Alkuperäinen kirjoittaja Darwinin leski:
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Meillä mies on vienyt lapsen lääkäriin ehkä kerran...ja neuvolassakin on tainnut olla vain kertaalleen mukana...lapsia meillä siis 3.
Mutta ennemmin se on musta kiinni, kun miehestä.
Meinaan että mä itse nimenomaan haluan hoitaa lasten lääkärissäkäytöt ja neuvolat. Sen kerran kun mies vei lapsen lääkäriin, niin soitin koko ajan perään kysyäkseni miten menee ja joko tiedetään mikä on ja onko kaikki ok. Mä vaan olen tottunut pitämään kaikki langat käsissäni ja haluan jatkossakin pitää.
Anteeks vaan, mutta toi kuulostaa siltä että sun miehessäsi on jotain pielessä - että hän on ehkä niin tampio ettet voi luottaa hänen osaavan käyttää lasta edes lääkärissä ilman sun apuasi
Meinasin että pitääkö kirjoittaa ettei kyse ole luotosta vaan muusta...ja näköjään olisi pitänyt.
Kyse ei siis ole siitä etteikö mies pystyisi tai kykenisi, mutta mä nyt vaan haluan olla lapseni kanssa jos hän on kipeä. Haluan siis hoitaa häntä sairaana kotona, vaikka toki mieskin siihen kykenisi. Ja mummokin kykenisi. Mutta mä vaan itse haluan olla häntä hoitamassa. Mun mielestä lapsi tarvitsee syliä kaikkein eniten ollessaan kipeä ja mä haluan olla se syli jossa lapsi tuolloin lepää.
Ja tuo lääkärissäkäynti...koska alunperin olen ollut yksinhuoltaja useamman vuoden ajan, niin tuolloin mä hoidin kaikki elämän asiat ykisn. Niin lääkärissäkäytöt, sähkösopimusten hoidot, kuin ihan mitkä tahansa asiat. Mä olen siis tottunut ne tekemään itse...kun mies tuli kuvioihin, niin toki hoidin edelleen kaikki asiani ja lapseni asiat pitkälti itse. Josakin vaiheessa aloin sitten antamaan miehellekin vähän köyttä ja sitä kautta pääsin näkemään, että mies osaa, pystyy ja kykenee. Ja luottamus syntyi.
Se ei kuitenkaan poista sitä, että mä edelleen haluan itse silti asioita hoitaa...ja varsinkin ne asiat jotka liittyy lasten hyvinvointiin jne.
Meillä kyllä jutellaan yhdessä siitä että mihin kouluun ja päiväkotiin lapset laitetaan ja mitä harrastuksia heille tarjotaan, mutta mä olen se joka ottaa vaihtoehdoista selvää ja ne hakemukset ja yhteydenotot tekee.
Meillä minä hoidan lääkärit, mies puolestaan lasten kylvetykset. Eli meillä molemmilla on ns. osa-alueita joista me vastataan toista enempi. Eikä kyse ole luottamuksesta vaan ihan tosiaan ihan muusta.
Mä olin äärimmäisen huolissani lapsesta, kun mies hänet lääkäriin vein. En siksi etteikö mies hänen kanssaan pärjäisi vaan siksi että lapsi oli kipeä.
Joko miehessä on oikeesti jotain hämärää, tai sitten äiti on omasta mielestään suurenmoisempi kuin todellisuudessa :xmas: