mä oon ihan loppu ton 4vuotiaan syömättömyyteen ja nirsoiluun.

[.]

pieniä annoksia olen antanutkin, en lapa lautasta pullolleen minkään lautasmallin mukaan ja kyttää vieressä hönkimässä et syösyösyö..
mä en kiinnitä siihen syömistilanteeseen mitään huomiota sillä hetkellä, syö minkä syö, eli ei mitään. ei suostu edes maistamaan. ja mun sappi kiehuu kun sanon, että pitäis maistaa niin toinen alkaa esittään et oksettaa :headwall:

se tarrasysteemi oli sellainen, että jos lapsi suostuu MAISTAMAAN edes haarukankärjellisen verran ruokaa aina ruoka-aikoina, niin saa tarran ja sit kun tarpeeks tarroja, niin saa jonkun lelun itse valita. ei hyödyttänyt yhtään.

se ei vaan syö.

niin ja vitamiinit annetaan pillerimuodossa..

 

[SiNiLiLJA]

no en todellakaan anna mitään herkkuja joka välissä.

 

[Jahvetti]

Tuttua...meillä tälläsiä tapauksia 2kpl

 

[Kowalski]

Voisiko olla joku psykologinen syy...?

Syöminen, tai siis syömättä jättäminen, kun on ainoa asia minkä pikkulapsi voi itse hallita. Ja sitä on näinollen helppo käyttää mielenosoittamisen keinona, valtakeinona.

 

[endie]

ihan oikeesti, kauan sä olet jaksanut tuota että annat lapselle lautasen ja laps siihen laittaa ruokansa ja syö minkä syö tai ei ollenkaan ? mä luulen, että liian vähän aikaa. oikeesti. jotkut lapset on todella sitkeitä tässä asiassa ja monen vanhemman huoli syömättömyydestä ratkasee asian ensin. eli annetaan jotain "herkkua" tms.
kyllä muakin kiinnostais tietää lapsesi mitat ? vai siis kasvaako kuitenkin ihan ok ? Mun poika oli 4veenä mitoiltaan 106,3cm ja 16kiloa. ja siis kans niin pieniruokanen, et mitat vois olaa PALJON pienemmätkin.

 

[Miili]

Voisiko olla joku psykologinen syy...?

Syöminen, tai siis syömättä jättäminen, kun on ainoa asia minkä pikkulapsi voi itse hallita. Ja sitä on näinollen helppo käyttää mielenosoittamisen keinona, valtakeinona.

Joo, tästäkin oli puhetta jomman kumman ravitsemusterapeutin kanssa. Mutta ko lapsihan on jo 5 vuotta, kyllä se osaa jo kiroilla, ilkeillä, tehdä pahaa ... luulis ettei tarvis enää ruuan kanssa sen takia venkoilla.

 

[SiNiLiLJA]

Voisiko olla joku psykologinen syy...?

Syöminen, tai siis syömättä jättäminen, kun on ainoa asia minkä pikkulapsi voi itse hallita. Ja sitä on näinollen helppo käyttää mielenosoittamisen keinona, valtakeinona.

jaa-a.. en osaa sanoa. kuitenkaan lapsi ei koe sitä ruokailutilannetta mitenkään ahdistavana, tosi innoissaan laittaa mun kans ruokaa ja oikeen odottaa sitä ruokailuhetkeä kun ollaan kaikki koolla, mut ei vaan sitten syökään vaikka on just sen olonen että söis.. ja kun se on ollut tätä aina enemmän ja vähemmän, enemmän viimeset 2vuotta..

 

[no]

mun yhel kaverilla on sama tilanne ettei lapsi syö. oon seurannu sitä aika paljon ja olen huomannut että niillä tarjotaan lapselle herkkuja kuitenkin. luulisin että jos herkkujen tarjoaminen lopetettaisiin niin alkaisi tavallinen ruokakin maistua. lisäksi ulkoilua. voiskohan teillä olla vastaavaa?!? tsemppiä!

 

[SiNiLiLJA]

ihan oikeesti, kauan sä olet jaksanut tuota että annat lapselle lautasen ja laps siihen laittaa ruokansa ja syö minkä syö tai ei ollenkaan ? mä luulen, että liian vähän aikaa. oikeesti. jotkut lapset on todella sitkeitä tässä asiassa ja monen vanhemman huoli syömättömyydestä ratkasee asian ensin. eli annetaan jotain "herkkua" tms.
kyllä muakin kiinnostais tietää lapsesi mitat ? vai siis kasvaako kuitenkin ihan ok ? Mun poika oli 4veenä mitoiltaan 106,3cm ja 16kiloa. ja siis kans niin pieniruokanen, et mitat vois olaa PALJON pienemmätkin.

2vuotta. enemmänkin, mutta 2vuotta nyt säännöllisesti. aika samat mitat kun sunkin pojalla, 105cm ja 17kg, eli kuten jo aiemmin mainitsin, kasvaa normaalisti. huolettaa silti jotenkin ja se ruokailutilanne on jotenkin surullinen mun näkövinkkelistä kun yks vaan tökkii sitä ruokaa haarukalla :ashamed:

 

[KullanMurutx4]

voi ei
meilläkin tuo esikoinen on aina ollut todella valikoiva ruuan suhteen mutta kyllä se nyt enemmän syö entä teillä
mutta silti hedelmiä tai kasviksia ei syö koskaan,ainoastaan satunnaisesti omenaa ja tuorekurkkua :/

 

[SiNiLiLJA]

mun yhel kaverilla on sama tilanne ettei lapsi syö. oon seurannu sitä aika paljon ja olen huomannut että niillä tarjotaan lapselle herkkuja kuitenkin. luulisin että jos herkkujen tarjoaminen lopetettaisiin niin alkaisi tavallinen ruokakin maistua. lisäksi ulkoilua. voiskohan teillä olla vastaavaa?!? tsemppiä!

ei ole mitään herkkuja.

aamupalalla tarjolla leipää ja hedelmää mehun / kaakaon / maidon kanssa, jugurttia, muroja.. sama iltapalalla. päiväruuaksi on mitä on ja niiden välissä ei lapsi syö leipää eikä keksiä tms. ei itse käy jääkaapilla, enkä minäkään anna sille mitään siinä välissä.

 

[endie]

ok. en osaa lainata, niin laitan näin.
kun sain käsityksen siun ekasta tekstistä, että parin vuoden aikana on kokeiltu jos jonkinlaista kikka kolmosta tän asian suhteen ja mikään ei ole toiminut.niin kauan olet koittanut ihan pelkälteen tuota jo Åbonkin mainitsemaa "lautanen eteen ruoka-aikana-syö-jos-syö-lautanen-pois-ja-eteen-ens-ruokailulla" - metodia putkeen ? se kyllä toimii ajan myötä.
laitat lapselle tyhjän lautasen eteen ja ruuat houkuttelevalla tavalla esiin pöytään ja ette kiinnitä muksun olemiseen mitään huomioo.ottaa jos ottaa jotain, jos ei niin ok.
se voi viedä päiviä, mutta jos taustalla ei ole mitään sairautta niin varmastio toimii. ihanvarmasti.

 

[vieras]

Mä yrittäisin olla stressaamatta, kun lapsi kuitenkin on normipainoinen. Jotkut vaan on niin vähäruokaisia, ja kun pakottaakaan ei voi niin minkäs sille tekee?

 

[SiNiLiLJA]

ok. en osaa lainata, niin laitan näin.
kun sain käsityksen siun ekasta tekstistä, että parin vuoden aikana on kokeiltu jos jonkinlaista kikka kolmosta tän asian suhteen ja mikään ei ole toiminut.niin kauan olet koittanut ihan pelkälteen tuota jo Åbonkin mainitsemaa "lautanen eteen ruoka-aikana-syö-jos-syö-lautanen-pois-ja-eteen-ens-ruokailulla" - metodia putkeen ? se kyllä toimii ajan myötä.
laitat lapselle tyhjän lautasen eteen ja ruuat houkuttelevalla tavalla esiin pöytään ja ette kiinnitä muksun olemiseen mitään huomioo.ottaa jos ottaa jotain, jos ei niin ok.
se voi viedä päiviä, mutta jos taustalla ei ole mitään sairautta niin varmastio toimii. ihanvarmasti.

ei toimi. tästä on puhuttu niin paljon neuvolassa, lapsi ei vaan syö. eieiei.
mutta kasvaa kuitenkin. eli ehkäpä stressaan turhasta, mutta en voi sille mitään.

 

[vieras]

ihan oikeesti, kauan sä olet jaksanut tuota että annat lapselle lautasen ja laps siihen laittaa ruokansa ja syö minkä syö tai ei ollenkaan ? mä luulen, että liian vähän aikaa. oikeesti. jotkut lapset on todella sitkeitä tässä asiassa ja monen vanhemman huoli syömättömyydestä ratkasee asian ensin. eli annetaan jotain "herkkua" tms.
kyllä muakin kiinnostais tietää lapsesi mitat ? vai siis kasvaako kuitenkin ihan ok ? Mun poika oli 4veenä mitoiltaan 106,3cm ja 16kiloa. ja siis kans niin pieniruokanen, et mitat vois olaa PALJON pienemmätkin.

2vuotta. enemmänkin, mutta 2vuotta nyt säännöllisesti. aika samat mitat kun sunkin pojalla, 105cm ja 17kg, eli kuten jo aiemmin mainitsin, kasvaa normaalisti. huolettaa silti jotenkin ja se ruokailutilanne on jotenkin surullinen mun näkövinkkelistä kun yks vaan tökkii sitä ruokaa haarukalla :ashamed:

Oletkohan jotenkin sokeutunut lapsen syömiselle, jotain se teidän lapsi syö jos painaa 17 kg. Meillä tyttö 5 v. painaa 19-20 kg ja on n. 117 cm. Pitkä hoikka tyttö, syö ihan ok.

 

[vieras]

Miten on mahdollista, että lapsi kasvaa normaalisti, jos ei kerran ap:n mukaan syö MITÄÄN???? Mistä ihmeestä se lapsi saa tarvitsemansa energian, proteiinit jne? Tuskin sentään ihan pelkästään niistä vitamiineista. Eli jotainhan järjen mukaan sen lapsen on syötävä, että on vielä hengissä ja kasvaakin normaalisti.

 

[jaa]

Mä en antaisi leipää. En maanittelisi lasta syömään, en kysyisi mitä hän haluaa syödä, en palkitsisi itsestäänselvyyksistä (eli siitä että lapsi syö ) vaan lykkäisin joka päivä eteen pikkuannoksen just sitä samaa mitä me muutkin syömme. Jos ei syö, korjaisin lautasen pois, kommentoimatta mitenkään asiaa. Eli en tekisi minkäänlaista numeroa, en hyvässä enkä pahassa.

juuri näin. hyvä että joku muukin tervejärkinen syömisen suhteen.

jos lapsi on normaalipainoinen ja pituinen kuten ap:n lapsi, on ihan tekemisen puutetta tehdä numeroa syömisistä kuten ap on tehnyt.

kummilapsi kehitysmaasta? siellä syöminen on ongelma.

 

[jaa]

Itse aiheutettua nirsoilua ja typeryytt palkita joku jostain maistamisesta. ihan itse aiheutettu pelleilyjuttu.
lapselle lautanen etteen ja jos ei syö ei syö. ei kiinnosta kettään niin kauan kuin lapsi kasvaa käyrillä.

 

[jaa]

Kyllä on maalaisjärki hukassa ihmisiltä, jos lapsi palkitaan maistamisesta.
Mistä tuollainen osaa olla kiitollinen?
hänen pitäisi olla kiitolinen että saa ruokaa. kenekään ei ole pakko syödä ja siitä on huonoa käytöstä tehdä numeroa. kukin syö mitä syö ja toisten syömisistä ei muut puutu.

 

[iida]

Oletpa ap saanut KAMALIA vastauksia. Selvästi monenkaan vastaajan lapsi ei ole nirso tai kärsi ongelmista syömisen suhteen.
Meillä on vähäruokainen lapsi: siinä erilainen kuin sinun, että maistaa kyllä kaikkea (mistään uudesta ei tietenkään pidä). Kyllä se vain syö vanhempaa henkisesti, kun lapselle ei maistu ravinto.
Meillä lapsi ei pienempänä pitänyt edes herkuista saati ruuasta. Nyt 5-vuotiaana maistuu makea ja tietyt suosikkiruokalajit. Muita maistaa.
Minusta on outoa monen ehdotus, että huonosti syövältä pitäisi kieltää herkut tai välipalat. Kyllä normaalistikin syöville tarjotaan välipalaa tai herkkuja. Pitäisikö lasta rangaista siitä, että hän on nirso?! (Tarkoitan siis normaaleja välipaloja, en mitään keksinmussutusta aamusta iltaan.) Usein meillä myös syödään lapsen lempiruokia.
Minä olen lapselle sanonut, että jops ei syö kuolee. Ihminen tarvitsee ravintoa ja sellaistakin mikä ei makunystyröitä niin miellytä täytyy maailmassa välillä syödä.
Lapsi nauttii ruuanlaittamisesta, kattamisesta jne. Nykyään joskus jopa siitä ruuastakin.

Tsemppiä.

 

[Näin meillä toimittu]

Meillä on jo taaperoiässä kitketty lapsilta tuo ruoan kanssa nirsoilu ja temppuilu. Juurikin siten, että syömisestä ei tehdä numeroa ja jos ei tarjottu ruoka kelpaa, sitten vaan pöydästä pois ja seuraava ruoka tarjotaan seuraavalla aterialla, normaaliin aikaan. Tätä kun systemaattisesti noudattaa useamman päivän, jo alkaa sitä ruokahalua löytymään. Ensimmäisen lapsen kanssa tämä opeteltiin kantapään kautta. Minä olen alusta pitäen ollut meillä se "kovempi" vanhempi ruokailun suhteen, eli tosiaan jo ihan taaperon passitin pöydästä pois ilman ruokaa jos ei suostunut syömään. Mieheni taas oli pehmeämpi ja usein lapsen kieltäydyttyä syömästä jotain tarjottua, mies pisti lautasen pois ja kaivoi jääkaapista jotain muuta tarjottavaa. Lapsihan on tietysti älykäs ja hoksaa tällaiset asiat nopeasti: kun en syö tätä, saan jotain muuta, ehkä jotain parempaa. Tai sitten muuten vaan oli kiva pompottaa aikuista ja uhmailla huvikseen. Mieskin sitten tajusi, että hän vain toimillaan vaikeuttaa ruokailutilanteita ja lopulta alkoi tekemään samoin kuin minä: jos ei kelpaa, pois pöydästä! Näin meillä on lapset oppineet, että ruokapöydässä ei kannata temppuilla ja todellakin syövät ruoka-aikaan ja sitä mitä on tarjolla.

 

[aapeli]

Meidän 5-vuotias on kanssa aina ollut huono syömään, puhumattakaan, että maistais jotain uutta. Makeat herkut, erityisesti keksit kyllä menis yms. Mut heti valittajille tiedoksi, että tämän takia en niitä edes osta! Anyway, meillä tilanne meni lopulta siihen, että ruoka tehtiin sen mukaan mitä lapsi söi. Eli pääasiassa söimme jauhelihakastiketta, makkarasoppaa ja lihamakaroonilaatikkoa. Vähän alkoi meitä aikuisia kyllästyttämään.. ajauduin tilanteeseen itseni huomaamatta, kun kyllästyin siihen, että mitä tahansa ruokaa tein, niin lapselle se ei ikinä käynyt!

No, tällä hetkellä teen vaihtelevaa ja monipuolista ruokaa. Lapsi syö tai ei syö. Voin hänelle keittää spagettia tai nakkeja tms. Terveydenhoitaja sanoi, että jos lapsi ei muuta syö niin anna olla, kyllä se siitä alkaa.. En tiedä koska, mutta parempia aikoja odotellessa Tsemppiä sulle ja relaa oikeasti vähän, tiedän, et se on vaikeaa, mutta niin mäkin päätin, että nyt en enää "syyllistä" itseäni siitä tms. vaan annan tosiaan asioiden olla!

 

[Sitruuna]

mjääh.
meillä kanssa erittäin huono pian 6-v syömäri. syö mitä syö. hengissä on, kasvaa ja terve. mitäpä sitä ihmeemmin siis stressaamaan.

Meilläkin on 6v todella huono syömään.. Ei syö mitään kasviksia, pienet muruset jotain esim. punaista ruuassa, nyppii heti pois..

 

[minä]

Mulla on 7v tosi huono syömäri, tai hällä on kausia kun kaikki uppoo noin 2 päivää ja sit voi olla viikon kaks lähes syömättä. Yli kaiken kammoaa ja inhoaan ruokia jossa on "kaikki sekaisin" eli silloin kun syö niin haluaa nähdä mitä syö ja lautasella kaikki erikseen - syö myös kaikki laadut erikseen (jos vaikka lautasella on makaroonia, porkkanaa ja parsaa syö ne siinä järjestyksessä yhden kerrallaan loppuun) Joskus voi syöminen loppua siihen kun saa päähänsä että esim pihvi on koskenut hänen porkkanaansa
Lihaa kaihtaa lähes kaikessa muodossa, syö kasviksia ja makaroonia ... näin on ollut jo vauvasta asti.
Mitat on 127 cm ja 20,5 kg, kyllähän tuo hengissä on pysynyt ja painoakin tullut vuosien aikana
Kait tuo joskus oppii syömään ja toisaalta äitini mukaan oon ollut itsekin tosi nirso