Meillä on periaatteessa sellainen tapa että viikko siivouksen teen mä, kerran viikossa. Mies tekisi toki enemmän avuksi, mutta se hoitaa vauvaa ja mä siivoan, niin se nykyään sujuu kaikista kätevimmin.
Mutta toi meidän 7 v. Mä tiedän että se on perusluonteeltaan vähän laiskanlainen, samalla tavalla mä olen itse ollut ja olen vieläkin (nykyään vaan siivoon ennemmin kerran viikossa jotain ja päivittäin vähän kuin jättiurakan kerran kuukaudessa, ajattelen siis omaa mukavuuttani tässäkin asiassa ). No niin, asiaan. Mä tässä taannoin odottelin jotain neljä päivää sitä, että neiti saa lelunsa kerättyä jotta mä pääsen siivoamaan sen huoneen. Mä menetin sitten malttini, ja ilmoitin että kerta lelujen keräys ei suju silloin kun on aika, saa siivota huoneensa imurointia myöden itse silloin kun parhaalta tuntuu, mutta mä oletan sen tapahtuvan kerran viikossa, niinkuin muunkin siivouksen täällä kotona. Eka viikko meni hyvin, nyt on toka. Neiti lähti mummille ja sanoi itse lähtiessään että siivoaa huoneensa kun tulee mummin luota: tuli eilen. Kehotin eilen jo keräämään lelunsa että pääsee sitt aamulla heti imuroimaan: ei kerännyt, ei mitään. Vaatteet mitkä purki repustaan purki hamsterin häkin päälle, kai kaksi eksyi kaappiin. Rakenteli ihan tyytyväisenä petejä nukeillensa ja barbeillensa ja ihaili aarrekokoelmaansa. Tänä aamuna jälleen muistutin asiasta: neiti oli huoneessa kolme varttia, ja kun mä menin viimeistä kertaa kysymään että miten edistyy, hän ilmoitti mulle että mä ensin leikin vähän, ja kohta mä sitt siivoon. Eilen illalla parkui mummille, kuinka ei ole hauskaa ett joutuu imuroimaan ja että mä olen epäreilu enkä anna sen vaan leikkiä.. No mummi kyll sanoi sille, että kyllä omista tavaroistaan pitäisi huolehtia sen verran, että kerran viikossa katsoisi jutut paikoilleen.
Mä en jaksa enää, ja mulla iskee kohta kohtuuttomuusvaihe päälle: tekisi mieli pakata kaikki sen kamat säkeissä tonne roskikseen ja jättää linnanmäkireissut tekemättä ja takavarikoida hamsteri.... Tiedättekö, käyn ihan ylikierroksilla just nyt tän asian kanssa.
Auttakaa nyt. Mitä mä teen tälle asialle?
Mutta toi meidän 7 v. Mä tiedän että se on perusluonteeltaan vähän laiskanlainen, samalla tavalla mä olen itse ollut ja olen vieläkin (nykyään vaan siivoon ennemmin kerran viikossa jotain ja päivittäin vähän kuin jättiurakan kerran kuukaudessa, ajattelen siis omaa mukavuuttani tässäkin asiassa ). No niin, asiaan. Mä tässä taannoin odottelin jotain neljä päivää sitä, että neiti saa lelunsa kerättyä jotta mä pääsen siivoamaan sen huoneen. Mä menetin sitten malttini, ja ilmoitin että kerta lelujen keräys ei suju silloin kun on aika, saa siivota huoneensa imurointia myöden itse silloin kun parhaalta tuntuu, mutta mä oletan sen tapahtuvan kerran viikossa, niinkuin muunkin siivouksen täällä kotona. Eka viikko meni hyvin, nyt on toka. Neiti lähti mummille ja sanoi itse lähtiessään että siivoaa huoneensa kun tulee mummin luota: tuli eilen. Kehotin eilen jo keräämään lelunsa että pääsee sitt aamulla heti imuroimaan: ei kerännyt, ei mitään. Vaatteet mitkä purki repustaan purki hamsterin häkin päälle, kai kaksi eksyi kaappiin. Rakenteli ihan tyytyväisenä petejä nukeillensa ja barbeillensa ja ihaili aarrekokoelmaansa. Tänä aamuna jälleen muistutin asiasta: neiti oli huoneessa kolme varttia, ja kun mä menin viimeistä kertaa kysymään että miten edistyy, hän ilmoitti mulle että mä ensin leikin vähän, ja kohta mä sitt siivoon. Eilen illalla parkui mummille, kuinka ei ole hauskaa ett joutuu imuroimaan ja että mä olen epäreilu enkä anna sen vaan leikkiä.. No mummi kyll sanoi sille, että kyllä omista tavaroistaan pitäisi huolehtia sen verran, että kerran viikossa katsoisi jutut paikoilleen.
Mä en jaksa enää, ja mulla iskee kohta kohtuuttomuusvaihe päälle: tekisi mieli pakata kaikki sen kamat säkeissä tonne roskikseen ja jättää linnanmäkireissut tekemättä ja takavarikoida hamsteri.... Tiedättekö, käyn ihan ylikierroksilla just nyt tän asian kanssa.
Auttakaa nyt. Mitä mä teen tälle asialle?