Mä niin kiehun! mies+nukkumajärjestykset..

[Anatolia]

Vietämme makuuhuoneessa iltaisin myös aikaa, joten parempi meille on näin, että alkuillan lapsi nukkuu vanhemman lapsen kanssa samassa huoneessa.
Ja lapsi herää ihan itsestään tarkistamaan onko vanhemmat läsnä, kun huomaa ettei olla niin tietää mistä meitä hakea ja tulee makuuhuoneeseemme.
Täällä nukkuessa nukkuukin sitten hyvin. Joskus saattaa herätä juuri tälle tarkistukselle, riittää kun sanoo vain "shh" ja laittaa pään takaisin tyynyyn ja jatkaa nukkumista. Ja mitä lapsestani voin lukea, hän nimenomaan kaipaa yölläkin sitä aikuisen turvaa. On ollut pienestä pitäen enemmän läheisyyttä kaipaava kuin isoveljensä. Eikä tämä ole meille se ongelma, tietenkin lapselle se läheisyys annetaan vuorokauden ajasta riippumatta.

Mitenköhän lapsi tottuu sitten joskus siihen, että enää ei olekaan sopivaa tulla omasta huoneesta vanhempien huoneeseen? Kun on tottunut joka yö vaihtamaan petiä.

Lapsen nukkumista vanhempien makkarissa en todellakaan vastusta . Meillä nukuttiin molempien lasten kanssa ekat 2,5 v perhepedissä. Ei nukuttamista, ei öisiä itkuja, ei omaan sänkyyn viemistä, ja kun sitten 2½-vuotiaina siirtyivät omasta tahdostaan omiin sänkyihinsä niin nukkuivat siellä kuin tatti. En minä jaksaisi mitään öisiä koulutus- ja itkusessioita. Pääasia että kaikki nukkuvat hyvin, samapa se missä nukkuvat.

 

[Tapiontytär]

[QUOTE="vieras";25176542]Ei ole normaalia että lapset ramppaa vanhempien makkarissa pitkin yötä. Passita heti takaisin omaan huoneeseen niin oppivat pian että yöllä nukutaan omassa sängyssä.[/QUOTE]
Makuasioita, meillä taas ei pidettäisi normaalina sitä että lapsen ei annettaisi tulla viereen nukkumaan (kukaan ei muuten ole ketjussa puhunut kaiket yöt ramppaamisesta, vaan lapsi tulee kerran huoneeseen ja käy nukkumaan..).
Eli tämä on täysin vanhemmista kiinni, eikä ole määriteltävissä vain yhtä ja oikeaa "normaalina" pidettävää tapaa.

 

["noh"]

Minusta mies kuulostaa kyllä tosi itsekkäältä ja äitinsä hemmottelemalta. Jos itse nukkunut äitinsä vieressä 10-vuotiaaksi, ja nyt ei antaisi ihan pienten olla edes samassa huoneessa.

antaisin lähteä kävelemään jos haluaa. Hyi! Itsekäs kakara tuollainen, ei haittaa jos lähtisi.

 

[MarieHos]

Miehenä oma suhtautumiseni tulee lähinnä omasta kasvatuksestani. Oli järjestelmällisesti omat huoneet lapsena ja se toimi omalla kohdallani loistavasti, koska ei ollut yöllä ns. "ero-ahdistusta". Mutta oman lapsen saatuani en päästäisi häntä viereemme nukkumaan turvallisuus kysymysten takia, mutten myöskään samaan huoneeseen, koska on myös todettava omalla kohdalla ja varmasti monen muunkin, että lapsen on totuttava nukkumaan omassa huoneessa, että omaan huoneeseen totuttautuminen tulisi varhain ja näin ollen olisi ns. luontevampaa. On omasta mielestäni outo ajatuskin, että lapsi hakisi (joka toinen yö) turvaa? Saa miettimään onko kasvatuksessa ollut kaikki oikein / turvallista? Oma lapseni nukkuu hyvin, joka yö.

No se, että vanhempi lapsi tulee yöllä viereen ei liity mitenkään kasvatukseen. Hän on sen ikäinen, että mielikuvituskin laukkaa ja voi liittyä huonoihin uniin tai jos päivän aikana sattunut jotain mieltä painavaa tms. Mistä sitä koskaan voi tietää tarkalleen.
Hän on nukkunut vauvasta asti hyvin, omassa sängyssään ihan vastasyntyneestä ja 6kk iästä omassa huoneessaan ilman ongelmia. Vasta hiljattain on tullut meidän sänkyyn nukkumaan silloin tällöin. Ja tämäkin oikeastaan alkoi sinä aikana, kun mies oli pitkän pätkän poissa kotoa, joten liekö siitäkin sitten. En tiedä.

 

[MarieHos]

Mitenköhän lapsi tottuu sitten joskus siihen, että enää ei olekaan sopivaa tulla omasta huoneesta vanhempien huoneeseen? Kun on tottunut joka yö vaihtamaan petiä.

Lapsen nukkumista vanhempien makkarissa en todellakaan vastusta . Meillä nukuttiin molempien lasten kanssa ekat 2,5 v perhepedissä. Ei nukuttamista, ei öisiä itkuja, ei omaan sänkyyn viemistä, ja kun sitten 2½-vuotiaina siirtyivät omasta tahdostaan omiin sänkyihinsä niin nukkuivat siellä kuin tatti. En minä jaksaisi mitään öisiä koulutus- ja itkusessioita. Pääasia että kaikki nukkuvat hyvin, samapa se missä nukkuvat.

Mua ei henkilökohtaisesti haittais vaikka tulisi vielä 10-vuotiainakin samaan huoneeseen/sänkyyn nukkumaan
Mutta tuo on sitten sen ajan murhe. En oikeasti jaksaisi ajatella niin pitkälle tämän suhteen, koska lapsi on kuitenkin vasta reilu 1-vuotias ja kuten aiemmin olen kertonut, lapsi on vasta nyt alkanut nukkumaan näitä kokonaisia öitään ja nautin tästä hetkestä. Ja kun tällä tavalla lapsi sen kokonaisen yön nukkuu, niin tottakai tällä tyylillä jatkan. Olen saanut tarpeekseni kyllä niistä tunnin pätkä unista.

 

[Neljän Äiti]

Pidä vain kiinni omasta näkemyksestäsi. Sinä itse tiedät mikä on parasta lapsillesi
Suurin osa näistä kommentoijista ei ole edes vaivautunut lukemaan kaikkea mitä kerrot..
Kyllä se on niin että lapsen turvallisuudentunne on tärkeää, ja teillä vielä ihan vauva nuorin, kyllä silloin aikuisen miehen pitää pystyä joustamaan.

 

["sipi"]

Meillä kuopus siirtyi reilu 2-vuotiaana keskimmäisen kanssa samaan huoneeseen nukkumaan, siihen asti oli nukkunut meidän kanssamme samassa huoneessa (omassa sängyssä). Näin itse asiassa on tehty kaikkien kolmen lapsemme kanssa, eli reilu parivuotiaiksi asti ovat nukkuneet vanhempien kanssa samassa huoneessa. Eivät he ainakaan öisin ole heräilleet mihinkään, vaikka samassa huoneessa olemme nukkuneetkin. Meillä mies pelkäsi alkuun lähinnä sitä, että heräävät vaakamamboilun ääniin, mutta ei meille kyllä koskaan niin ole käynyt (lapset 12v, 9v ja 5v).

Meillä ihan sama homma.

Täytyy sanoa, että ap:nä nukuttaisin lapsen suoraan vanhempien makuuhuoneessa. Viettäisin sitä yhteistä ilta-aikaa miehen kanssa sitten jossain toisessa huoneessa.

 

[jtty]

[QUOTE="äiti";25175289]No mä nukun olkkarin sohvalla olen nukkunut yli 2v koska olen herkkäuninen. Mies nukkuu makuuhuoneessa meidän lapsemme kanssa. Lapsella kun ei ole omaa huonetta. Kyllä minuakin tämä tilanne rassaa.[/QUOTE]

Meillä sama. Olen niin herkkäuninen, että lasten kanssa nukkumisesta ei tule mitään. Mies taas ei herää mihinkään, joten voi hyvin nukkua lasten kanssa,

 

[neljäs_tulossa]

Minä kyllä ymmärrän miestä - onhan miehelläkin toki jotain sananvaltaa siihen, kuka hänen sängyssään ja huoneessaan nukkuu! Miksi vain äidin pitäisi tästä saada päättää? Koska hän on äiti? Ja mies sohvalle nukkumaan tai kokonaan vaihtoon, jos haluaisi nukkua omassa sängyssään rauhassa?

 

[MarieHos]

Meillä ei miehellä ole ollut unensaannin kanssa ongelmaa. Hän ei vaan ole sulattanut sitä, että lapsi nukkuu vanhempien kanssa samassa huoneessa. Enkä todellakaan ymmärrä, mistä hänen ajatuksensa on lähtöisin, koska on itsekkin kuitenkin nukkunut suht vanhaksi asti äitinsä vieressä.

Onneksi mies kuitenkin on ymmärtänyt asian. Olemme pitkin päivää siitä keskustelleetkin ja nyt on asia saatu päätökseen, että lapsi nukkuu meidän huoneessamme. Siihen kun ei ole mitään hyvää syytä, miksi ei saisi nukkua. Enemmän löyty positiivisiä ja hyötysyitä, miksi tällä linjalla jatkamme.
Lapsi on kuitenkin vielä niin pieni, että vanhempiaanhan vauva tarvitsee

 

[MarieHos]

Minä kyllä ymmärrän miestä - onhan miehelläkin toki jotain sananvaltaa siihen, kuka hänen sängyssään ja huoneessaan nukkuu! Miksi vain äidin pitäisi tästä saada päättää? Koska hän on äiti? Ja mies sohvalle nukkumaan tai kokonaan vaihtoon, jos haluaisi nukkua omassa sängyssään rauhassa?

No joo, ymmärrän minäkin sillä tavalla, että sananvaltaa tosiaan on kuka sängyssänsä nukkuu. Kyseessä kun ei kuitenkaan ole naapurin Pertistä, joka tulisi öisin huoneeseemme/sänkyymme nukkumaan, vaan sentään omista lapsistamme.
Enkä ole ollut laittamassa miestä sohvalle saati vaihtoon asian vuoksi. En tietenkään

Ja sen verran otan kyllä sananvaltaa tähän asiaan, kun mies sattuu tuossa sängyssä nukkumaan paljon vähemmän öitä kuin minä. Ja jos mies haluaisi lapsen opettaa nukkua omassa huoneessa omassa sängyssään itsekseen, niin saa puolestani hänet siihen itse opettaa. Mies kun vaan ei ole kotona joka yö, joten homma jäisi minun harteilleni ja se olisin minä joka yöni sitten lapsen sängyn vierellä istun, jotta lapsi omassa sängyssään koko yön pysyisi.
Ja minulle kun ei ole ongelma, että lapsi nukkuu samassa huoneessa kuin minä niin enhän silloin ala asiaa muuttamaankaan.

Ja tämä kaikki taas selviäisi kun jaksaisi kaiken lukea..

 

[noentä]

Meillä ei miehellä ole ollut unensaannin kanssa ongelmaa. Hän ei vaan ole sulattanut sitä, että lapsi nukkuu vanhempien kanssa samassa huoneessa. Enkä todellakaan ymmärrä, mistä hänen ajatuksensa on lähtöisin, koska on itsekkin kuitenkin nukkunut suht vanhaksi asti äitinsä vieressä.

Onneksi mies kuitenkin on ymmärtänyt asian. Olemme pitkin päivää siitä keskustelleetkin ja nyt on asia saatu päätökseen, että lapsi nukkuu meidän huoneessamme. Siihen kun ei ole mitään hyvää syytä, miksi ei saisi nukkua. Enemmän löyty positiivisiä ja hyötysyitä, miksi tällä linjalla jatkamme.
Lapsi on kuitenkin vielä niin pieni, että vanhempiaanhan vauva tarvitsee

Onkohan miehesi kuule itse halunnut nukkua äitin vieressä 10 vuotiaaks? vai oliskohan hänen äitinsä pakottanut siiheen "kun se on niin ihana kun lapsi nukkuu vieressä"? kenties mies on puuttunut talosta ja miehesi äiti on korvannut puuttuvan läheisyyden omalla lapsellaan (mikä on jo aika kieroa)... Ei olisi ihme jos miehesi tuon takia kokee oudoksi ja kurjaksi sen että teilläkin lapsen pitää nukkua vieressä.

 

[MarieHos]

Onkohan miehesi kuule itse halunnut nukkua äitin vieressä 10 vuotiaaks? vai oliskohan hänen äitinsä pakottanut siiheen "kun se on niin ihana kun lapsi nukkuu vieressä"? kenties mies on puuttunut talosta ja miehesi äiti on korvannut puuttuvan läheisyyden omalla lapsellaan (mikä on jo aika kieroa)... Ei olisi ihme jos miehesi tuon takia kokee oudoksi ja kurjaksi sen että teilläkin lapsen pitää nukkua vieressä.

No ei ole

 

["mies"]

Mua ei henkilökohtaisesti haittais vaikka tulisi vielä 10-vuotiainakin samaan huoneeseen/sänkyyn nukkumaan
QUOTE]

Eikö sua todellakaan kiinnosta nukkua joskus kahden miehesi kanssa vaan olet valmis jakamaan vuoteenne lapsille? Ei välttämättä kannata ihmetellä jos mies häippäisee joskus kokonaan. Ajatteles miten kiva miehestäsi olisi jos esiteini siinä välissä nukkuu ja hällä alkaa unissa vaikka seisoa, tahi aamulla ja miehen jöpöttävä elin on siinä muksun silmissä? Mikäs naisella ollessa, jos satut näkeen tuhmaa unta niin housut korkeintaan kostuu. Meillä miehillä vähän toisin. Ai niin, mut meidänhän kuuluu nukkua eri huoneessa ettei luonnon oikkumme vaan häiritse a) lasta ja b ) vaimoa.

 

["uuu"]

No ei ole

Anoppisi kertoman mukaan?

 

[MarieHos]

[QUOTE="mies";25179815]
Eikö sua todellakaan kiinnosta nukkua joskus kahden miehesi kanssa vaan olet valmis jakamaan vuoteenne lapsille? Ei välttämättä kannata ihmetellä jos mies häippäisee joskus kokonaan. Ajatteles miten kiva miehestäsi olisi jos esiteini siinä välissä nukkuu ja hällä alkaa unissa vaikka seisoa, tahi aamulla ja miehen jöpöttävä elin on siinä muksun silmissä? Mikäs naisella ollessa, jos satut näkeen tuhmaa unta niin housut korkeintaan kostuu. Meillä miehillä vähän toisin. Ai niin, mut meidänhän kuuluu nukkua eri huoneessa ettei luonnon oikkumme vaan häiritse a) lasta ja b ) vaimoa.[/QUOTE]

Niin no. Todellisuushan on se, että me nukutaan kaksin kyllä. Ja todennäköisesti tullaan aina nukkumaankin kaksin omassa sängyssämme. Mitä tuo nuorin nyt nukkuu samassa huoneessa eri sängyssä. Ja en tiedä sinun ajatusmaailmastasi, jos häippäset sen takia perheesi luota että lapset nukkuu samassa sängyssä..

 

[näin]

Niin no. Todellisuushan on se, että me nukutaan kaksin kyllä. Ja todennäköisesti tullaan aina nukkumaankin kaksin omassa sängyssämme. Mitä tuo nuorin nyt nukkuu samassa huoneessa eri sängyssä. Ja en tiedä sinun ajatusmaailmastasi, jos häippäset sen takia perheesi luota että lapset nukkuu samassa sängyssä..

Jos muijalle on tärkeämpää pitää muksu 10 vuotiaaksi saakka lähempänä kuin miehensä niin mitä muuta voi odottaa? Olkoon sitten lapsineen.

 

[MarieHos]

Jos muijalle on tärkeämpää pitää muksu 10 vuotiaaksi saakka lähempänä kuin miehensä niin mitä muuta voi odottaa? Olkoon sitten lapsineen.

No olet ihan hakoteillä omasta tilanteestani, mutta se olkoon sinun päänvaivasti =)

 

["hilima"]

Jos häiritsee, niin voisko se miehesi sitten palauttaa lapset yöllä omaan huoneeseen, silittää huolet pois ja odottaa, että uni tulee.

 

[MarieHos]

[QUOTE="hilima";25179949]Jos häiritsee, niin voisko se miehesi sitten palauttaa lapset yöllä omaan huoneeseen, silittää huolet pois ja odottaa, että uni tulee.[/QUOTE]

No siinä on myös se yksi iso ongelma, että nuorempi kun ei nuku ilman aikuista. Se asia vain on niin.
Ja mies ei ole joka yö kotona, eikä ole näin ollen joka yö niitä huolia pois silittelemässä.

Nyttenkin mies oli ennätykselliset viisi yötä kotona, huomenna taas poistuu yhdeksäksi yöksi. Ja ennen tätä viittä yötä oli 4kk poissa jne..

 

[neljäs_tulossa]

[QUOTE="hilima";25179949]Jos häiritsee, niin voisko se miehesi sitten palauttaa lapset yöllä omaan huoneeseen, silittää huolet pois ja odottaa, että uni tulee.[/QUOTE]

Aika hankalaa, jos ap ei kuitenkaan toimi samoin silloin, kun mies ei ole kotona, eli antais silti lapsen nukkua vanhempien huoneessa -> johdonmukaisuus puuttuu ja lapsi varmaankin aiheuttaa enemmän päänvaivaa. Miksi ei yhteistuumin opeteta lasta nukkumaan enimmäkseen (= terveenä jne.) omassa sängyssään? Minusta tässä voisi tosiaan kuunnella sitä miestäkin

 

[neljäs_tulossa]

No siinä on myös se yksi iso ongelma, että nuorempi kun ei nuku ilman aikuista. Se asia vain on niin.
Ja mies ei ole joka yö kotona, eikä ole näin ollen joka yö niitä huolia pois silittelemässä.

Nyttenkin mies oli ennätykselliset viisi yötä kotona, huomenna taas poistuu yhdeksäksi yöksi. Ja ennen tätä viittä yötä oli 4kk poissa jne..

Minkä ikäinen tää nuorempi on? Eikö olis lapsellekin kiva ja jopa hyödyllistä oppia nukkumaan ilman aikuista? Se kun ei varmaan ole mitenkään synnynnäinen ominaisuus lapsessa, vaan lapsi on sen jostain oppinut

 

[MarieHos]

Aika hankalaa, jos ap ei kuitenkaan toimi samoin silloin, kun mies ei ole kotona, eli antais silti lapsen nukkua vanhempien huoneessa -> johdonmukaisuus puuttuu ja lapsi varmaankin aiheuttaa enemmän päänvaivaa. Miksi ei yhteistuumin opeteta lasta nukkumaan enimmäkseen (= terveenä jne.) omassa sängyssään? Minusta tässä voisi tosiaan kuunnella sitä miestäkin

Koska minun mielestäni 1-vuotiasta ei opeteta nukkumaan omassa sängyssään. Olemme pitkän taistelun jälkeen päässeet edes tähän pisteeseen, että lapsi ylipäätänsä nukkuu. Vuoden valvominen riitti, ja nyt kun lapsi nukkuu, niin annan hänen nukkua vaikka päällänsä kunhan edes nukkuu.
Ja kun olen huomannut, että lapsi nukkuu parhaiten aikuisen kanssa samassa huoneessa, niin silloin homma toimii niin.

Siinä vaiheessa kun mies oikeesti olisi jokaikinen yö sitä lasta opettamassa omaan sänkyynsä nukkumaan, niin saa sen puolestani tehdä. Itselleni on vain tärkeintä, että yö oikeesti nukutaan. Ja jos lapsi kokee turvattomaksi nukkua yksin, silloin se on luonnollisesti vanhemman turvattava se uni lapselle parhaalla mahdollisella tavalla.

 

["vieras"]

No minä ymmärrän miestä. Varsinkin jos on huonouninen. Kyllä mäkin haluaisin yöllä olla yksinäni ilman lapsia koska nukun huonosti muutenkin ja olen päivät pitkät lasten kanssa.

Jotkut ihmiset vaan haluaa rauhaa yöllä.

Se ei vaan pienten lasten kanssa onnistu. Ja se vaihe on vanhempien kestettävä, vai mitä vaihtoehtoja on?

 

["vieras"]

Aika hankalaa, jos ap ei kuitenkaan toimi samoin silloin, kun mies ei ole kotona, eli antais silti lapsen nukkua vanhempien huoneessa -> johdonmukaisuus puuttuu ja lapsi varmaankin aiheuttaa enemmän päänvaivaa. Miksi ei yhteistuumin opeteta lasta nukkumaan enimmäkseen (= terveenä jne.) omassa sängyssään? Minusta tässä voisi tosiaan kuunnella sitä miestäkin

Mieshän ei ole kokoajan niitä lapsia kantamassa öisin takas, koska on muualla paljon. Tääkin asia siis jäisi äidin harteille.