Mä en ymmärrä miksi naiset tekee lapsia....

[QUOTE="vieras";23145481]Tähän vastaan sen verran että ei ongelmana ole tulojen pienuus vaan menojen suuruus. Nykyihmiset ovat niin materialistisia. On pakko olla sitä ja tätä ja sellainen asunto jne ja sitten sanotaan ettei rahat riitä. Ja huom, en itsekään ole kotiäitinä ja tartuin vaan tuohon kappaleeseen.[/QUOTE]

No mä olen sit sen verran materialisti,että haluan lapsillani olevan siistin ja turvallisen kodin sekä säänmukaiset ulkovaatteet,terveellistä ruokaa ja varaa käydä edes kerran vuodessa muuallakin kuin lähileikkipuistossa. Asumme kerrostalossa,automme ei ole lähimainkaan uusi emmekä tee etelänmatkoja,mutta kyllä tiedätkö kolmeen lapseen saa kahden ihmisen palkan uppoamaan yllättävän hyvin. Ihan vaikka asuntolainakaan ei ole jättimäisen suuri. Mutta olisihan se helppo heittäytyä sohvalle ja laittaa sossuun lappua että tarvitaan sitä,tätä ja tuota. Mulle ja miehelle on kunnia-asia tienata itse oma toimeentulo eikä maksattaa elämän perustarpeita muilla.
 
[QUOTE="vieras";23145538]Se riippuu aivan omista kulutustottumuksista. Harva nykyihminen vaan haluaa, osaa tai kehtaa tarkastella tulojaan ja menojaan ja kulutustottumuksiaan. On totuttu niin hyvälle. Ja huom, en ole sanonut tämän olevan väärin joten ei tarvitse vetää herneitä nenään.[/QUOTE]

Tingitkö sinä ruuasta,vaatteista vai asumisesta?
 
[QUOTE="vieras";23145481]Tähän vastaan sen verran että ei ongelmana ole tulojen pienuus vaan menojen suuruus. Nykyihmiset ovat niin materialistisia. On pakko olla sitä ja tätä ja sellainen asunto jne ja sitten sanotaan ettei rahat riitä. Ja huom, en itsekään ole kotiäitinä ja tartuin vaan tuohon kappaleeseen.[/QUOTE]

Meillä on pieni asunto (ts. pieni laina), lainaton vanha auto ja jonkin verran opintolainaa. Mitään erikoisia menoja meillä ei ole, harrastukset ovat halpoja ja matkusteluun ei ole vara nytkään. Ei minulla olisi vara jäädä kotihoidontuelle puolta vuotta pidemmäksi aikaa silti.
 
[QUOTE="vieras";23145546]No mä olen sit sen verran materialisti,että haluan lapsillani olevan siistin ja turvallisen kodin sekä säänmukaiset ulkovaatteet,terveellistä ruokaa ja varaa käydä edes kerran vuodessa muuallakin kuin lähileikkipuistossa. Asumme kerrostalossa,automme ei ole lähimainkaan uusi emmekä tee etelänmatkoja,mutta kyllä tiedätkö kolmeen lapseen saa kahden ihmisen palkan uppoamaan yllättävän hyvin. Ihan vaikka asuntolainakaan ei ole jättimäisen suuri. Mutta olisihan se helppo heittäytyä sohvalle ja laittaa sossuun lappua että tarvitaan sitä,tätä ja tuota. Mulle ja miehelle on kunnia-asia tienata itse oma toimeentulo eikä maksattaa elämän perustarpeita muilla.[/QUOTE]

Herneethän sinne nekkuun sitten pujahti. Esimerkiksi me emme saa mitään tukia ja kaikkia noita asioita on vaikka pienet tulot onkin. Kuten sanoin, se on kulutustottumuksista kiinni ja harva haluaa tai osaa niitä tarkastella ja muuttaa. Eikä siinä mitään pahaa mutta sitähän tämä nykyajan "ei ole varaa" hössötys on.

Ei, ei tarvitse tinkiä vaatteista, ruoasta tai asumisesta.

On asuntolaina, remonttilaina ja molempien opintolainat. Kyllä me tiedän että me ollaan aika kummallisia :D Ja ei, en sanonut että parempia mutta kulutustottumuksiltamme ei-materialisteja.
 
Tähänkin sopii esimerkki luonnosta.
Moniko leijonaemo jää ruohoon makoilemaan ja pentua viihdyttämään, kun laumalle pitää hankkia ruokaa? Ei yksikään, sillon lähdetään saalistamaan.
 
Tähän lauseeseen tartun ja yhdyn siihen lujaa! :D

Ja lisään kysymyksen, että jos voikin hyvin kotona, vaan ei oravanpyörässä? Onko se edelleen hyvä asia, eikä lorvimista, kuten tässäkin ketjussa joku toi esille?

Silloin jos vanhemmat viihtyy kotona ja kaikki on hyvin niin kyllä mä liputan kovaa ja korkeelle sen puolesta, MUTTA jos kaikki kärsii siitä et yhteiskunnan ja muiden painostuksesta PITÄS olla kotona se 3v et saa ihmisten hyväksynnän niin missä vaiheessa siinä on aateltu lapsen parasta? tai yleensäkkään kenenkään parasta?
 
jos ennen oli kaikki paremmin niin miksi asiat on muuttu siitä niin paljon? ja jos aivan kunnolla haluttais mennä "entiseen" pitäis kaupunki mammojen muutta maalle, laittaa pari lehmää ja kanaa... ennen ku oli kaikki paljon,paljon paremmin :) ennen oli apuna piiat ja rengit, miten piian asema eroaa hoitopaikan "tätistä" ??
 
Silloin jos vanhemmat viihtyy kotona ja kaikki on hyvin niin kyllä mä liputan kovaa ja korkeelle sen puolesta, MUTTA jos kaikki kärsii siitä et yhteiskunnan ja muiden painostuksesta PITÄS olla kotona se 3v et saa ihmisten hyväksynnän niin missä vaiheessa siinä on aateltu lapsen parasta? tai yleensäkkään kenenkään parasta?

Noin juuri.
 
jos ennen oli kaikki paremmin niin miksi asiat on muuttu siitä niin paljon? ja jos aivan kunnolla haluttais mennä "entiseen" pitäis kaupunki mammojen muutta maalle, laittaa pari lehmää ja kanaa... ennen ku oli kaikki paljon,paljon paremmin :) ennen oli apuna piiat ja rengit, miten piian asema eroaa hoitopaikan "tätistä" ??

Mun isovanhemmat asuivat kaupungeissa. Mutta ei nekään kotona rouvailleet vaan yksi mummoistani oli oikein hyvämaineinen leipuri ja toinen taas tehtaassa. Pitääpä kysellä kuka hoisi lapsikatraat. Eli sekä kaupungissa että maalla, töitä on ollut pakko painaa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;23144954:
Jos on hyvä asia laittaa lapset päivähoitoon pienenä, niin miksi ne sitten huutavat ja itkevät siellä äitiä? Vai onko tarkoituskin että syliä tarvitseva lapsi vierotetaan mahdollisimman pienenä vanhemmistaan, jotta siitä voisi sitten kasvaa vahva aikuinen?
Nämä lapset jotka ovat vanhempien mielestä kypsiä hoitoon kuitenkin kulkevat vaipoissa, eivät usein osaa itse syödä, eivät ehkä vielä edes kävele saati puhu. Onhan se aika karua että niin pieni lapsi sysätään päiväksi eroon vanhemmistaan.

En muista itkeneeni kun olin hoidossa. Siellä tehtiin kaikenlaista kivaa ja oli kavereita. Miehenikään ei ole saanut traumoja vaikka meni 1-vuotiaana hoitoon. Tuttujenikin lapset tykkäävät käydä hoidossa. Hoidossa on kuitenkin aikuisia turvana, ei lasten tarvitse pärjätä siellä keskenään. Eli mitä eroa on siihen että äiti olisi mukana?

Miten nuo lapset jotka ovat vaipoissa, johtuuko se siitä hoidosta että käyttävät vaippoja eivätkä osaa syödä itse? Ja luuletko ettei siellä hoidossa heitä hoideta samalla tavalla kuin kotonakin?
 
Silloin jos vanhemmat viihtyy kotona ja kaikki on hyvin niin kyllä mä liputan kovaa ja korkeelle sen puolesta, MUTTA jos kaikki kärsii siitä et yhteiskunnan ja muiden painostuksesta PITÄS olla kotona se 3v et saa ihmisten hyväksynnän niin missä vaiheessa siinä on aateltu lapsen parasta? tai yleensäkkään kenenkään parasta?

Samaa mieltä. Pohjana tässä täytyisikin löytyä jokaiselta se oma vahvuus tehdä OMA PÄÄTÖS perheen sisällä miten asiat hoidetaan, eikä antaa muiden painostusten, asenteiden tai muiden vaikuttaa, jos päätös on perheelle sopiva.
 
Mä muistan, että tarhassa oli kamalaa. Tädit ei tykänneet musta, eikä ymmärtäneet mua. Olisin joskus halunnut vaan istua pöydän ääressä tekemättä mitään, mutta minut pakotettiin tekemään palapeliä, kuin olisin ollut siellä töissä. Ja hei, jos joku tarhantäti mut tästä tunnistaa ja muistaa, niin tiedä, että en ole tyytyväinen ja että inhosin teitä kaikkia. Joka tavalla osoititte, etten ollut toivottu henkilö.

Sen takia mä yritin pitää lapset pitkään kotona, koska mulla on itsellä kauheat kokemukset tarhasta. ja olin silloin vanhempi kuin kolme, ne tädit vaan oli ihan karseita.
 
Mun isovanhemmat asuivat kaupungeissa. Mutta ei nekään kotona rouvailleet vaan yksi mummoistani oli oikein hyvämaineinen leipuri ja toinen taas tehtaassa. Pitääpä kysellä kuka hoisi lapsikatraat. Eli sekä kaupungissa että maalla, töitä on ollut pakko painaa. :)

minun mummo on ollu pesulassa töissä + kotona lehmät yms elukat. kukahan on hoitanu lapset? ukki on ollu konekuski 16vuotiaasta asti nykysten eläkkeellä joten uskon että ei ole ollu koti isä... töitä on ollu varmasti enämpi ku nyt. on kaikki maholliset härpäkkeet apuna kotona.
 
Suomessa on se ongelma kun täällä on periaatteessa vain kaks vaihtoehtoa: oot kokopäivätyössä tai sitte oot kotiäitinä. Euroopassa, vaikka siellä äippäloma on vain 3kk ja sen jälk suurin osa menee töihin takas, vauvojen ja pienten lasten äidit tekee tosi paljon osa-aikaista työtä. ITse esim tunnen äidin joka meni töihin kun vauva oli 3kk mutta hänellä on työtä 3 päivänä viikossa 6 tunnin työpäivä. ONhan se nyt ihan eri olla 3x6tuntia töissä kuin 5x8tuntia. Kun Suomessakin saatais toimimaan se homma, että vois tehä tollasta vajaata viikkoa niin musta se ois hyvä. Itse olisin valmis menemään tekeen sellasta jos vaan olis mahdollista, mutta kun SUomessa se on tehty kannattamattomaksi eikä juuri kukaan työnantaja tuollaiseen ryhdy.
 
Mä muistan, että tarhassa oli kamalaa. Tädit ei tykänneet musta, eikä ymmärtäneet mua. Olisin joskus halunnut vaan istua pöydän ääressä tekemättä mitään, mutta minut pakotettiin tekemään palapeliä, kuin olisin ollut siellä töissä.

Haa, samat muistot mulla!!! Kaikkein ällöttävin muisto on kun pakotettiin leikkimään sisähiekkalaatikolla, kun mä en todellakaan halunnut. Mut onhan näitä paskoja muistoja koulustakin kuten pään painaminen pakolla veden alle jne.
 
mutta vielä sen verran, että se varmaan estää, että nykyään vanhukset on siirretty pois silmistä ja kukaan ei enää kunnioita heitä. Nykyään lapsi on nostettu jalustalle, lapsi on se jonka pillin mukaan tanssitaan. Maailma on kääntynyt akseliltaan väärinpäin.

Nykyään niin vanhukset kun pienet lapset tyrkätään muiden hoidettavaksi. Jos ennen oli iso perhe mihin kuului niin isovanhemmat kun pienet lapsetkin, niin nykyään on itsestäänselvyys että se vuoden tai kahden ikäinen viedään päiväkotiin ja vanhus makaamaan sinne vuodeosatolle tai dementiakotiin heti kun muisti alkaa vähänkään pätkiä.
Ainoat jotka nostetaan sinne jalustalle on työikäiset joilla on hyvä ura. Jokainen muu taatusti saa vähenksyntää osakseen.
 
Vaikka yritän ymmärtää erilaisia ihmisiä, en siinä ihan aina onnistu. Inhimillistä kyllä, mutta minua suututtaa yksi nainen joka vuosia "kärsi" lapsettomuudesta, sai monen eri (omien sanojen mukaan) vaikean vaiheen jälkeen plussan testiin, ja sitten pidätteli jalkoja yhdessä 8kk ettei lapsi synny ennen aikojaan.

Ja mitäs sitten? Vauva yökylään kolmeviikkoisena, hoidossa usein... ja äiti palaa töihin kun vauva on 7kk. Siinä kävi montakin ilkeää lausetta mielessä, päällimmäisenä kuitenkin ajatus että tuon piti vain saada "kaikki", kun muillakin.

Anteeksi :ashamed:
 
[QUOTE="niin";23145817]Suomessa on se ongelma kun täällä on periaatteessa vain kaks vaihtoehtoa: oot kokopäivätyössä tai sitte oot kotiäitinä. Euroopassa, vaikka siellä äippäloma on vain 3kk ja sen jälk suurin osa menee töihin takas, vauvojen ja pienten lasten äidit tekee tosi paljon osa-aikaista työtä. ITse esim tunnen äidin joka meni töihin kun vauva oli 3kk mutta hänellä on työtä 3 päivänä viikossa 6 tunnin työpäivä. ONhan se nyt ihan eri olla 3x6tuntia töissä kuin 5x8tuntia. Kun Suomessakin saatais toimimaan se homma, että vois tehä tollasta vajaata viikkoa niin musta se ois hyvä. Itse olisin valmis menemään tekeen sellasta jos vaan olis mahdollista, mutta kun SUomessa se on tehty kannattamattomaksi eikä juuri kukaan työnantaja tuollaiseen ryhdy.[/QUOTE]

Kylla minuakin jarkytti tama Hollannin lyhyt aitiysloma, menin toihin kun vauva oli 5.5 kk. Mutta toisaalta aion tehda kolmepaivaista viikkoa viela monta vuotta, joten tyoelaman joustavuus on taalla plussaa.

Toisaalta hollantilaislapset ovat tutkimuksien mukaan maailman onnellisimpia, joten en usko ollenkaan etta paivahoito olisi pahasta.
 
Minua vähän ketuttaa se, että minä työssäkäyvänä äitinä maksan sen kotona olevien lystin. Enkä puhu nyt pelkästään kotihoidontuesta, vaan siitä, että te käytte lääkärissä, neuvolassa, hammaslääkärissä, saatte lääkkeisiin kela-korvausta, käytätte julkisia palveluita muitakin, matkustatte joissakin kaupungeissa bussilla ilmaiseksi (verorahoista tämäkin maksetaan) eli syötte ja säästätte kakun yhtä aikaa. Sitten vielä kehtaatte äpistä, että se työssäkäyvä äiti on ns. huono äiti.

Jos jäisi kaikki naiset, joilla on alle 3-vuotiaita lapsia, kotiin, niin kyllä se tuntuisi yhteiskunnan kukkarossa.
 
[QUOTE="vieras";23147472]Minua vähän ketuttaa se, että minä työssäkäyvänä äitinä maksan sen kotona olevien lystin. Enkä puhu nyt pelkästään kotihoidontuesta, vaan siitä, että te käytte lääkärissä, neuvolassa, hammaslääkärissä, saatte lääkkeisiin kela-korvausta, käytätte julkisia palveluita muitakin, matkustatte joissakin kaupungeissa bussilla ilmaiseksi (verorahoista tämäkin maksetaan) eli syötte ja säästätte kakun yhtä aikaa. Sitten vielä kehtaatte äpistä, että se työssäkäyvä äiti on ns. huono äiti.

Jos jäisi kaikki naiset, joilla on alle 3-vuotiaita lapsia, kotiin, niin kyllä se tuntuisi yhteiskunnan kukkarossa.[/QUOTE]

Olet aivan oikeassa. Ihmettelenkin miten kauan yhteiskunta kestää äitien kotonaolon.
 
[QUOTE="vieras";23147472]Minua vähän ketuttaa se, että minä työssäkäyvänä äitinä maksan sen kotona olevien lystin. Enkä puhu nyt pelkästään kotihoidontuesta, vaan siitä, että te käytte lääkärissä, neuvolassa, hammaslääkärissä, saatte lääkkeisiin kela-korvausta, käytätte julkisia palveluita muitakin, matkustatte joissakin kaupungeissa bussilla ilmaiseksi (verorahoista tämäkin maksetaan) eli syötte ja säästätte kakun yhtä aikaa. Sitten vielä kehtaatte äpistä, että se työssäkäyvä äiti on ns. huono äiti.

Jos jäisi kaikki naiset, joilla on alle 3-vuotiaita lapsia, kotiin, niin kyllä se tuntuisi yhteiskunnan kukkarossa.[/QUOTE]

Suomessa kaikki maksavat veroja. Myös ne kotona olevat.
 
Mä en ymmärrä sitä, että edelleenkin oletetaan sen ÄIDIN olevan vastuussa tästä kaikesta. Kai sillä lapsella on isäkin? Kummankaan vanhemman ura ei kärsisi lasten kotihoidosta, jos se kotihoito jakaantuisi hieman tasaisemmin... enkä mä kyllä ymmärrä sitäkään, että toisten valintoja jaksetaan täällä pohtia sivutolkulla.

Suomessakin on muuten mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen vielä moooonta vuotta sen jälkeen kun äitiysloma loppuu. Kuinka moni teistä on sitä käyttänyt? Kuinka monen mies?
 

Yhteistyössä