Mä oon välillä niin loppu

[Roosa]

Mun mies ymmärtää kyllä että oon raskaana, ja kiivastun/hätäännyn/loukkaannun erittäin helposti.
Ei olla oikeestaan koskaan ennen raskautta riidelty, eri mieltä ollaan oltu ja keskusteltu asioista, mut huutamiseks ei koskaan oo menny.
Nyt sitten raskausaikana, kun oon hirveen herkkä reagoimaan kaikkeen, esimerkiksi mies osti uuden soittimen autoon, mikä on niin pimee että ei sitä osaa kukaan käyttää. Ja soittimes oli sen cd jotaki aivan hirveetä paskaa, ja mä en helvetti osannu ees radiolle vaihtaa (siin pitää painaa radion vasemmasta yläkulmasta, eikä siin oo mitään nappulaa). Itku kurkus sit soitin miehelle ja ymmärsin koko ajan et se tarkottaa et pitää painaa sit pyöreestä nappulasta (mis on vola ja esim sivuille piisin vaihto, alas ja ylöspäin sit jotaki muuta toimintoo) niinku vasemmasta yläkulmasta ja meen koko ajan suurin piirtein hysteerisemmäks, ni miehen pitää huutaa ja raivota mulle takasin.
Ja sit mä loukkaannun ja itkusta ei meinaa tulla mitään. Siis tää oli vaan esimerkki mut tarkoitan et jos mä oon kiihdyksis niin miks se ei voi rauhoitella mua, sanoo et kaikki on hyvin ni kaikki olis sillo hyvin. Mut ei sen pitää ruveta huutamaan mulle ja sanoo et vittu sun kanssa ja parhaimmillaan heittää luurin korvaan. Ja mä loukkaannun siitä verisesti nytkin itken täällä ku kirjotan.
Miksei se voi vaan sanoa ettei mitään hätää, rauhotu ja hengitä syvään...