Mä olen yksinäinen ja surullinen ja väsynyt ja eronnut ja pelokas

[kaikkea tätä]

Yksinäinen kun ei ole kavereita kuin pari plus perhe(siis vanhemmat ja veli perheineen),surullinen kun ei ole ystäviä enempää,väsynyt fyysisesti,eronnut niin ei miestä ja pelokas,pelkään että en saa enää miestä enkä uusia kavereita lisää enkä työni takia muuta elämää.Pelkkää koti-työ-koti-työ....
ja nukkumaankin pitäs lähteä....

 

[Yh-äippä]

Samalta tuntuu täällä. Onneksi on lapset keiden takia olla olemassa.

 

["vieras"]

Sama täällä...onneksi keksin aloittaa uuden harrastuksen, jonne pääsyä nytkin odotan kovasti! Ihan kansalaisopiston kurssi vaan mut tykkään. Yleensä kaikki kivat jutut on semmoisia, joissa hauskuus perustuu muiden ihmisten seuraan. Nyt on mukavaa, kun mulla on viikonloppuisin jotain kivaa odotettavaa, joka ei ole riippuvainen siitä ehtiikö joku kaveri nähdä minua (yleensä ei ehdi, ja sitten tulee paha mieli, kun tuntuu että kaikille muut ihmiset ovat tärkeämpiä ja itse en ole kenellekään).

 

[kaikkea tätä]

[QUOTE="vieras";24755036]Sama täällä...onneksi keksin aloittaa uuden harrastuksen, jonne pääsyä nytkin odotan kovasti! Ihan kansalaisopiston kurssi vaan mut tykkään. Yleensä kaikki kivat jutut on semmoisia, joissa hauskuus perustuu muiden ihmisten seuraan. Nyt on mukavaa, kun mulla on viikonloppuisin jotain kivaa odotettavaa, joka ei ole riippuvainen siitä ehtiikö joku kaveri nähdä minua (yleensä ei ehdi, ja sitten tulee paha mieli, kun tuntuu että kaikille muut ihmiset ovat tärkeämpiä ja itse en ole kenellekään).[/QUOTE]


Ihan kuin mun ajatukset! en ees kehtaa joka viikonloppu niitä paria kaveria rasittaa sillä että kysyn sinne ja tänne niitä.Mä en ees harrasta mitään ja töiden takia en iltasin jaksa mitään muuta ku käydä kaupan kautta ja mennä nukkumaan.En ees keksi mitä kivaa sitten vaikka viikonloppusin tekis,yksin.
Mä pelkään jääväni yksin niin kavereiden kun miehenkin osalta,ketään miestä tai uusia kavereita ees missään tapaa kun koko päivä menee töissä oloon ja työmatkoihin.

 

[mokatsu]

Voi kun meitä yksinäisiä, väsyneitä, surullisia ja pelokkaita on niin paljon. Olis ihana jos kaikki vois olla vaan onnellisia. Mut aina pitää muistaa myös ajatella niitä asioita, jotka elämässä on hyvin.

Noiden sun mainitsemien lisäksi: Olen onnellinen kun mulla on maailman ihanin poika, iloinen kun kadoksissa ollut kissa löysi kotiin, odottava kaverin lauantaisten synttärijuhlien johdosta...

Ja vaikka niitä kavereita ei niin hirveesti oo on ne sitäkin ihanampia, eipä ole sitä k**ipäätä tossa enää pyörimässä ja jos sitä uutta miestä ei enää löydy niin ainahan voi alkaa kasvattamaan kissoja.

Yritä keksiä jotain konkreettisesti hyvää sun elämässä just nyt, vaikka ihan pientä. Tulee parempi olo. :hug:

 

[kaikkea tätä]

Voi kun meitä yksinäisiä, väsyneitä, surullisia ja pelokkaita on niin paljon. Olis ihana jos kaikki vois olla vaan onnellisia. Mut aina pitää muistaa myös ajatella niitä asioita, jotka elämässä on hyvin.

Noiden sun mainitsemien lisäksi: Olen onnellinen kun mulla on maailman ihanin poika, iloinen kun kadoksissa ollut kissa löysi kotiin, odottava kaverin lauantaisten synttärijuhlien johdosta...

Ja vaikka niitä kavereita ei niin hirveesti oo on ne sitäkin ihanampia, eipä ole sitä k**ipäätä tossa enää pyörimässä ja jos sitä uutta miestä ei enää löydy niin ainahan voi alkaa kasvattamaan kissoja.

Yritä keksiä jotain konkreettisesti hyvää sun elämässä just nyt, vaikka ihan pientä. Tulee parempi olo. :hug:

Ei keksi mitään vaikka kuinka yrittää.kissakin jäi erossa ,ikävä sitä,lapsia ei ole,surullinen siitä,mies jätti,siinä meni lapsihaaveet,uutta ei taida löytyä,ei ole töiden takia aikaa viiletellä tuolla menemässä jos löytyis.En siis keksi mitään positiivista.
Tällä hetkellä en pelkää mitään niin paljon kuin sitä että jään yksinäiseksi vanhaksipiiaksi ja sitä en halua!
Parempi kai lähteä nukkumaan vaikka tiedän ettei se huominen ole yhtään helpompi tai parempi.Itken taas kai itseni uneen.

 

[viedras]

miehen löydät ihan varmasti, paljon helpommin kuin minä. Minulla on kolme lasta ja olen yh. Ranttukin ehkä olen enkä ketä tahansa ottaisikaan kainaloon/sohvalle rötväämään.
Mies saattaa löytyä ihan mistä vain..eikait sulla joka pv ole töitä, otat uuden asenteen ja lähdet ystävien kanssa käymään tuulettumassa.
Kyl se sieltä löytyy joskus kun sitä vähiten odotat

 

[321]

Juuri meinaan kuunnella netistä YLE1:n radio-ohjelman sarjasta "viikon tietokirja":

Miksi yksinäisyyttä on niin paljon? Minkälainen vaikutus on nykyajan ilmiöillä ja yhteiskunnan asenteilla? Tätä pohtii tämän viikon tietokirja "Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot." Artikkelikokoelman lukivat läpi Helsingin ja Uudenmaan piirin Punaisen Ristin ystävätoiminnan projektipäällikkö Heidi Juslin-Sandin ja toimittaja Minna Korhonen.

http://areena.yle.fi/audio/1317375655715

Ei tää tietenkään yksinäisyyten auta...

 

[kaikkea tätä]

miehen löydät ihan varmasti, paljon helpommin kuin minä. Minulla on kolme lasta ja olen yh. Ranttukin ehkä olen enkä ketä tahansa ottaisikaan kainaloon/sohvalle rötväämään.
Mies saattaa löytyä ihan mistä vain..eikait sulla joka pv ole töitä, otat uuden asenteen ja lähdet ystävien kanssa käymään tuulettumassa.
Kyl se sieltä löytyy joskus kun sitä vähiten odotat

No en minäkään nyt ketä tahansa renttu huoli joku taso sentäs,pe*kele kun mulla oli jo se mies mutta...elämä on!
Ja tietysti mulla on joka arkipäivä töitä ja sillon ei kerkee ja jaksa mennä minnekään muualle ku kotia ja nukkumaan.Ne pari hassua ystävää ei lähe minnekään kun ovat suhteissa ja tän ikäset(ainakaan me)ei ees kiinnosta ja jaksa lähteä minnekään yöelämään.Ei mun sitä miestä nyt tartte saada mutta kun ei nyt yksin tarvis elää koko elämää jota nyt vielä toivottavasti on monia kymmeniä vuosia eessä.

Mutta nyt nukkumaan että jaksaa taas huomenna kymmentuntisen päivän.
Saa kirjoitella ketjuun niin saatan huomenna käydä palstalla.

 

["Sapa"]

Itsekin olen yksinäinen ja surullinen, vaikka minulla mies onkin. Lapsia ei. Pitäisikö perustaa jonku yksinäisten naisten kerho. Joka lauantai teetä ja sympatiaa, leipomista ja sellaista.

 

["vieras"]

[QUOTE="Sapa";24799338]Itsekin olen yksinäinen ja surullinen, vaikka minulla mies onkin. Lapsia ei. Pitäisikö perustaa jonku yksinäisten naisten kerho. Joka lauantai teetä ja sympatiaa, leipomista ja sellaista.[/QUOTE]

Hyvä idea toi kerho juttu mutta netissä se on aika kasvotonta.Olis kiva kun voitas oikeesti tehä noin ja samalla saatais kaikki yksinäiset uusia tuttuja ehkä ystäviksi asti ja samalla vertaistukea ja juttelu seuraa ja siinä samalla tettä ja sympatiaa.Mutta kun kaikki me yksinäiset(palstalaiset) asutaan niin eri puolilla.

 

[myös yksinäinen ja onneton]

Moi kaikki! Onko mikään muuttunut?