maalla asuminen

[piippa]

Kertokaa te jotka asutte maalla, ei välttämättä maatilalla, mutta syrjemmässä, mitkä on hyvät ja huonot puolet? Meillä olisi asunto kiikarissa maalaiskylästä, järven rannalta...3 lasta. En ole edes mikään suurkaupunkilainen, mutta silti mietityttää, et miten lapset isompana viihtyy, jos ei ole naapurissa kavereita jne. Mielipiteitä.

 

[koululaisten äiti]

hyvää oma rauha ja luonto.toisaalta lasten kuljettaminen harrastuksiin ja kavereille on ainakin iso rumba jossain vaiheessa.niin ja nyt nää lumityöt taas alkaa...

 

[koiraharrastaja]

\

hyvää oma rauha ja luonto.toisaalta lasten kuljettaminen harrastuksiin ja kavereille on ainakin iso rumba jossain vaiheessa.niin ja nyt nää lumityöt taas alkaa...

:wave: Peesi! Meillä on onneksi yksi naapuri, puolen kilsan päässä, jolla on samanikäisiä lapsia. Lapsilla on kavereita ja harrastuksiin kuskataan vuorotellen.
Hyviä puolia on paljon, ikinä en haluaisi kaupunkiin takaisin, eivätkä lapsetkaan, saas nähdä sitten murrosiässä...Kylälle on kuitenkin matkaa vain 5 km, pyörällä ja kävellen pääsee, jos haluaa.
Onhan täällä omat haasteensa, kaksi autoa on oltava, lapsilla on matkaa koulubussille, ei katuvaloja...Onneksi on otsalamput keksitty ja lumityöt hoidetaan traktorilla.

 

[mappi]

\

Kertokaa te jotka asutte maalla, ei välttämättä maatilalla, mutta syrjemmässä, mitkä on hyvät ja huonot puolet? Meillä olisi asunto kiikarissa maalaiskylästä, järven rannalta...3 lasta. En ole edes mikään suurkaupunkilainen, mutta silti mietityttää, et miten lapset isompana viihtyy, jos ei ole naapurissa kavereita jne. Mielipiteitä.

Meillä myös kolme lasta ja hyvin ovat viihtyneet keskenään. Toisia lapsia tapaamme kerhossa (ja nyt jo kolulussa!) ja kavereilla on samanikäisiä lapsia, että yksinäisyydestä ei tosiaan ole kyse.

Talo vielä järven rannalta...? Haloo? Me asutaan myös rantatontilla ja varsinkin kesällä on ihanaa käydä omassa rannassa uimassa kolme-neljä kertaa päivässä! On iso piha ja tilaa mellastaa. Isompana varmaan joutuu kuskailemaan enemmän, mutta niinhän nytkin vien lapsia kerhoon ja harrastuksiin. Bussit kulkee myös... Kaksi autoa on kyllä välttämättömyys ainakin meillä.

En mistään hinnasta vaihtaisi tätä kaupungissa asumiseen, en ikinä!

 

[Katiaana]

Me asuimme 4v maalla. Alussa oli aika ankeeta, en tottunu millään. Lapset oli todella turhautuneita...

Koko ajan oli auton orja, että pääsi kauppaan/harrastuksiin.

Talvet, ja varsinkin kevät oli todella pitkiä. Tuolla kun loskaa ei ajettu, ja jos ajettiin niin soratiet oli aivan mällillä. Ei puhettakaan että olisimme poistuneet pihasta koko kevään aikana.

Kesät oli aivan ihania!! Niistä nautin siellä ja ne oliki aivan ihania ja niitä tulen ikävöimään!!!!!!!!!!!

Mutta suomen kesä on niin lyhyt että sen varaan ei kannata asuin paikkaa kyllä katella!

Koulu, oli ihana pieni kyläkoulu. Mutta siellä oli aika paljon koulu kiusaamista. Ja pieni piiri, kaikki tiesi tasan tarkkaan kaiken toisistaan.

Nyt asumme lähellä kylää, tyttö meni isoon kylän kouluun ja tykkää!!! Samoin itse tykkään, en ole auton orja. Lapsilla on kavereita.

 

[H-E-P-P-U-L-I]

Ihanaa asua maalla. Tosin meillä naapureita ihan lähellä. Maaseuduksi silti luen kun viereisellä tontilla pottupelto, appiukolla viereisellä tontilla rattori. Meidänkin tontilla riihi jne. Meillä ihana pieni turvallinen päiväkoti ja neuvola. Ihanaa raitista ilmaa ja tilaa mellastaa. 2 autoa meilläkin pakko olla, ja kyllä pikkukylillä juorutaan ja tiedetään kaikkien asiat (paremmin kuin asianosaiset itse). Mut ne on pikkuharmeja positiivisiin puoliin nähden.

 

[Country Man]

Maalla varttuneena pidän maalla asumista ainoana oikeana vaihtoehtona.

Maalla asumisessa on omat huonot puolensa mutta hyviä puolia on sitten sitäkin enemmän. =)

Joka ei sitä ole kokenut ei välttämättä ymmärrä, eikä toisaalta kaikkia ole luotu asumaan katuvalojen loisteen ulkopuolella.

 

[piippa]

Kiitoksia mielipiteistä, itsellä samoja ajatuksia puolesta ja vastaan. Harmi vaan et ei saatu sitä asuntoa, kerkesi mennä. Mutta jatkamme etsimistä, se oli helmi muiden joukossa, mut onneksi on ensi kesään asti aikaa katsella.
Iloisia talvipäiviä kaikille!

 

[taustalla]

Harmi että ap:n suunnitelmat menivät toistaiseksi puihin. Mutta eiköhän uusia taloja tule vielä tarjolle!

Itselläni myös vähän samanlaiset mietteet, eli maalle (tai haja-asutusalueelle) muutto kiinnostaisi. Kiikarissa olisi ehkä tontti keskeltä vireää kylää jossa vielä jopa oma kyläkoulu. Ns. korpeen en suostu muuttamaan, naapureita pitää olla läheisyydessä.

Mutta eniten mietityttää se, että miten lapsi viihtyy kun hänellä ei ole toistaiseksi sisaruksia. Lapsi on jo koululainen, joten koulun kautta varmasti löytyy seuraa mutta miten on asia sitten koulun jälkeen. Onko tarpeeksi lapsia jne...

Muutto maalle on varmasti iso muutos, mutta uskon että sopeutuisimme siihen että kauppaan on matkaa (tässä tapauksessa alle 10 km) ja että ulkona on pimeää talvella. Työmatkaa tulisi yhteensä noin 30 km yhteen suntaan, joten sekään ei olisi kovinkaan paha.

Olisiko maalla asujilla antaa vielä jotain lisäpointteja mietittäväksi muuttoa harkitsevalle kuin nuo yllä mainitut?

 

[Hantta]

Me asumme myös maalla. Tuo kaksi autoa on kyllä välttämättömyys, samoin kun nettiyhteys...

Entisenä kaupunkilaisena mulla kesti noin kolme vuotta sopeutua maalla asumiseen, välillä olin jo lyödä hanskat tiskiin. Mutta nyt tuli just viisi vuotta täyteen, enkä mistään hinnasta enää pois muuttaisi.

Asuinpaikkaa valitessa kannattaa ottaa huomioon, millaista naapurustoa on. Meillä on tässä kylässä parin kilsan säteellä paljon lapsiperheitä, ja oikein kunnon vanhan ajan yhteisöllisyyttä.

Lasten kanssa on otettava huomioon myös se, mitä pikku kunnalla on tarjota lapsiperheille, esim. vuorohoitopaikkaa on pikku kunnissa vaikea saada.

Työtä, työtä ja työtä maalla asuminen tietysti teettää, pihat on isompia kuin kaupungissa, ja työläämpiä hoitaa. Toisaalta, omalle tontille voi rakentaa vaikka millaisen muumitalon lapsille, ei paljon naapurit ruikuta!

Lasten kannalta maaseutu on mun mielestä ihanteellista, turvallista, rauhallista ja toisaalta "terveemmällä" tavalla virikkeellistä kuin betonilähiössä.

Rahallisesti maalaiselämä on todella kallista, pitkät välimatkat, autot jne. Ja mekin asumme yksitystien varrella, joten lisäksi tulevat tiemaksut ym. Toisaalta, leffavuokraamoihin tai kotipizzaan ei tule ihan hetken mielijohteesta lähdettyä, joten kyllä siinä säästääkin...

Lisäksi suurena plussana maalla asumisessa on mun mielestä se, että luonnon kanssa elää samassa rytmissä ihan toisella tavalla kuin kaupungissa. Kesällä oma kasvimaa, jota voi hoitaa vaikka munasillaan jos niin haluaa, tai talven pimeys ja tähdet. Mä itse usein istuskelen illalla yksin pihalla vain kuuntelemassa hiljaisuutta ja katselemassa tähtiä. Ja talvinen kuutamo maalla... Eipä paljon hienompia asioita tässä maailmassa ole!

 

[Maalaistollo]

Onhan tässä maalla asumisessa puolensa - ja sitten se kolikon kääntöpuoli.

Kesäthän ovat ihania, on valoisaa, pihalle pääsee kun laittaa tossut jalkaan, välimatkat ei haittaa, tiellä pääsee hyvin kulkemaan, mitä nyt nurmikon leikkauksesta on vaivaa. Lapset oppivat (jos oppivat, jos joku opettaa...) ihan erilaisen suhtaumisen luontoon.

Mutta talvet sitten taas, lumityöt, puiden kuskaaminen, lämmitys, auton kaivaminen hangesta (ei autotallia....), tiet joko jäätikköä tai umpihankea.... Mihinkäänhän täältä ei ilman autoa pääse, eli vaunulenkkiin ei kätevästi yhdistetä maitotölkin hakua. Kyläyhteisöstä riippuen naapurit saattavat tietää asiasi paremmin kuin sinä itse, tai sitten ovat aivan loistavia ystäviä joiden kanssa avunanto toimii molemminsuuntaisesti. Sitä ei voi etukäteen tietää.

Sittenhän maalla asuessa tulee useimmiten eteen vielä tämä kaikki omakotitaloasujan ihanuus, eli mahdollisesti useiden päivien sähkökatkokset, kaivoveden laatuun ja riittävyyteen liittyvät asiat, likakaivontyhjennykset, nuohouksen ja jätehuollon järjestäminen... Eli laiskalle ja mukavuudenhaluiselle en suosittele, pikkulapsiperhekin on vähän niin-ja-näin, itse välillä haikeudella ajattelen kaupunkiaikoja. Silloin oli aikaa tehdä "normaalien ihmisten juttuja", käydä viikonloppuisin kylässä, harrastaa, poiketa extempore kahvilassa jne.

Elämä on valintoja.

 

[taustalla]

\

Onhan tässä maalla asumisessa puolensa - ja sitten se kolikon kääntöpuoli.

Kesäthän ovat ihania, on valoisaa, pihalle pääsee kun laittaa tossut jalkaan, välimatkat ei haittaa, tiellä pääsee hyvin kulkemaan, mitä nyt nurmikon leikkauksesta on vaivaa. Lapset oppivat (jos oppivat, jos joku opettaa...) ihan erilaisen suhtaumisen luontoon.

Mutta talvet sitten taas, lumityöt, puiden kuskaaminen, lämmitys, auton kaivaminen hangesta (ei autotallia....), tiet joko jäätikköä tai umpihankea.... Mihinkäänhän täältä ei ilman autoa pääse, eli vaunulenkkiin ei kätevästi yhdistetä maitotölkin hakua. Kyläyhteisöstä riippuen naapurit saattavat tietää asiasi paremmin kuin sinä itse, tai sitten ovat aivan loistavia ystäviä joiden kanssa avunanto toimii molemminsuuntaisesti. Sitä ei voi etukäteen tietää.

Sittenhän maalla asuessa tulee useimmiten eteen vielä tämä kaikki omakotitaloasujan ihanuus, eli mahdollisesti useiden päivien sähkökatkokset, kaivoveden laatuun ja riittävyyteen liittyvät asiat, likakaivontyhjennykset, nuohouksen ja jätehuollon järjestäminen... Eli laiskalle ja mukavuudenhaluiselle en suosittele, pikkulapsiperhekin on vähän niin-ja-näin, itse välillä haikeudella ajattelen kaupunkiaikoja. Silloin oli aikaa tehdä "normaalien ihmisten juttuja", käydä viikonloppuisin kylässä, harrastaa, poiketa extempore kahvilassa jne.

Elämä on valintoja.

Me asumme kaupungissa omakotitalossa, ja meillä on talvella lähes kaikki samat työt: lumityöt, auton kaivaminen (meilläkään ei tallia), ei asuta lähelläkään keskustaa, joten myös meillä kauppoihin pitkä matka, useita kilometrejä lähimpiin, puiden kuskaaminen (vain osaksi lämmitämme puilla), paljon naapureita jotka ovat perillä asioistasi...

Talvella saa olla suomessa vähän enemmän sitkeyttä kuin muualla maailmassa...

 

[makke]

Pari vuotta aiemmin maalla asuneena tavallaan sekä hienointa että kamalinta oli pimeys. Talvi tuntui pidemmältä kuin kaupungissa, mutta oli ihanaa seurata kuun kiertoa ja katsella tähtitaivasta vailla valosaastetta. Minulle maalla asumisen tärkeimpiä pointteja on se, että sinne voi ottaa vähän muitakin elukoita kuin koiran ja kissan. Nyt oltu kaupungissa muutama vuosi ja jo pitäis päästä takasin maalle. Tosin meilläkin haaveena tila kylän "keskustassa" ja kyläkoulu lähellä.