Mä olen korviani myöten täynnä tätä tappelua!!! Olispa jo maanantai!

["hermoromahdus"]

Tämä on ihan järkyttävää... Ikinä ennen en ole odottanut viikonloppua kauhulla!

Meillä on siis sellainen tilanne, että mies tekee tällä hetkellä töitä toisessa kaupungissa (käytännössä ajaa kaksi tuntia suuntaansa joka päivä). Tämä on edellyttänyt sitä, että minä vien ja haen lapset tarhasta (käyn toki itse töissä siinä välissä) ja hoidan muutenkin suurimman osan päivää, koska mies on monesti kotona vasta iltapala-aikaan. Tämä ei ole lopullista, mutta kestänee nyt jonkun aikaa.

Ollaan molemmat kuolemanväsyneitä. Itse olen mm.nukahtanut tällä viikolla joka ilta sohvalle kun muksut katsovat Pikku Kakkosta. Nukkumaan menen sitten kun lapsetkin. Aamu meillä puoli kuudelta, koska luoja paratkoon, olisihan se ollut liian yksinkertaista saada muksuille tarhapaikka mistään lähistöltä! Ja autottomana vien sitten muksut tarhaan bussilla (joka menee tottakai vielä vastakkaiseen suuntaan työpaikasta) ja sitten siitä töihin... Mies lähtee töihin viimeistään kuudelta, jotta ehtii kahdeksaksi.

Mutta siis asiaan. Me ollaan miehen kanssa mielettömän väsyneitä ja podetaan huonoa omaatuntoa kun ei jakseta tehdä mitään fiksua lasten kanssa. Viikonloput on sitten ihan kauheita. Jotenkin koko viikon väsymys ja turhautuminen kulminoituu tähän viikonloppuun ja me ei miehen kanssa osata sanoa toisillemme mitään ystävällistä. Monesti homma menee lopulta siihen, että jompi kumpi lähtee ulos, tai kaverille perjantaina ja toinen lauantaina. Ja mitäs helkutin järkeä siinä on???

Taas minä hölmö odotin viikonloppua ja mies soitti jo tulomatkalta kiukkuisena ja motkotti jostain kauppareissuista (minäkö sinne lähden bussilla kolmen lapsen kanssa kun hän prkl ajaa autolla siitä ohi???). En jaksa! Haluan vaan pois täältä, oikein ahdistaa.....

 

[jebujee]

Eikö sun miehes voisi aamulla viedä niitä lapsia hoitoon samalla kun lähtee töihin?
Ymmärrän kyllä teidän väsymyksen, mutta ajatelkaa että tämä on vain väliaikaista, kyllä se siitä

 

["alkup."]

Eikö sun miehes voisi aamulla viedä niitä lapsia hoitoon samalla kun lähtee töihin?
Ymmärrän kyllä teidän väsymyksen, mutta ajatelkaa että tämä on vain väliaikaista, kyllä se siitä

No ei niitä kuudeksi voi tarhaan viedä... Sitäpaitsi, miehellä on työautona kaksi paikkainen paku, eli ei ole muutenkaan mahdollista...

 

[mutta]

Jos koitatki kääntää kaiken ympäriinsä ja alotat jo tänään? Anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta uloss miehen kiukku ja kaikki negatiivinen mitä sanoo. Isket lapsille jonkun kivan leffan ja teet teille ihan rauhassa hyvää ruokaa, jotain sellasta helppoa missä ei tarvii liikaa hienostella mut kuitenkin teet ihan rauhassa, ja pyydät sitä sit syömään, halaa ja pussaa sitä miestä ja sano että tykkäät ihan amalasti.
Joskus toisen täytyy vaan olla se fiksumpi, parisuhdehan ei oo kilpailu siitä, kummala on rankempaa ja oon alottaja ihan ehdottomasti nyt sitä mieltä, että sä veivaat siellä aika hienosti sitä arkea mut arvaa mitä, miehet ei tajua tommosta asiaa. Eikä sun kannata sitä tänään lähtee vääntämään sille.

Joskus, kun muuttaa omaa käytöstään hyvin radikaalisti niin murtuu tavallaan se pato niistä käytösmalleista, mitä te nyt käytätte. Kokeile vaikka, eikä sun oo pakko sitä ruokaa tehdä voithan sä vaan istuu sen miehen syliin ja pussailla sitä ja silitellä. Niin ja annat sille sitä pimppalooraa vaikkei huvittaiskaan. Kun saatte sen läheisyyden vaikka hetkeksi takaisin niin oikeesti se kantaa pitkälle.
Tällee vaan ideana.

 

[Chala]

Oletteko ajatelleet kokeilla tehdä tilanteelle jotain? Lasten voisi olettaa kärsivän eniten juuri niistä viikonlopuista kun näkevät teidät yhdessä ja kiristelette hampaita toisillenne koko sen ajan.

Hankkikaa sulle auto että pääset helpommin kulkemaan, hakekaa lapsille toista tarhapaikkaa, kauanko mies kulkee töihin pitkälle? Onko se aivan välttämätöntä ja sen arvoista että te olette luhistumispisteessä sen takia? Onko sulla mahdollisuutta viilata työaikoja, jäädä esim. osittaiselle hoitovapaalle joksikin aikaa kunnes tilanne helpottaa?

Ratkaisuja on aina jos haluaa etsiä, kuulostaa todella ikävältä teille kaikille että tilanne ajaa teidät loppuun ja jossain vaiheessa tulee raja vastaan josta ei enää noin vain korjatakaan tulehtuneita välejä.

 

["jeps"]

Olen samaa mieltä...mulla oli just tollanen riitatilanne, et olis tehny mieli lyödä täysiä ja raivota, kun mies ei tajunnu, mut pakko on ite nöyrtyä. Ja se kyllä yleensä ottaen kannattaa..ainakin meillä kävi juuri noin. Mies kans töissä ja raksalla....

 

["jeps"]

tarkoitin tota mutta-lähettäjän viestiä

 

["vieras"]

Hommatkaa toinen auto niin elämä helpottuu aika radikaalisti. Aina ei voi kaikkea mitata rahassa. Meillä 2 autoa myös. Asutaan 10 km:n päässä kaikesta (paitsi koululle 2 km) . Mies tekee epäsäännöllisiä ja pitkiä päiviä. Eli ikinä ei tiedä milloin pääsee kotiin. On ollu välillä kausia et vaan yks auto ja parin viikon päästä on kummallakin hermot loppu.

Mutta tuo on tuttua myös meillä kun kumpikin ihan uuvuksissa eikä mitään järkevää ideaa miten tilannetta muuttaa. Järjestäkää itelle viikonloppu loma johonkin. Saatte levähtää. ja on se lapsillekin vaihtelua jos hoitamaan tulee joku joka jaksaa oikeasti olla heidän kanssaan tai et pääsevät esim mummolaan.

Ite opetellu nauttimaan pienistä jutuista. esim yksin saunaan ja jalkakylpy tai hyvä elokuva suklaan kera. Tai vaan et saa makoilla miehen kainalossa ja jutella.

 

["alkup."]

Kiitos, ihania vastauksia tullut! :flower:

Tässä väsymyksessä on monesti vaikea miettiä yhtään mitään fiksua ratkaisua... Nytkin mies tuli kotiin (ja lähti sitten samantien kauppaan, koska piti tapella puhelimessa koko automatka ja sitten meni hermo, eikä voinut mennä kauppaan).... :xmas: Kello ei ole kahdeksaa ja mä olen taas kuullut tuon miehen suusta sellaisia sanoja, että tekisi vaan mieli itkeä... Lapset katsovat elokuvaa ja nuorimmaiselle keittelen iltapuuroa ja yritän nauttia tästä viikonlopusta muksujen takia! Huomenna teen lasten kanssa jotain kivaa, oli mies sitten mukana tai ei!

 

[Jätkä]

Me ollaan hyvin tietoisia siitä, että loppuviikosta ollaan molemmat + lapsetkin väsyneitä. Mies tekee kouluviikoilla yövuoroa ja siihen päälle päivä koulussa, joten minullehan jää sitten töiden lisäksi kaikki kotihommat ja lasten asiat ja nuorimmaisen päiväkotiin viennit/haut.
Rättiväsyneenä olen minäkin itkua vääntänyt, kun sateessa haen ensin tytön asemalta kävellen, sitten kaupan kautta edelleen sateessa kävellen kotio, kotityöt siihen päälle vielä. Nukkumaan pääsee sitten, kun on pyykit + seuraavan päivän vaatteet valmiina -ja sama homma taaaas seuraavana päivänä.

Me päätettiin silloin kun töihin menin ja miehen koulu oli kesken, että tästä selvitään kyllä yhdessä, ei tämä kauaa kuitenkaan kestä. Nyt miehellä on oppisopparivuosi enää jäljellä ja saa kaikeksi onneksi palkkaakin, kun talous on turvattu minunkin mentyä töihin niin on vähän helpompi jaksaa.

 

["vieras"]

Sen toisen auton voi myös sitten myydä pois, kun sitä ei enää tarvita...