Mä olen hirveän yksinäinen...

[alone]

Mulla on ollut suorastaan valtava kaveripiiri aikanaan, on tullut mentyä ja remuttua, käytiin ravintolassa syömässä, käytiin juomassa, harrastettiin kaikkea kivaa ja sosiaalinen elämä oli vilkasta.
No, vuodet vieri ja moni muutti työn/miehen/opiskelun perässä kauemmas ja osa lähti ulkomaille, väkisinkin yhteydenpito muuttui vaisummaksi.
Onneksi kuitenkin oli vielä osa läheisiä jäljellä joiden kanssa soiteltiin ja nähtiin paljon.
Nyt tilanne on se, että jokaikinen mun kaveri on joko jatkuvasti töissä tai perheellisiä ihmisiä.
Mä erosin lapseni isästä ja lapsi on isällään jokatoisen viikonlopun jolloin mä olen aivan yksin.
Soittelen ihmisiä läpi jos joku lähtisi mun kanssa elokuviin, syömään, lenkille, viinilasilliselle, kahville... Ja kukaan ei lähde. Kaikilla on jotain. Joko vietetään aikaa perheen kanssa (ja usein tulee se "no jos sulla ei oo muuta, niin voit sä tähän meille tulla...." Mistä tulee mulle vähän sellanen olo et säälistä pyydetään... :ashamed ja moni on töissä.
Mä olen tänään siivonnut, käynyt kävelyllä ja kaupassa... Ja mulla ei ole mitään tekemistä.
Oon niin yksinäinen

 

["vieras"]

Kuinka pitkä aika erostasi on? Mulla oli aika samanlainen tilanne kuin sulla oman eroni jälkeen. Kaikilla kavereilla oli aina muuta puuhaa ja itse itkin yksinäisyyttäni kotona. Oman eroni jälkeen on kaksi kaveria eronnut myös ja heidän kanssaan on tullut paljon vietettyä aikaa. Nyt kun erosta on 1,5 vuotta aikaa, oikeasti nautin siitä kun SAAN olla yksin viikonloppuja. Harrastan liikuntaa, käyn tallilla, teen hyvää ruokaa, katson hyviä leffoja ja muutenkin hemmottelen itseäni ja ennenkaikkea nautin olostani. :heart:
Enää en kärsi yksinäisyydestä mutta olen alkanut kaipaamaan miestä elämääni. Tulee sitten kun on tullakseen, siihen saakka nautin olostani yksin. Tsemppiä ja voimia sinulle! :hug:

 

[alone]

[QUOTE="vieras";26031310]Kuinka pitkä aika erostasi on? Mulla oli aika samanlainen tilanne kuin sulla oman eroni jälkeen. Kaikilla kavereilla oli aina muuta puuhaa ja itse itkin yksinäisyyttäni kotona. Oman eroni jälkeen on kaksi kaveria eronnut myös ja heidän kanssaan on tullut paljon vietettyä aikaa. Nyt kun erosta on 1,5 vuotta aikaa, oikeasti nautin siitä kun SAAN olla yksin viikonloppuja. Harrastan liikuntaa, käyn tallilla, teen hyvää ruokaa, katson hyviä leffoja ja muutenkin hemmottelen itseäni ja ennenkaikkea nautin olostani. :heart:
Enää en kärsi yksinäisyydestä mutta olen alkanut kaipaamaan miestä elämääni. Tulee sitten kun on tullakseen, siihen saakka nautin olostani yksin. Tsemppiä ja voimia sinulle! :hug:[/QUOTE]

erostani on jo 7vuotta.... että siitä ei ole kyse.
ne ystävät joiden kanssa vietin lapsettomat viikonloppuni ovat nyt perheellisiä tai töissä... kaikki pitäisi sopia etukäteen ja sittenkin lapset sairastuu tai tulee muuta tai itse sairastuu tms...
tänään on taas vaan huono päivä kun olis aikaa ja virtaa tehdä vaikka mitä, mutta yksin on niin kurjaa..

kiitos sinulle! :hug:

 

[ääh]

no mene sinne kylään. aika ei kulje taappäin