mä olen niin loman tarpeessa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja badass
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

badass

Aktiivinen jäsen
05.01.2008
7 324
0
36
oikeesti. viimeks ollu lomalla helmikuussa ja tuntuu et nuppi laukee.
mulle on jo kuittailtukin et alkaako olla aivokapasiteetti äärimmillään kun unohdan kaiken mitä mulle sanotaan, mikään ei huvita ja töihin meno suorastaan vituttaa isolla veellä. loma alkaa heinäkuun alussa ja tuntuu et siihen on iäisyys ja mä olen OIKEASTI tehnyt aamukamman lomaan :ashamed:
mä oon ihan kypsä ja loppu. todella loppu. tuntuu et musta ei edes ole mitään hyötyä töissä kun oon ku haamu joka ei tajua mitään ja kaikki asiat on mun käsissä. lasten vanhemmat soittelee mulle ja sopii mun kaa asioita ja mä unohdan ne samantein.
ekan kerran elämässäni voin sanoa että loma TODELLA tulee tarpeeseen!!
eikä tarvii ees varmaan mainita miten ottaa päähän et huomena on taas maanantai :headwall:
 
*hali sulle
Tuo voi olla haastavaa kun väsyneenä vielä pitää olla kommenteissa muiden ihmisten kanssa...meinaan ite teen yövuorotyötä ja tääl ei oo muita ku meikä ja netti sillon, ja mulle passaa.
Niinhän se on, et jos tunnet tarpeeksi väsymystä ja työ ei enää ota sujuakseen niin haet sairaslomaa. Ei siihen kuole.
Niitä ohjeitahan kans kannattaa totella et "työni ei ole elämäni" :) eli tee jotain muuta. Mene harrastamaan tms mitä haluat. Tee jotain millä saat ajatukset pois työpäivän jälkeen siitä et huomenna tuonne pitää mennä taas...tarpeeks kun väsyttää niin nuihin ajatuksiin jää niin koukkuun ettei muuta osaa enää tehäkään, itse huomasin tuon joskus. Olin niin väsynyt et pelkkä ajatus ystävien luo lähöstä iltakahville tuntu mahottomalta. :( Sekin aika meni sitten ohi...onneksi.
 
mä touhuilen sit työpäivien jälkeen illat lapsen ja koiran kanssa tai tapaan kavereita ja nautin siitä,se on kun terapiaa mut se ei jotenkin riitä.. meinaan itkuun purskahtaa kun töihin pitäis lähtee, mä en tahdo, mua ei huvita ja MÄ EN JAKSA :ashamed: :ashamed: :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja badass:
mä touhuilen sit työpäivien jälkeen illat lapsen ja koiran kanssa tai tapaan kavereita ja nautin siitä,se on kun terapiaa mut se ei jotenkin riitä.. meinaan itkuun purskahtaa kun töihin pitäis lähtee, mä en tahdo, mua ei huvita ja MÄ EN JAKSA :ashamed: :ashamed: :ashamed:

Ja juuri tämä on se syy, miksi kerran kaksi vuodessa vaan soitan että nyt ollaan "kipeänä". :)
 
mä en vaan voi olla kipeänä. koko tämänhetkinen homma lapsineen ja kesätyöntekijöineen on mun vastuulla ja siihen ei ihan heti sijaista saa. joutusin herään aamulla aikaseen ja käymään kaikkien lasten vanhemmat läpi ja kesätyöntekijät ja aarrgghh :snotty:
helpompi vaan mennä ku jättää menemättä, enää kuitenki kuukausi :|
 
*hali*

Mä olen vaan kotona, mutta siltikkin mun nuppini meinaa revetä. Mä olen "saanut nauttia" mun molempien lapsien seurasta nyt päivittäin kun esikon eskari loppui ja tätä vitun kakkua on vielä 2 viikkoa ennen kuin mies jää lomalle. Joo ja meillä ei ole yhtään minkäänlaista kahdenkeskistä lomaa.
Vituttaa jo sekin valmiiksi.

 
mikä töissä on ahistavinta? itse työ, työn määrä, työkaverit, ilmapiiri, se ettei sun juttu, vai mikä...vai sekö vain et olet väsynyt? vai ahistaako kotiasiat sua töissä?

miten kauan sulla on ollu tuota, ootko pystynyt puhumaan tuosta kenellekään tai töissä oletko sanonut?
 
siis varsinainen työni ahdisti mua sikana erään kusipäisen kollegan vuoksi ja nyt tää "kesätyö" ahdistaa mua puhtaasti väsymyksen ja kaiken kevään aikana koetun vuoksi (kevään aikana koettu=totaaliuupumus "oikeessa duunissa" sen kuspääkollegan kanssa..)

on ollu niin raskas kevät ja nyt ei vaan ole enää mehuja yhtään tän hetkiseen hommaan vaikka itse työ oliskin musta mukavaa :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja se toinen täti harmaantui:
*hali*

Mä olen vaan kotona, mutta siltikkin mun nuppini meinaa revetä. Mä olen "saanut nauttia" mun molempien lapsien seurasta nyt päivittäin kun esikon eskari loppui ja tätä vitun kakkua on vielä 2 viikkoa ennen kuin mies jää lomalle. Joo ja meillä ei ole yhtään minkäänlaista kahdenkeskistä lomaa.
Vituttaa jo sekin valmiiksi.

Hmm...eihän kotona olo ole mitään "vaan kotona olemista" :) Sehän on arvokasta työtä.

Kannattaa muistaa siinä arjen pyörityksessä, et lapsethan on aika herkkiä huomaamaan millä tuulella äiti on eli miten äiti jaksaa, ja lapsen ajatus jatkuu et miten äiti tykkää minusta. Vaikkei se jaksaminen siihen mitenkään liittyisikään.
Ja haluun antaa sulle mukavan näkökulman :) Olet sentään SAANUT lapsia! Toivottavasti terveitä ja suht hyvinvoivia. Se on jo itessään tosi tärkeä asia mitä ei aina tule ajatelleeksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Oletko sä se joka aina mainosti isoa palkjaa...vai muistanko väärin?

palkjaa? siis palkkaa vai? no en todellakaan ole mainostanut, mun palkka on aidosti niin hikinen et kukaan muu ei oo niin hullu et tällä rahalla tähän rupeis :snotty:
 
Täällä toinen huomista maanantaita inhoava. Viimeisen 3 vuoden aikana olen pitänyt 5 viikkoa lomaa. Ja nekin lomapäivät p'äivystänyt. Alan olla ihan kuitti ja haaveilen siitä, että tänä kesänä olisi koko heinäkuu lomaa. Tosin päivystän silloinin, mutta ei ainakaan olisi normiduuneja heinäkuuussa. *nappaa taas yhden piikin pois aamukammastaan*
 
oli taas ihan hirvee päivä. kellot pysähty sillä hetkellä kun menin töihin ja sit kun pääsin, niin ne on menny kamalaa vauhtia eteenpäin :headwall:
niin tahmeaa tää arjen kuluminen et ei mitää rajaa :ashamed:
 
Mä olen ollut viimeksi lomalla viime vuoden maalis-huhtikuun vaihteessa. Juhannukseen pitäisi vielä jaksaa, ja alkaa olemaan kyllä virta aika vähissä. Tänäänkin liu´uin pois jo puoli kolme, kun en kerta kaikkiaan saanut mitään aikaiseksi. Huomenna onkin sitten aikamoinen kasa rästejä vastassa.. :/

Mutta huomenna on sentään jo tiistai. Maanantai on lusittu, ja se on aina se viikon pahin rasti. :)
 

Yhteistyössä