J
just
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Sun ei pitäisi aloittaa yhtään mitään sen ystäväsi kanssa ennen kuin ero on selvä ja olet asettunut aloillesi. Eron ei pidä johtua siitä, että haluat uuden miehen vaan siitä, että haluat uuden elämän. Ja sitä omaa uutta elämää ei voi aloittaa, jos sulla on mies valmiina.
Ei ne vaihdossa parane.
?
...
Vieras
R
Ruoho ei yleensä ole vihreämpää aidan toisella puo
Vieras
Kuuntele sydämesi ääntä, niitä vuosisadan rakkaustarinoita on olemassa, tosin ne on vain harvoille ja valituille.
Toisaalta vuosia kestäneet ihastuksen tunteet saattavat olla osa elämäsi fantasiaa, mutta todellisuus voi olla aivan toista
vaikea tilanne.
edelleenkin painotan, että meillä on vain yksi elämä ja se pitäisi yrittää elää niin, että on mahdollisesti on onnellinen tai ainakin pyrkii siihen.
en silti kannata eroja, rakkaus ei ole tunne vaan tahdon asia. ja jos sinä pitkään mietittyäsi et tahdo rakastaa aviomiestäsi ja et tahdo elää hänen kanssaan ja kaiken kukkuraksi et tunne miestäsi kohtaan mitään niin silloin ero on järkevin vaihtoehto ja oikein miestäsi kohtaan, että hänellä olisi myös mahdollisuus etsiä onneaan jonkun toisen kanssa.
Ja senkin jälkeen kun päättää erota ei kannata rysäyttää heti uuden kanssa kimpsuja ja kampsuja yhteen vaan käydä ero rauhassa läpi ja edetä uuden kanssa todella hitaasti kun lapsiakin on kuvioissa mukana.
Ja toinen pointti lapset. lapsille vanhempien ero on vaikea, mutta hyvin käsiteltynä ja kun on 2 aikuista ihmistä jotka ajattelevat lapsiensa parasta ja käy eron lasten kanssa hyvin niin lapset voivat päästä eron yli.
Minusta se, että on lapsellinen ei ole syy jäädä suhteeseen, äidillä ja isällä on oikeus olla onnellisia vaikka sitten erikseenkin, kyse on enemmän siitä, että asiat hoidetaan lapsia ajatellen rauhallisesti ja aikuismaisesti.
Toisaalta vuosia kestäneet ihastuksen tunteet saattavat olla osa elämäsi fantasiaa, mutta todellisuus voi olla aivan toista
vaikea tilanne.
edelleenkin painotan, että meillä on vain yksi elämä ja se pitäisi yrittää elää niin, että on mahdollisesti on onnellinen tai ainakin pyrkii siihen.
en silti kannata eroja, rakkaus ei ole tunne vaan tahdon asia. ja jos sinä pitkään mietittyäsi et tahdo rakastaa aviomiestäsi ja et tahdo elää hänen kanssaan ja kaiken kukkuraksi et tunne miestäsi kohtaan mitään niin silloin ero on järkevin vaihtoehto ja oikein miestäsi kohtaan, että hänellä olisi myös mahdollisuus etsiä onneaan jonkun toisen kanssa.
Ja senkin jälkeen kun päättää erota ei kannata rysäyttää heti uuden kanssa kimpsuja ja kampsuja yhteen vaan käydä ero rauhassa läpi ja edetä uuden kanssa todella hitaasti kun lapsiakin on kuvioissa mukana.
Ja toinen pointti lapset. lapsille vanhempien ero on vaikea, mutta hyvin käsiteltynä ja kun on 2 aikuista ihmistä jotka ajattelevat lapsiensa parasta ja käy eron lasten kanssa hyvin niin lapset voivat päästä eron yli.
Minusta se, että on lapsellinen ei ole syy jäädä suhteeseen, äidillä ja isällä on oikeus olla onnellisia vaikka sitten erikseenkin, kyse on enemmän siitä, että asiat hoidetaan lapsia ajatellen rauhallisesti ja aikuismaisesti.
Kun en tiedä asiasta enempää niin oon jäävi antamaan neuvoja... :ashamed: Mutta ihastumisia tulee ja menee vaikka on parisuhteessa. Se on jokaisen omasta moraalista, tunteesta tai harkintakyvystä kiinni meneekö niissä kuinka pitkälle. Kannattaisi nyt vaan unohtaa tämä ystävä ja päättää nykyisen suhteen tulevaisuudesta oman miehen kanssa.
Mielenkiinnosta heitän ilmaan kysymyksen; mitä jos näin olisi käynyt miehelle? Epäilen, että vastaukset eivät olisi ihan samanlaisia...
Mielenkiinnosta heitän ilmaan kysymyksen; mitä jos näin olisi käynyt miehelle? Epäilen, että vastaukset eivät olisi ihan samanlaisia...
Alkuperäinen kirjoittaja Ruoho ei yleensä ole vihreämpää aidan toisella puolella- Joskus on:Kuuntele sydämesi ääntä, niitä vuosisadan rakkaustarinoita on olemassa, tosin ne on vain harvoille ja valituille.
Toisaalta vuosia kestäneet ihastuksen tunteet saattavat olla osa elämäsi fantasiaa, mutta todellisuus voi olla aivan toista
vaikea tilanne.
edelleenkin painotan, että meillä on vain yksi elämä ja se pitäisi yrittää elää niin, että on mahdollisesti on onnellinen tai ainakin pyrkii siihen.
en silti kannata eroja, rakkaus ei ole tunne vaan tahdon asia. ja jos sinä pitkään mietittyäsi et tahdo rakastaa aviomiestäsi ja et tahdo elää hänen kanssaan ja kaiken kukkuraksi et tunne miestäsi kohtaan mitään niin silloin ero on järkevin vaihtoehto ja oikein miestäsi kohtaan, että hänellä olisi myös mahdollisuus etsiä onneaan jonkun toisen kanssa.
Ja senkin jälkeen kun päättää erota ei kannata rysäyttää heti uuden kanssa kimpsuja ja kampsuja yhteen vaan käydä ero rauhassa läpi ja edetä uuden kanssa todella hitaasti kun lapsiakin on kuvioissa mukana.
Ja toinen pointti lapset. lapsille vanhempien ero on vaikea, mutta hyvin käsiteltynä ja kun on 2 aikuista ihmistä jotka ajattelevat lapsiensa parasta ja käy eron lasten kanssa hyvin niin lapset voivat päästä eron yli.
Minusta se, että on lapsellinen ei ole syy jäädä suhteeseen, äidillä ja isällä on oikeus olla onnellisia vaikka sitten erikseenkin, kyse on enemmän siitä, että asiat hoidetaan lapsia ajatellen rauhallisesti ja aikuismaisesti.
Hienosti veistelty! :flower:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mä en niinkään peräänkuuluta niitä kiihkeitä hellyyden osoituksia vanhempien kesken, mutta se toisen kunnioitus ja lämmin välittäminen kuuluu tuntua vanhempien välillä, jos sitä ei ole niin parempi lapsille että ollaan erillään ja onnellisia.
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Sen takia juuri tätä pohdinkin. Jos lapsia ei olisi, olisin lähtenyt jo. Milloin oma kärsimykseni voi olla niin suurta, että voin ohittaa lasten kärsimyksen ja pyrkiä omaan (ja lasten) onnellisuuteen? Olen lähes kokoajan huonolla tuulella kotona ollessani, ahdistaa.
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Miksei äiti saa haluta olla rakastettu tai rakastunut? Olen katsonut koko ikäni vierestä, kun omat vanhempani ovat toisilleen kuin ilmaa. Kumpikin puhuu, että on jäänyt vain meidän lasten takia. Ei tunnu kivalta enkä halua itselleni samaa. Katsoa sitten eläkeiässä taaksepäin ja tuumia, etten koskaan saanut olla rakastunut enkä kokea intohimoa.
Snoopy kirjoitti näin:
Oisko teidän suhteessa sittenkään jotain pelastettavaa? Ei se ruoho aina ole vihreämpää toisella puolella... Onko mies puhunut myös erosta, vai oletko yksinäsi ahdistunut?
Mies ei halua erota, eikä edes asumuseroa. Minusta tuntuu usein siltä, ettei mies välitä pahasta olostani kunhan hänellä vain on asiat hyvin. Jos puran oloani hänelle, hän vain hymähtelee ja saattaa halata. En halua haleja. Mies haluaa seksiä kokoajan, vihjailee siitä ja kähmii vaikka olen tuhat kertaa sanonut etten halua sitä. Haluan omaa aikaa, haluan olla vapaa. Mies ei halua antaa sitä minulle. Miehen arvomaailma on ihan erilainen kuin minun, en voi enkä halua elää sen kanssa. Ihan sama onko ihastusta vai ei, haluan pois tästä, en vain tiedä miten.
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Snoopy:
Se on tuo mies, joka minua masentaa. Ei hänen kanssaan voi edes kunnolla puhua, kun aina suuttuu ja häipyy.
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Eläkeikään ei tarvitse odottaa, vaan voit vaihtaa miestä siinä vaiheessa kun lapset ovat koulussa ja itsenäistymässä. Pienet lapset tarvitsevat kipeästi ehjän perheen jossa omat vanhemmat tekevät kaikensa heidän eteen, vaikka tämä tarkoittaakin että vanhemmat ovat usein sekä väsyneitä että huonotuulisia.
S
sama tunne
Vieras
Voi ap, toi sun juttus on just niinkuin mun suusta! Ymmärrän tasan tarkkaan mistä puhut.
Meillä on vielä niin pienet lapset, että olen päättänyt vielä jäädä ja yrittääkin ehkä parantaa suhdetta, ikävä kyllä uskon ettei tule onnistumaan... Tai siis miehen mielestä mitään ei olekaan vialla, mutta meillä ihan sama juttu että olen kasvanut niin paljon ihmisenä tämän suhteen aikana ettei käy enää ajatukset yksiin miehen kanssa.
Mä olen myös sitä mieltä, että tee niinkuin sydän sanoo! Niin mäkin aion, sitten kun on sen aika. Toivon vaan että kohdataan mun "ihonalaisen" kanssa sitten kun aika olis vihdoinkin meille oikea.
Meillä on vielä niin pienet lapset, että olen päättänyt vielä jäädä ja yrittääkin ehkä parantaa suhdetta, ikävä kyllä uskon ettei tule onnistumaan... Tai siis miehen mielestä mitään ei olekaan vialla, mutta meillä ihan sama juttu että olen kasvanut niin paljon ihmisenä tämän suhteen aikana ettei käy enää ajatukset yksiin miehen kanssa.
Mä olen myös sitä mieltä, että tee niinkuin sydän sanoo! Niin mäkin aion, sitten kun on sen aika. Toivon vaan että kohdataan mun "ihonalaisen" kanssa sitten kun aika olis vihdoinkin meille oikea.
A
Ap
Vieras
S
sama tunne
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Ei mun ainakaan, koska sanoi että olet tuntenut näin jo pidemmän aikaa.
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Vanhempi lapsi täyttää marraskuussa 3. En ole ottamassa lapsille uutta isää.
M
mä vaan
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tuskin kaipaat minun tuomiota, mutta ilmoitanpa silti että ero näilla perusteilla ja edellytyksillä olisi liian itsekästä, sekä sinun lapsia että heidän isää kohtaan. Ihmiset sietävät pahempia pettymyksiä, ja vanhemmat tekevät suurempia uhrauksia ilman että heistä tulee katkeria, tai huonoja vanhempia.
Harkitse ainakin tarkkaan mitä eri vaihtoehdot tarkoittaisi lasten arjen kannalta, seuraavan kuuden vuoden aikana.
Uusimmat
-
VErling Haalandilla on norjalainen tsainaluokan kaunotar kumppanina 😍
- Aloittaja: Vierailija
- Viestiä: 2
-
VTunnekylmä uusoikeistolaisuus - Otto Meri (kok.): Tuskin Hurstin joulujuhlasta käännytetyt olivat nääntymässä nälkään
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 27
-
VPääseekö mitenkään halvalla käymään berliinis ennen uuttavuotta?
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 0
-
VPäivi Räsäsen äiti ei aikoinaan uskonut vankilanjohtajaa ja siksi Päikän pää meni lopullisesti sekaisin jo hyvin nuorena 😢
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 7
-
-
V
-
V
-
V
Kuumimmat
-
V
-
V
-
V
-
VErling Haalandilla on norjalainen tsainaluokan kaunotar kumppanina 😍
- Viimeisin: vierailija
-
-