Mä haluan, että mun ex kuolee

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja piinattu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

piinattu

Vieras
Niin monta vuotta se on mua piinannut, ensin suhteessa, sitten eron jälkeen. Se ihminen on sadistinen psykopaatti, vailla minkäänlaisia tunteita. Se piinaa mua niin kauan, kuin jommassa kummassa henki pihisee. Mä oon taistellut elämästäni kohta jo 8 vuotta, eikä tälle näy loppua. Se ei lopeta koskaan.

Mä en enää toivo sille pahaa, en jaksa. Mä vaan haluan, että se kuolee, tavalla tai toisella, jotta mä ja lapset saatais vihdoinkin elää rauhassa. Me ollaan kärsitty jo ihan liikaa, mun ja lasten mielenterveys on tuhottu, joten on sen ihmishirviön vuoro maksaa. Mä alan olla valmis ihan mihin tahansa, jotta se ihminen lakkaa olemasta.
 
Ymmärrän miltä susta tuntuu. Mun exä onneksi kuoli, enkä ole ikinä surrut vaan aina kiitollisena ajatellut, että se on kuollut. Eläessään, kun oltiin suhteessa se yritti mut kuristaa yöllä hengiltä, yritti hukuttaa, yritti tappaa sähköiskulla, pisti mut asuntoon vangiksi kahdeksi viikoksi, retuutti ihmisten ilmoilla tukasta jos sanoin jotain mikä ei miellyttänyt. Ja paljon muuta. Olin tosi nuori. Sen jälkeen kun se yritti hukuttaa, se leikkasi ranteensa auki ja kutsui kun menin sairaalaan niin halusi avata ne kääreet näyttääkseen mitä MINÄ olin muka sille tehnyt. Ja minä säälin, enkä jättänyt. Sitten vihdoin karkasin ja se piinasi kaksi vuotta ja pelkäsin henkeni edestä. Sitten se ONNEKSI kuoli. En kerro miten, mutta ei ollut kiva loppu. Olin niin helpottunut kun kuulin, iloinen. En ole ikinä ollut kenenkään kuolemasta iloinen, mutta... Se oli paha ihminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piinattu:
Niin monta vuotta se on mua piinannut, ensin suhteessa, sitten eron jälkeen. Se ihminen on sadistinen psykopaatti, vailla minkäänlaisia tunteita. Se piinaa mua niin kauan, kuin jommassa kummassa henki pihisee. Mä oon taistellut elämästäni kohta jo 8 vuotta, eikä tälle näy loppua. Se ei lopeta koskaan.

Mä en enää toivo sille pahaa, en jaksa. Mä vaan haluan, että se kuolee, tavalla tai toisella, jotta mä ja lapset saatais vihdoinkin elää rauhassa. Me ollaan kärsitty jo ihan liikaa, mun ja lasten mielenterveys on tuhottu, joten on sen ihmishirviön vuoro maksaa. Mä alan olla valmis ihan mihin tahansa, jotta se ihminen lakkaa olemasta.

kuin itse olisin kirjoittanut tämän.
paitsi etten toivo kuolemaa liian helpolla pääsisi,vaan hitaasti kitumista.
voimia sinulle ja lapsillesi
 
Alkuperäinen kirjoittaja SuukkoSuulle:
Ja siinäkö ois järkee, et sie sille jotain tekisit? Sit lapset menettäis äitinsäkin.

Tätä menoa se tapahtuu joka tapauksessa. Mun mielenterveys ei enää kestä tätä kauaa. Mä joudun joko suljetulle loppuiäkseni tai teen jotain joko sille tai itelleni. Te ette voi käsittää, millaista helvettiä yks ainoa ihminen (??) voi tehdä toisen elämästä. En mäkään ole käsittänyt, enkä edes pystynyt kuvittelemaan, en ennenkuin joudun tässä itse elämään.

Sillä on vain yks tavoite: tuhota mut. Ja se onnistuu siinä, jos se elää vielä jonkun aikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja piinattu:
Niin monta vuotta se on mua piinannut, ensin suhteessa, sitten eron jälkeen. Se ihminen on sadistinen psykopaatti, vailla minkäänlaisia tunteita. Se piinaa mua niin kauan, kuin jommassa kummassa henki pihisee. Mä oon taistellut elämästäni kohta jo 8 vuotta, eikä tälle näy loppua. Se ei lopeta koskaan.

Mä en enää toivo sille pahaa, en jaksa. Mä vaan haluan, että se kuolee, tavalla tai toisella, jotta mä ja lapset saatais vihdoinkin elää rauhassa. Me ollaan kärsitty jo ihan liikaa, mun ja lasten mielenterveys on tuhottu, joten on sen ihmishirviön vuoro maksaa. Mä alan olla valmis ihan mihin tahansa, jotta se ihminen lakkaa olemasta.

kuin itse olisin kirjoittanut tämän.
paitsi etten toivo kuolemaa liian helpolla pääsisi,vaan hitaasti kitumista.
voimia sinulle ja lapsillesi

Olen pahoillani, että tiedätte miltä musta tuntuu. Toisaalta taas, sairaalla tavalla, on helpottavaa, että edes joku käsittää tän kaiken.
Joka päivä mä luen uutiset, ja toivon, todella toivon, että joku niistä ampumisista, puukotuksista, rattijuoppokuolemista koskettais mun exää. Ja joka kerran mä joudun pettymään. Mä en pysty ymmärtämään mitenkään, miksi mulle ja mun viattomille lapsille on annettu tällainen taakka, mitä me ollaan tehty, miksi ex ei joudu kokemaan mitään rangaistusta mistään??
 
Alkuperäinen kirjoittaja piinattu:
Alkuperäinen kirjoittaja SuukkoSuulle:
Ja siinäkö ois järkee, et sie sille jotain tekisit? Sit lapset menettäis äitinsäkin.

Tätä menoa se tapahtuu joka tapauksessa. Mun mielenterveys ei enää kestä tätä kauaa. Mä joudun joko suljetulle loppuiäkseni tai teen jotain joko sille tai itelleni. Te ette voi käsittää, millaista helvettiä yks ainoa ihminen (??) voi tehdä toisen elämästä. En mäkään ole käsittänyt, enkä edes pystynyt kuvittelemaan, en ennenkuin joudun tässä itse elämään.

Sillä on vain yks tavoite: tuhota mut. Ja se onnistuu siinä, jos se elää vielä jonkun aikaa.

Voisi olla siskoni kirjoittamaa, niin surullista tekstiä. Toivottavasti sinulla on yhä joku tuki eikä exäsi ole onnistumut katkomaan ihan kaikkia suhteitasi ihmisiin. Iso halaus ja yhä vaan voimia... Luulen ymmärtäväni niin hyvin kuin vain sivusta seurannut voi ymmärtää. Ja onko sekään paljon, en tiedä...
 
Minä aloitin alusta,minulla täysi yksinhuoltajuus, isä ei lastaan halua nähdä koska minä en suostu tulemaan paikalle,eli ei käsittänyt että minuun ei hänellä tapaamisoikeutta,ja valvottuihintapaamisiin ei tullut paikalle.
Piinasi vuosia teki vaikka mitä:( Vaihdoin etunimeni,otin tyttönimeni takaisin ja vaihdoin vielä osoitettakin (osoitekin on salainen ) sekä paikkakuntaa että ei vahingossakaan törmätä ja,puhelimena on prepeid joten olen aika tarkalleen kadonnut :)
Ottakoot lapsi yhteyttä sitten aikoisena isäänsä jos haluaa,
valitettavasti tuo vaan muistaa aika paljon ikäviä tapahtumia :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja piinattu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja piinattu:
Niin monta vuotta se on mua piinannut, ensin suhteessa, sitten eron jälkeen. Se ihminen on sadistinen psykopaatti, vailla minkäänlaisia tunteita. Se piinaa mua niin kauan, kuin jommassa kummassa henki pihisee. Mä oon taistellut elämästäni kohta jo 8 vuotta, eikä tälle näy loppua. Se ei lopeta koskaan.

Mä en enää toivo sille pahaa, en jaksa. Mä vaan haluan, että se kuolee, tavalla tai toisella, jotta mä ja lapset saatais vihdoinkin elää rauhassa. Me ollaan kärsitty jo ihan liikaa, mun ja lasten mielenterveys on tuhottu, joten on sen ihmishirviön vuoro maksaa. Mä alan olla valmis ihan mihin tahansa, jotta se ihminen lakkaa olemasta.

kuin itse olisin kirjoittanut tämän.
paitsi etten toivo kuolemaa liian helpolla pääsisi,vaan hitaasti kitumista.
voimia sinulle ja lapsillesi

Olen pahoillani, että tiedätte miltä musta tuntuu. Toisaalta taas, sairaalla tavalla, on helpottavaa, että edes joku käsittää tän kaiken.
Joka päivä mä luen uutiset, ja toivon, todella toivon, että joku niistä ampumisista, puukotuksista, rattijuoppokuolemista koskettais mun exää. Ja joka kerran mä joudun pettymään. Mä en pysty ymmärtämään mitenkään, miksi mulle ja mun viattomille lapsille on annettu tällainen taakka, mitä me ollaan tehty, miksi ex ei joudu kokemaan mitään rangaistusta mistään??

samojen ajatusten kanssa olen paininut monta vuotta.
sanotaan ettei kenellekkään anneta enempää kuin jaksaa kantaa,mutta tuon rajan yli on menty jo aikoja sitten.
ex on tuomittu tekosistaan ehdolliseen.on lähestymiskielto jne,mutta piina sen kun jatkuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SuukkoSuulle:
No jos noin piinaa niin mikset ole tehnyt rikosilmoitusta ja siten hankkinut lähestymiskieltoa yms? Kai nyt jostain apua saa, ilman et itse tappais toista?

En tiedä ap:sta, mutta mun tapauksessa en nimenomaan saanut apua, ja ukko jatkoi tappamisyrityksiään kunnes itse kuoli. Hiippaili ison koiransa kanssa mun talon lähettyvillä YÖLLÄ, vaikka oli lähestymiskielto. Sitä pelkoa ei voi kuvitella, kun tuntee henkensä uhatuksi. Siinä itsetunto ja kaikki murenee mitättömäksi. Ei tiedä enää mitä tehdä, kuka auttaisi. Perhettä ja sukua ei uskalla vaivata, ettei se hullu käy jollekin niistä kostamassa. Minunkin exä hyökkäsi mun isän ja veljen päälle, uhkaili äitiä, kavereita... Naisen asema on kyllä niin hutera joskus. Minä aina toivoin, että olisin syntynyt mieheksi, enkä pieneksi naiseksi jota voi sortaa. Vieläkin toivon, etten olis syntynyt naiseksi.
 
Meillä on valitettavasti yhteishuoltajuus, en voi kadota maan alle. Haluaisin yksinhuoltajuuden, mutta mun asianajaja sanoo että se ei kannata ja se provosoi vaan exää entisestään. En sitten tiedä. Ainakaan suosiolla se ei sitä mulle anna, joten oikeuteen pitäisi asia viedä.

Lähestymiskielto on päällä aina välillä kun tilanne menee täysin akuutiksi, mutta mitäpä sekään auttaa, kun poliisit ei partioi mun ja lasten turvana 24/7? Tulevat vain kutsusta ja saattavat joskus ajaa tuosta talon ohitse.

Mikä tuossa kahdeksassa vuodessa tekee asiasta provon?? Elin tuon hirviön kanssa liian monta vuotta parisuhteessa, ennenkuin tajusin että valintana on joko kuolema tai pakeneminen. Ex ilmoitti minulle jo kuolinpäivänikin. Pakenin viikkoa ennen. Erosta on jo vuosia siitäkin, mutta ex ei jätä rauhaan. Kun on kerran yhteiset lapset, niin exällä on oiva syy jatkaa. Lapsistaan ei välitä, ainoa motiivi on vain minun piinaamiseni. Ja kyllä siinä sivussa lapsetkin totta kai kärsii.

Mä olen yrittänyt vaikka mitä. Terapeuttini avulla olen pyrkinyt rajaamaan exän mielivaltaista käytöstä, uhkailuja ja kiusantekoa. Mutta mitä enemmän saan exän kiusantekoreittejä tukittua, sen kovemmilla panoksilla se seuraavaksi iskee.

Joskus leikittelen ajatuksella täydellisestä katoamisesta, tiedän jo uudet nimetkin minulle ja lapsille. Mutta yhteishuoltajuus estää. Enkä oikein tiedä, miten sen toteuttaisin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja SuukkoSuulle:
No jos noin piinaa niin mikset ole tehnyt rikosilmoitusta ja siten hankkinut lähestymiskieltoa yms? Kai nyt jostain apua saa, ilman et itse tappais toista?

En tiedä ap:sta, mutta mun tapauksessa en nimenomaan saanut apua, ja ukko jatkoi tappamisyrityksiään kunnes itse kuoli. Hiippaili ison koiransa kanssa mun talon lähettyvillä YÖLLÄ, vaikka oli lähestymiskielto. Sitä pelkoa ei voi kuvitella, kun tuntee henkensä uhatuksi. Siinä itsetunto ja kaikki murenee mitättömäksi. Ei tiedä enää mitä tehdä, kuka auttaisi. Perhettä ja sukua ei uskalla vaivata, ettei se hullu käy jollekin niistä kostamassa. Minunkin exä hyökkäsi mun isän ja veljen päälle, uhkaili äitiä, kavereita... Naisen asema on kyllä niin hutera joskus. Minä aina toivoin, että olisin syntynyt mieheksi, enkä pieneksi naiseksi jota voi sortaa. Vieläkin toivon, etten olis syntynyt naiseksi.

Ai poliisi ei tee mitään, vaikka on lähestymiskielto ja sitä rikotaan? Eikös se oo lainvastasta rikkoo sitä ja siten pitäs joutua vankilaan tms? Vai onko lähestymiskieltokin ihan yhtä tyhjän kanssa, vai etkö vain ilmoittanut siitä, että hän jatkaa ahdisteluaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja SuukkoSuulle:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja SuukkoSuulle:
No jos noin piinaa niin mikset ole tehnyt rikosilmoitusta ja siten hankkinut lähestymiskieltoa yms? Kai nyt jostain apua saa, ilman et itse tappais toista?

En tiedä ap:sta, mutta mun tapauksessa en nimenomaan saanut apua, ja ukko jatkoi tappamisyrityksiään kunnes itse kuoli. Hiippaili ison koiransa kanssa mun talon lähettyvillä YÖLLÄ, vaikka oli lähestymiskielto. Sitä pelkoa ei voi kuvitella, kun tuntee henkensä uhatuksi. Siinä itsetunto ja kaikki murenee mitättömäksi. Ei tiedä enää mitä tehdä, kuka auttaisi. Perhettä ja sukua ei uskalla vaivata, ettei se hullu käy jollekin niistä kostamassa. Minunkin exä hyökkäsi mun isän ja veljen päälle, uhkaili äitiä, kavereita... Naisen asema on kyllä niin hutera joskus. Minä aina toivoin, että olisin syntynyt mieheksi, enkä pieneksi naiseksi jota voi sortaa. Vieläkin toivon, etten olis syntynyt naiseksi.

Ai poliisi ei tee mitään, vaikka on lähestymiskielto ja sitä rikotaan? Eikös se oo lainvastasta rikkoo sitä ja siten pitäs joutua vankilaan tms? Vai onko lähestymiskieltokin ihan yhtä tyhjän kanssa, vai etkö vain ilmoittanut siitä, että hän jatkaa ahdisteluaan?

No niin kuin ap sanoi, ei se poliisi kyttää ovella 24 tuntia vuorokaudessa. Yksinään on liikuttava kodin ulkopuolellakin. Eikä sen laadun hullut mistään lähestymiskielloista edes piittaa. Lisäksi asuin melko syrjässä. Ja suurin osa tapahtui kun oltiin suhteessa. Sen lähestymiskiellon jälkeen vielä toimitti kaikenlaisia kirjeitä, ruusuja, tavaroita, puhelinsoittoja, uhkauksia muiden ihmisten kautta... Ei se ihan siihen lähestymiskieltoon loppunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No niin kuin ap sanoi, ei se poliisi kyttää ovella 24 tuntia vuorokaudessa. Yksinään on liikuttava kodin ulkopuolellakin. Eikä sen laadun hullut mistään lähestymiskielloista edes piittaa. Lisäksi asuin melko syrjässä. Ja suurin osa tapahtui kun oltiin suhteessa. Sen lähestymiskiellon jälkeen vielä toimitti kaikenlaisia kirjeitä, ruusuja, tavaroita, puhelinsoittoja, uhkauksia muiden ihmisten kautta... Ei se ihan siihen lähestymiskieltoon loppunut.

Ei kyttääkään, mutta kai sitä silloin pitäisi ilmoittaa poliisille jos lähestymiskieltoa rikotaan, eikös? Ja jos on kirjeitä yms. lähetellyt niin siinähän on pitävät todisteet. Ja silloinhan jos ilmoittaa ja näyttää ne poliisille niin luulisi miehen joutuvan vastuuseen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja SuukkoSuulle:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No niin kuin ap sanoi, ei se poliisi kyttää ovella 24 tuntia vuorokaudessa. Yksinään on liikuttava kodin ulkopuolellakin. Eikä sen laadun hullut mistään lähestymiskielloista edes piittaa. Lisäksi asuin melko syrjässä. Ja suurin osa tapahtui kun oltiin suhteessa. Sen lähestymiskiellon jälkeen vielä toimitti kaikenlaisia kirjeitä, ruusuja, tavaroita, puhelinsoittoja, uhkauksia muiden ihmisten kautta... Ei se ihan siihen lähestymiskieltoon loppunut.

Ei kyttääkään, mutta kai sitä silloin pitäisi ilmoittaa poliisille jos lähestymiskieltoa rikotaan, eikös? Ja jos on kirjeitä yms. lähetellyt niin siinähän on pitävät todisteet. Ja silloinhan jos ilmoittaa ja näyttää ne poliisille niin luulisi miehen joutuvan vastuuseen?

Se ei valitettavasti oo niin yksinkertasta.. Mä tiedän pari pahaa tapausta, molemmissa oli myös lähestymiskiellot mut loppupeleis ei poliisit voi kauheesti asialle mitää tehdä :(
 

Yhteistyössä