Mä taidan olla säälittävä (pohdintaa parisuhdeasioista, lapsista jne.)

[tytsi-89]

Mulla on sellainen asenne, että onnellisuus lähtee itsestä ja täytyy oppia olemaan onnellinen yksinkin. Totta kai sopivan kumppanin löytäminen tuo elämään paljon lisäonnea, mutta en haluaisi ikinä laskea onnellisuuttani ja tyytyväisyyttäni sen varaan. Muodostuu liian suuret odotukset ja riskit sillä tavalla. En ole koskaan vielä seurustellut, mutta olen erittäin onnellinen silti.

Tsemppiä ap. :hug: Varmasti kaikilla on tuollaisia tunteita joskus ja itsesäälissäkin on oikeus välillä rypeä, mutta pitkällä aikavälillä se kuitenkin vain pahentaa oloasi.

 

["a p"]

[QUOTE="joo";26499708]mulla on hyvin samat ajatukset, tai pelkään lähinnä, etten enää kiinnostu kenestäkään Yksinkään ei ole kiva ja tosiaan tuntuu, että kaikki muut etenee noissa suhteissa jne. Sun kirjoitus oli tosi koskettava, samoja ajatuksia itselläkin monesti tullut. Rohkeaa kirjoittaa ne sanoiksi.[/QUOTE]

Ei olisi selvästikään kirjoittaa sanaakaan itkua vääntäen koska osalta tulee vain kuraa niskaan. Luulevat raukat auttavansa mua tuolla, mutta saavat mut vain vihaiseksi. Mulla ei todellakaan ole tällä hetkellä sellainen olo, että kaipaisin vielä lisää kipua ja surua haukkumisten muodossa. Ikävä kyllä joillekin on empatia täysin tuntematon käsite.

Maailma on mennyt jotenkin kummalliseksi kun ei saisi enää tuntea surua ja henkistä kipua mistään vaan aina pitäisi vain jaksaa ja hymyillä. Sairasta.

Mähän kun en missään kirjoittanut, että mun ajatukset on koko ajan tällaisia ja mä ryven päivästä toiseen itsesäälissä. Joskus ne surulliset ajatukset nyt vain ottaa vallan ja luulin voivani täällä purkaa anonyymisti tuntojani! Mutta kun ei niin ei!

 

[elsamus]

Samat sanat sulle. En jaksa yhtään sellasia ihmisiä, jotka ei näe metsää puilta vaan rypee ja rypee aina vaan. Ja sun arvaukses mun elämäntilanteesta on mennyt melko lailla metsään. Ja 10v lapsi on kyllä aika tarkkanäköinen, kyllä hän käyttäytymismalleja ottaa ja sun mielialas vaistoaa. Ellei arvosta itseään yhtään niin kyllä se käytöksessä näkyy vaikka kuinka yrittää pitää ajatukset vaan "pään sisällä". Ilomielin toteutan toiveesi nyt ja poistun tästä ketjusta, jatka sä rypemistä.


[QUOTE="a p";26499729]Mene pois tästä ketjusta jos sulla ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Mä en todellakaan opeta lapselle mitään itsesääliä tms. koska ei hän mun ajatuksia tiedä. Turha väittää mitään ihmeellisyyksiä meistä koska et meitä edes tunne.

Sä olet juuri niitä ihmisiä joita en voi sietää. Ihmisiä jotka eivät osaa empatiaa ja luulevat, että haukkumalla saa hyvää aikaan. Juuri tuollaisia ihmisiä kaihdan ja juuri tuollaisia ääliöitä on liian moni mies elämässäni ollut. Tuollaiset ihmiset saavat mut voimaan pahoin.[/QUOTE]

 

[PaulKohelo]

Samat sanat sulle. En jaksa yhtään sellasia ihmisiä, jotka ei näe metsää puilta vaan rypee ja rypee aina vaan. Ja sun arvaukses mun elämäntilanteesta on mennyt melko lailla metsään. Ja 10v lapsi on kyllä aika tarkkanäköinen, kyllä hän käyttäytymismalleja ottaa ja sun mielialas vaistoaa. Ellei arvosta itseään yhtään niin kyllä se käytöksessä näkyy vaikka kuinka yrittää pitää ajatukset vaan "pään sisällä". Ilomielin toteutan toiveesi nyt ja poistun tästä ketjusta, jatka sä rypemistä.

No ei asiat kovin hyvin voi olla, kun olet noin kitkerä. Ihmeellistä "vihaa" tuntematonta kohtaan, mitähän patoumia sulla on.

 

["a p"]

Samat sanat sulle. En jaksa yhtään sellasia ihmisiä, jotka ei näe metsää puilta vaan rypee ja rypee aina vaan. Ja sun arvaukses mun elämäntilanteesta on mennyt melko lailla metsään. Ja 10v lapsi on kyllä aika tarkkanäköinen, kyllä hän käyttäytymismalleja ottaa ja sun mielialas vaistoaa. Ellei arvosta itseään yhtään niin kyllä se käytöksessä näkyy vaikka kuinka yrittää pitää ajatukset vaan "pään sisällä". Ilomielin toteutan toiveesi nyt ja poistun tästä ketjusta, jatka sä rypemistä.

Mitä sulle on tapahtunut, että sä olet noin katkera ja esität typeriä oletuksia tuntemattomista ihmisistä?

Mä en missään kirjoittanut, että mun ajatukset on aina tällaisia. Tänään kasautu mieleen monta asiaa ja luulin, että täällä olisi ymmärtäväisiä ihmisiä, mutta paskat.

Mua ottaa päähän tuollaiset ihmiset jotka tekee aivan kummallisia oletuksia ihmisistä. Mä en ryve itsesäälissä joka päivä. Mä en anna lapselle mitään paskoja käyttäytymismalleja.

Mutta ennen kaikkea mä osaan arvostaa itseäni kun en nimenomaan suostu olemaan paskojen miesten heittopussina!!!

 

["a p"]

No ei asiat kovin hyvin voi olla, kun olet noin kitkerä. Ihmeellistä "vihaa" tuntematonta kohtaan, mitähän patoumia sulla on.

:flower:

 

["joo"]

[QUOTE="a p";26499784]Ei olisi selvästikään kirjoittaa sanaakaan itkua vääntäen koska osalta tulee vain kuraa niskaan. Luulevat raukat auttavansa mua tuolla, mutta saavat mut vain vihaiseksi. Mulla ei todellakaan ole tällä hetkellä sellainen olo, että kaipaisin vielä lisää kipua ja surua haukkumisten muodossa. Ikävä kyllä joillekin on empatia täysin tuntematon käsite.

Maailma on mennyt jotenkin kummalliseksi kun ei saisi enää tuntea surua ja henkistä kipua mistään vaan aina pitäisi vain jaksaa ja hymyillä. Sairasta.

Mähän kun en missään kirjoittanut, että mun ajatukset on koko ajan tällaisia ja mä ryven päivästä toiseen itsesäälissä. Joskus ne surulliset ajatukset nyt vain ottaa vallan ja luulin voivani täällä purkaa anonyymisti tuntojani! Mutta kun ei niin ei![/QUOTE]

Niin. Mut sellasta se on täällä, älä välitä! Toivotaan, että meillekin on ne oikeat jossain.. Ootko kokeillu nettideittailua? Itse oon tehnyt profiilin, siellä on hirveesti sinkkuja. Mut onhan sekin vähän niin ja näin, se olemus jne kuitenkin ratkaisee, helposti kehittää väärän kuvan toisesta ja sit tapaa ja pettyy.

Tosiaan, ei tälläisen avautumisen perusteella pitäisi tehdä luonneanalyysia ihmisestä, mutta täällä tämä on tälläistä. Negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja, pitää olla aina onnellinen! Ei saa kaivata tai haluta mitään!

 

[elsamus]

[QUOTE="Surullinen";26499180]Aina kun kuulen jonkun tutun tai kaveri odottavan vauvaa niin mulla nousee pala kurkkuun. Sama juttu kun kuulen sen vauvan sitten syntyneen, saaneen nimen, näen facebookissa kuvia jne. Tulee suru kun en taida lisää lapsia saada ja 10v. lapsi jää ainoaksi. Yksin kun ei voi lasta saada.

Hyvä ystävä kertoi ostaneensa asunnon miesystävänsä kanssa. Heillä takana seurustelua vain reilu vuosi. Suru tuli tästäkin. Tuntuu, että moni löytää sen kumppanin ja asiat sujuvat hyvin parisuhteessa ja askeleita suurempaan sitoutumiseen otetaan. Mulla ei ole ketään.

Näin lehdessä kuvan aivan ihanasta hääpuvusta ja tiesin heti, että tuollaisen puvun haluaisin, mutta vain eri värisenä. No haaveeksi jää sekin. Jotenkin säälittävää tietää minkälaisen hääpuvun haluaisi vaikka ei mitään toivoa häistä. Vihkipaikankin tietäisin jo. Samoin kihla- ja vihkisormukset.

Haluaisin löytää rakkauden. Ensin tutustua vähitellen, ihastua, rakastua, edetä suhteessa. Saada ainakin yhden lapsen lisää. Rakentaa yhteisen tulevaisuuden jonkun rakkaan kanssa.

Toisaalta kuitenkin pelkään edes ajatella seurustelua kokemieni asioiden takia. Takana pari vaikeaa suhdetta ja yksi tapailu jossa mies ei tiennyt haluaako olla mun kanssa vai ei. En jaksa enää uskoa, että on olemassa luotettavia, rehellisiä, uskollisia ja puolisoaan kunnioittavia miehiä.

En jaksa enää saada kipeää parisuhteissa ja siksi tuntuu, että haluan olla yksin. Silti samalla kaipaan sitä kainaloa jossa olla, miestä joka rakastaa mua sellaisena kuin olen.

Itkuhan tässä tuli kun tätä kirjoitin. : /[/QUOTE]

No juurihan sä tässä luettelit, että tulee silloin ja silloin ja silloinkin ja vielä silloinkin itsesääli. Eli liki pitäen koko ajan. kyllä multakin empatiaa löytyy niille, jotka sitä oikeesti tarvitsee eikä tyhjän valittajille. No, nyt lähden nukkumaan, onnellisena! Öitä!

 

[PaulKohelo]

No juurihan sä tässä luettelit, että tulee silloin ja silloin ja silloinkin ja vielä silloinkin itsesääli. Eli liki pitäen koko ajan. kyllä multakin empatiaa löytyy niille, jotka sitä oikeesti tarvitsee eikä tyhjän valittajille. No, nyt lähden nukkumaan, onnellisena! Öitä!

:xmas:

 

["a p"]

No juurihan sä tässä luettelit, että tulee silloin ja silloin ja silloinkin ja vielä silloinkin itsesääli. Eli liki pitäen koko ajan. kyllä multakin empatiaa löytyy niille, jotka sitä oikeesti tarvitsee eikä tyhjän valittajille. No, nyt lähden nukkumaan, onnellisena! Öitä!

Empatian lisäksi sulta puuttuu selvästi jotakin muutakin. Missä mä kirjoitin koska nuo eri tapahtumat ovat olleet? Mähän kirjoitin tuolla aiemmin, että tänään kaikki nyt vain kasautui. Ja tarkoitan tällä, että ajatukset kasautui.

Mutta mene vain nukkumaan vaikka sillä ei sun älykkyyttä kyllä lisätä.

 

["nuuh"]

Eeeeiiii sä olet Elli Epätoivo isolla Eellä! Miehet juoksee ja kauas kun on niin surkuteltavaa elämää ja on kohdeltu kaltoin! Taidat olla sellainen jos mies ei tajua viedä roskapussia niin tulee rääky eikö se enää välitäkkään mustaaaa nyyh!
Ja toiseks jos läväytät häämekkolehtiä ja varmoja vihkipaikkoja keskusteluun heti suhteen alkuun niin moro. Lopeta vellominen ja ole nainen ja OTA se mies minkä haluat.

 

[Tiukun äiti]

:hug: voimia :hug:
En minäkään ketään saa, joten et ole ainut. Mä olen niin ruma ja läski ettei kukaan koskis muhun edes maksusta.. :ashamed:

 

["a p"]

[QUOTE="nuuh";26500016]Eeeeiiii sä olet Elli Epätoivo isolla Eellä! Miehet juoksee ja kauas kun on niin surkuteltavaa elämää ja on kohdeltu kaltoin! Taidat olla sellainen jos mies ei tajua viedä roskapussia niin tulee rääky eikö se enää välitäkkään mustaaaa nyyh!
Ja toiseks jos läväytät häämekkolehtiä ja varmoja vihkipaikkoja keskusteluun heti suhteen alkuun niin moro. Lopeta vellominen ja ole nainen ja OTA se mies minkä haluat.[/QUOTE]

Älä säkään tee yhtään mitään tuollaisia typeriä oletuksia elsamuksen tavoin.

Sä et tiedä yhtään mitään siitä mitä mä olen kokenut. Joku roskapussi on pientä sen rinnalla mitä olen saanut osakseni. Todella typerää väittää tietävänsä toisen asioista ja kokemuksista.

Lue mun vastauksia tässä ketjussa niin huomaat, että mä en edes etsi miestä enkä uskalla enää olla kenenkään kanssa. Eli miksi siis ottaisin ketään?

 

["vieras"]

Jospa se oma kulta löytysi jostain.

Itsekin yhden lapsen yh, ja löysin sen oman rakkaan. Mutta lisää lapsia hän ei halua, joten siihen on pitänyt totutella. Joten ei sitä aina ihan kaikkea saa mitä haluaa. Mutta onneksi on tuo yksi lapsi, ja mieskin. Ja uusperhekuviot, mitkä ei ihan helposti ole auenneet... Saankohan ikinä unelmahäitä? En tiedä.. Vanhemmiten pitää luopua joistain unelmista, niin että voi olla onnellinen. Niin mä luulen ainakin. Katsoa asioita eri näkökulmista. Olen oikeastaan tilanteessani ihan mielettömän onnekas ja onnellinen, mutta en minäkään ole ihan kaikkea haluamaani saanut, enkä saa. Semmosta se elämä on.

 

["jep"]

aika lopettaa itsesäälissä rypeminen ja ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyä.

 

[astrolabe]

[QUOTE="vieras";26500271]Jospa se oma kulta löytysi jostain.

Itsekin yhden lapsen yh, ja löysin sen oman rakkaan. Mutta lisää lapsia hän ei halua, joten siihen on pitänyt totutella. Joten ei sitä aina ihan kaikkea saa mitä haluaa. Mutta onneksi on tuo yksi lapsi, ja mieskin. Ja uusperhekuviot, mitkä ei ihan helposti ole auenneet... Saankohan ikinä unelmahäitä? En tiedä.. Vanhemmiten pitää luopua joistain unelmista, niin että voi olla onnellinen. Niin mä luulen ainakin. Katsoa asioita eri näkökulmista. Olen oikeastaan tilanteessani ihan mielettömän onnekas ja onnellinen, mutta en minäkään ole ihan kaikkea haluamaani saanut, enkä saa. Semmosta se elämä on.[/QUOTE]

Jos joudut luopumaan paljosta ja tekemään kovasti kompromisseja noin tärkeissä asioissa, oletko varma, että löytämäsi rakas on Se Oikea?

 

[Laulava Lomittaja]

Anatolia puhu asiaa: parisuhde on aina riski,elämä on ... Joka ainua asia,minkä teet-sisältää riskin.

Ota nainen hyvä itseäsi niskasta kiinni,päätä että tänään on hyvä päivä!Minä en epäile rakkauttasi lastasi kohtaan,mutta kokemuksesta voin sanoa,että laps vaistoo jos äiti on alakulo/masentunut..

Kaikkea hyvää sinulle!Elämä voittaa!

 

["mie"]

En tiedä oletko käynyt juttelemassa noista asioista ammatti-ihmisen luona, mutta ei varmaan haittaisi sellainenkaan? Saisit purkaa kokemuksiasi ja ajatuksiasi ja niihin sellaista "ulkopuolisen" ymmärtäväistä kantaa... Itse eron aikoihin hyödyin tästä paljon ja nyt elämä taas hymyilee! Tsemppiä sulle! Vaikka välillä saa olla toivoton, epätoivoon ei saa vaipua eikä missään nimessä sinne jäädä! Sähän et ole menettänyt lopullisesti vielä mitään

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";26499729]Mene pois tästä ketjusta jos sulla ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Mä en todellakaan opeta lapselle mitään itsesääliä tms. koska ei hän mun ajatuksia tiedä. Turha väittää mitään ihmeellisyyksiä meistä koska et meitä edes tunne.

Sä olet juuri niitä ihmisiä joita en voi sietää. Ihmisiä jotka eivät osaa empatiaa ja luulevat, että haukkumalla saa hyvää aikaan. Juuri tuollaisia ihmisiä kaihdan ja juuri tuollaisia ääliöitä on liian moni mies elämässäni ollut. Tuollaiset ihmiset saavat mut voimaan pahoin.[/QUOTE]

Älä välitä. Tommoset on just niitä ihmisiä jotka katselevat muita nokanvarttaan pitkin sieltä oman tunkionsa huipulta ja tuntevat suurta ylemmyyttä siitä että itsellä menee paremmin kuin jollain muulla. Todellisia neuvoja tai vertaistukea ei ole antaa,mutta silti on pakko saada äänensä kuuluviin ja päästä näpäyttelemään vaikkei mitään oikeaa asiaa olisikaan. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

 

["äiti"]

Oletko Scarlett o harava harmaana,kuulostat häneltä?

 

["vieras"]

[QUOTE="nuuh";26500016]Eeeeiiii sä olet Elli Epätoivo isolla Eellä! Miehet juoksee ja kauas kun on niin surkuteltavaa elämää ja on kohdeltu kaltoin! Taidat olla sellainen jos mies ei tajua viedä roskapussia niin tulee rääky eikö se enää välitäkkään mustaaaa nyyh!
Ja toiseks jos läväytät häämekkolehtiä ja varmoja vihkipaikkoja keskusteluun heti suhteen alkuun niin moro. Lopeta vellominen ja ole nainen ja OTA se mies minkä haluat.[/QUOTE]

Sulla on synnyinlahjana ilmeisen vilkas mielikuvitus ja taito kuvitella asioita omassa päässään kokonaisiksi puolikkaan sanan perusteella "Taidat olla sellainen...." no,sinähän sen kai tiedät

 

["vieras"]

Samat sanat sulle. En jaksa yhtään sellasia ihmisiä, jotka ei näe metsää puilta vaan rypee ja rypee aina vaan. Ja sun arvaukses mun elämäntilanteesta on mennyt melko lailla metsään. Ja 10v lapsi on kyllä aika tarkkanäköinen, kyllä hän käyttäytymismalleja ottaa ja sun mielialas vaistoaa. Ellei arvosta itseään yhtään niin kyllä se käytöksessä näkyy vaikka kuinka yrittää pitää ajatukset vaan "pään sisällä". Ilomielin toteutan toiveesi nyt ja poistun tästä ketjusta, jatka sä rypemistä.

No mitä ihmettä sä tunget tämmöseen ketjuun jos et yhtään jaksa? :O Vai oletko jonkin sortin masokisti,luet juttuja jotka saa sut kiehumaan ja oikein vimmaat ittees niiden avulla että pääset avautumaan tuntemattomalle?

 

["vieras"]

Jos joudut luopumaan paljosta ja tekemään kovasti kompromisseja noin tärkeissä asioissa, oletko varma, että löytämäsi rakas on Se Oikea?

On se. Elämässä pitää tehdä kompromisseja. Ei kaikkea saa ihan niin kuin haluaa, toisella kierroksella ainakaan. Miehellä on jo ennestään lapsia, ja elämäntilanne on sellainen, että kyllä se vaipparumba mullistaisi kaiken taas. Haaveeksi jää. Eikä sekään elämää kaada. Meillä on tosi mukava elämä yhdessä, vaikka se välillä työtä vaatiikin.

Mutta kun suurimmaksi osaksi ajasta olen todella onnellinen ja perusasiat ovat paremmin kuin kunnossa, niin eipä voi valittaa. Olen todellakin oikean ihmisen kanssa, ja nämä asiat on puhuttu puhki.

 

["a p"]

Koittakaa nyt tajuta, että en mä itsesäälissä ryve koko ajan! Eikö joskus saa olla mieli maassa kun tuntuu, että kaikkia kasaantuu päälle!? Eilen oli tuollainen päivä, mutta tänään en taas ole pahemmin noita aloituksessa lueteltuja asioita edes miettinyt. Mulla on muutakin tekemistä kuin koko ajan märehtiä asioitani, eihän elämässä riittäisi aika elämiseen jos koko ajan vain rypisi ja märehtisi.

 

[ansarikukka]

Joskus pitää vaan saada purkaa ja mun mielestä se on oikein hyvä keino kirjoittaa ne tuntemukset ylös eikä märehtiä mielessään. Eikös se ole parempi valittaa täällä kuin purkaa se esimerkiksi johonkin toiseen ihmisiin?

Minkäikäinen olet AP?