Mä olen kuulema välinpitämätön vanhempi, seuraavien asioiden perusteella:

[vrs]

[QUOTE="natunen";24728513]onko sit äitejä jotka KOKOAJAN kanniskelee vauvaa? [/QUOTE]

On. Täällä esim.

 

[juuh]

Muu ääneen lukeminen ei aja samaa asiaa, sen on oltava juuri iltasatu?

Häh... kuka niin on väittänyt?

 

["hmmm"]

Minusta viestistäsi ja muiden äitienvastauksista huokuu nykyajan henki..lapsi itsenäistyköön mahdollisimman nopeasti ja toivotaan että hänestä on mahdollisimman vähän vaivaa vanhemmilleen. Ap:n kirjoituksesta selkeästi huokuu että saanut saman kohtelun lapsena jota toistaa lapselleen... surullista.

Olen vähän eri mieltä. Mielestäni omatoimisuus ja itsenäisyys on kuitenkin vähän eri asia kuin välinpitämättömyys.

Kumpi on lapselle parempi, äiti, joka on koko ajan väsynyt, eikä jaksa keskittyä mihinkään, koska ajattelee, että koko ajan pitää olla hereillä kun lapsi ja siinä vierellä, eikä omia juttuja voi tehdä? vai äiti, joka tekee reippaasti omia juttuja ja lapsi nauttii kun saa tehdä vieressä omansa, ja joskus tehdään jotain yhdessä?

 

["hmmm"]

Kuulostaa ihan tavalliselta, eikä tietenkään ole kuvaus niistä asioista jotka teet lapsen kanssa ja ainoastaan niistä, vaan teilläkin varmasti päivät on joskus erilaisia?

Toivoisin, että moni muukin opettaisi lapsen pärjäämään hetken "keskenään" D) ja korjaamaan jälkensä, siivoamaan huoneensa. Ja jokainen tuntee oman vauvansa ja tietää, koska itku on hätäistä ja koska sellaista, että nukahtaa samoin tein uudelleen, kunhan kukaan ei mene sänkyyn kurkkimaan että mikä on? Siinähän se vauva herää.

Juuri näin. Nykypäivän ongelma on se, että lapset eivät osaa olla omatoimisia, vaan tarvitaan opettajaa ja hotiajaa koko ajan viihdyttämään.

 

[tiiru]

Häh... kuka niin on väittänyt?

Sori katoin ilmeisesti niin nopsaan että luin jotain ihan muuta Mun moka.

 

["jep jep"]

kyllä, mulla on yksi lapsi. ja kyllä, se on ollut tietoinen valinta.

ja nimenomaan tuo on minun näkemys asiasta, en kai kenenkään muun puolesta vois kirjottaakaan..? mä ymmärrän sen, että vanhemmat on erilaisia ja jokainen varmasti toimii itse parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta tuo välinpitämättömyys-sana jotenkin jäi ärsyttämään... kun tiedän, etten ole välinpitämätön. tää "arvostelija" on aivan erilainen vanhempi kun minä ja siitä koko juttu johtuu, mutta en mä häntä silti hauku ylihuolehtivaks kanaemoks joka kasvattaa lapsensa pumpulissa -vaikka niin toisinaan ajattelenkin..

oisko sun kuitenkin kannattanut sanoa, että susta taas tuntuu siltä, että hän on ylihuolehtiva kanaemo ja tekee ehkä elämänsä virheen passatessaan oman lapsensa piloille (vaikkapa tulevaa puolisoa ajatellen)? ehkä olisitte saaneet ihan hedelmällisen keskustelun aikaan. tai sitten ei.

 

["jehna"]

[QUOTE="Mira";24729183]Minä en ole koskaan lukenut lapsilleni iltasatua, mutta niin vain heistä on kasvanut fiksuja nuoria neitejä, jolla on sana hallussa, mielikuvitusta, ja koulunkäynti sujuu loistavasti...[/QUOTE]

suorastaan v*tuttaa tämmönen kommentti, sam kun jotkut laittaa: poltin tupakkaa/ryyppäsin rankasti odotusaikana/en pessyt koskaan lapseltani hampaita ja silti ovat terveitä onnellisia ja mitä lie paskaa vielä. haloo! jos sun lapselle on käynyt noin hyvin, niin fine, ei tarkota sitä että kaikkien lapsille olis hyvä.

itse koen iltasadun siksi hyväksi tavaksi, että lapsi joka muuten riehuisi iltahulinoitaan, rauhoittuu kuuntelemaan satua ja alkaa hyvillä mielin onnellisesti päättyvän sadun (eikös lapset tarvi juuri onnellisesti päättyviä satuja) jälkeen. toimii ainakin meillä. mutta en nyt sano että tosiaan joka ainoaan ainopetterin pitäs tuo saada kokea. iltasatu alkoi esikoisela oikeastaan vasta nyt 3 ikävuoden kynnyksellä kunnolla toimimaan, kun jaksaa tarinan kuunnella. nuorempi kaveri katselee omaa kirjaa ja tulee syliin välillä.

 

["vieras"]

Kun mun lapsi oli vauva, mä en elänyt kusi sukassa, vaan todellakin tiskasin ja katsoin tv:tä yms lapsen päiväunien aikaan (en meluamalla melunnut enkä möykännyt, mutta normaalit elämisen äänet...)

Kun lapsi esim.yöllä alkoi itkeä, en heti rynnännyt sen luo, vaan kuulostelin hetken millaista itku oli ja usein nukahtikin uudelleen.

En kantanut lasta sylissäni koko aikaa, koska mun piti tehdä myös paljon muita asioita ja lapsi tottui leikkimään keskenään jo pienenä. Ja tämä ei tarkoita etten ikinä pitänyt sylissä tai ikinä leikkinyt lapsen kanssa.

Nyt kun lapsi on eskari-ikäinen, niin saatan nukkua aamulla pidempään kun lapsi. Lapsi leikkii sen aikaa keskenään, katsoo tv:tä ja ottaa aamupalaa itse.
En palvele lapselle kaikkea nenän eteen, vaan esim.lasin voi ihan itse ottaa kaapista ja maidon jääkaapista ja kaataa siihen lasiin.
Lapsi vie joka ruokailun jälkeen omat astiansa tiskipöydälle ja iltaisin likaiset vaatteensa pyykkiin.

Jos lapsi "räjäyttää pommin" huoneessaan, niin saa myös aika pitkälle siivota itse, että tajuaa "tekonsa seurauksen" eikä luule, että joku on aina siivoamassa puolesta. Yhdessäkin siivotaan ja autan ja tietysti hoidan imuroinnit yms.
(Lelujen keräämistä vaadin myös lapsen kavereilta jos ovat sotkemiseen osallistuneet....)

Ruuat tarjoillaan ruoka-aikana ja jos ei maistu niin ei tarvitse syödä, mutta seuraava ruoka on sitten seuraavaan ruoka-aikaan.
Pöydässä ei pelleillä, ei lueta, eikä leikitä vaan syödään, jutellaan päivästä ja kaikesta.

Illalla kun lapsi menee nukkumaan, mennään iltapesulle, halitaan, peittelen ja se on siinä. Ei mitään satuja eikä lauluja ja sillä sipuli.

Ja näin MEILLÄ, mikä ei tarkoita että pitäisi olla KAIKILLA, mutta näistä asioista mut tuomittiin välinpitämättömäksi äidiksi. Olé!

En toimi kaikissa asioissa samoin kuin ap, mutta en silti sanoisi häntä välinpitämättömäksi äidiksi. Mielestäni on osin hyväkin, että lapsi ei ole "liian" sylilapsi/vauva eikä "liian" kiinni vanhemmissaan/vanhemmassaan. On esimerkiksi lapsia, jotka eivät kestä olla ilman vanhempiaan edes vessareissun aikaa puhumattakaan siitä, että vanhemmalla olisi mahdollisuus siivota pikaisesti koti ilman, että lapsi parkuu/pelästyy yksinoloaan tms., vaikka koko tämän ajan olisi vain muutaman metrin päässä vanhemmastaan.

Itse lukeudun niihin vanhempiin, jotka tykkäävät lukea iltasadun lapselleen. Itselleni niitä luettiin lapsuudessa ja haluan tätä perinnettä jatkaa.

 

["vierailija"]

nostan tätä, on niin mielenkiintonen ketju!