhden toisen ystävän.

En saa häneen yhteyttä, hän ei vastaa viesteihini.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kun sitä ei vaan voi ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut. Näin se vain menee.

Negatiiviset tunteet ovat sallittuja siinä missä positiivisetkin. Lapsettoman katkeruus ei ole keneltäkään pois.

on sallittua, ei oo kukaan väittäny etteikö olis mutta tarviiko sitä tuoda ilmi? ja varsinkaan jos se on ei-asiallisena muotona?

Miksei negatiivisia tunteita saa tuoda ilmi? Mikään ap:n kuvailemista toimintatavoista ei ole erityisen ei-asiallinen (epäasiallinen ?). Parempi kai, että lapseton kaveri jäähdyttää kaverisuhteen kuin itse katkerana sanoisi ties mitä ap:lle. Ja random-ihmisten tuijottelut... no joo, pistetään hormonien piikkiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja No:
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kun sitä ei vaan voi ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut. Näin se vain menee.

Negatiiviset tunteet ovat sallittuja siinä missä positiivisetkin. Lapsettoman katkeruus ei ole keneltäkään pois.

on sallittua, ei oo kukaan väittäny etteikö olis mutta tarviiko sitä tuoda ilmi? ja varsinkaan jos se on ei-asiallisena muotona?

Totta kai pitää tuoda ilmi!

miks?

Siksi koska asiat ja tunteet on parempi tuoda julki kun jättää kulisseihin väijymään.

 
Itseäni ainakin surettaa se jatkuva vauvahömpötys. Kun tietää toisen tilanteen niin voi hetken olla jauhamatta sitä millaiset rattaat ostaa, mitä on jo hankkinut, miten ihanaa se on jne. Kysy ennemmin, että "miten sinä jaksat?" Varmasti vaikeaa, kun oma innostus on niin suuri mutta yritä. Itse en toivo ystävieni raskauksien menevän kesken tmv. Enempi mietin vain sitä, että miksei onni kohtaa meitä ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja fdsdfdsf:
Niin ja simppelisti tässä maailmassa on paljon ihmisiä jotka ei pidä lapsista. Ja sitten heikkohermo mamma luulee, että juuri ko ihminen toivoo hänen menettävän lapsensa.

Ei, vaan kuulin että näin on toivottu. Ehkä se tekee musta sitten heikkohermon kun loukkaanun ystävän kylmyydestä ja suren että menetin hänet vain siksi että tulin raskaaksi. Niin kuin se olisi ollut joku kosto hänelle tai hänen kiusekseen tehty juttu.

Onkohan meillä sama entinen ystävä?
Ensin se mun "ystävä" kyllä halus kauheasti leikkiä nukkeleikkiä mun vauvalla. Ja musta tuntui, et raskausaikana se eli mun raskautta enemmän ku minä. Sitten yxkax, kun tyttö oli noin kuukauden ikäinen, loppui yhteydenpito kuin seinään.
Nyt kuulin juttua, et pari muuta, jotka on myös "vauvautuneet" ei ole sen kanssa tekemisissä tai toisin päin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kun sitä ei vaan voi ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut. Näin se vain menee.

Negatiiviset tunteet ovat sallittuja siinä missä positiivisetkin. Lapsettoman katkeruus ei ole keneltäkään pois.

on sallittua, ei oo kukaan väittäny etteikö olis mutta tarviiko sitä tuoda ilmi? ja varsinkaan jos se on ei-asiallisena muotona?

Miksei negatiivisia tunteita saa tuoda ilmi? Mikään ap:n kuvailemista toimintatavoista ei ole erityisen ei-asiallinen (epäasiallinen ?). Parempi kai, että lapseton kaveri jäähdyttää kaverisuhteen kuin itse katkerana sanoisi ties mitä ap:lle. Ja random-ihmisten tuijottelut... no joo, pistetään hormonien piikkiin.

jos sun kaveri ostaa kämpän ja tiiät ite ettet luultavasti ikinä tuu saamaan omaa niin meetkö sanoo että tiiätkö mitä, toivottavasti talosi palaa? ja vaikka niin toivoisit niin mitä sä hyödyt siitä? kaikilla on paha mieli.

mist johtuu että se on ihan ok ajatella että koska mä en saa niin kukaan muukaan ei pitäis saada? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alaston lohikäärme:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja fdsdfdsf:
Niin ja simppelisti tässä maailmassa on paljon ihmisiä jotka ei pidä lapsista. Ja sitten heikkohermo mamma luulee, että juuri ko ihminen toivoo hänen menettävän lapsensa.

Ei, vaan kuulin että näin on toivottu. Ehkä se tekee musta sitten heikkohermon kun loukkaanun ystävän kylmyydestä ja suren että menetin hänet vain siksi että tulin raskaaksi. Niin kuin se olisi ollut joku kosto hänelle tai hänen kiusekseen tehty juttu.

Onkohan meillä sama entinen ystävä?
Ensin se mun "ystävä" kyllä halus kauheasti leikkiä nukkeleikkiä mun vauvalla. Ja musta tuntui, et raskausaikana se eli mun raskautta enemmän ku minä. Sitten yxkax, kun tyttö oli noin kuukauden ikäinen, loppui yhteydenpito kuin seinään.
Nyt kuulin juttua, et pari muuta, jotka on myös "vauvautuneet" ei ole sen kanssa tekemisissä tai toisin päin.


Ja tietysti sinä et voi ottaa puhelinta kouraan soittaa ja kysyä miksi ei ole kuulunut mitään. Onko sinulla ystäväni kaikki hyvin? Vai voisinko minä ystävänäsi auttaa? Ai samperi en voikkaan kun mulla on vauva!
 

Similar threads

M
Viestiä
18
Luettu
973
Aihe vapaa
Mitämitämitä
M
T
Viestiä
0
Luettu
1K
Aihe vapaa
Tiettytootta mitä mieltä ootta
T

Yhteistyössä