Määrittele "ihmisten kanssa toimeen tuleminen".

[ap]

Mitä se on?
Onko se sitä, että kykenee sanomaan/osaa sanoa vaikka jokaiselle vastaantulijalle "päivää, kiva ilma tänään"?
Vai onko se sitä, että kaikkien ihmisten kanssa vaan toimii, vaikka oltais kuinka erilaisia? Voiko sellainen olla edes mahdollista?
Vai onko se sitä, että _naamatusten_ tullaan juttuun ja on kivaa, mut se, mitä tehdään sit selän takana, on asia erikseen?

Siis ähh. En usko, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät puhu paskaa toisista selän takana. Ainakaan minun ja mieheni sukulaisissa/tuttavissa ei ole ensimmäistäkään. Enkä siksi oikein osaa olla kenenkään kanssa, olemme paljon ihan vaan oman perheen kesken sit. Yksinäistä? Kyllä.

 

[uppista]

 

[n]

kuhan nyt osaa olla puuttumatta joka hemmetin asiaan ja sanoa "hei" kun sitä tarvii. Muuten voikin olla sitten ihan hiljaa.

 

[ap]

kuhan nyt osaa olla puuttumatta joka hemmetin asiaan ja sanoa "hei" kun sitä tarvii. Muuten voikin olla sitten ihan hiljaa.

Ihanasti sanottu! Tätä se taitaa olla.
Mielestäni tämä^ on ihan turhaa, eikä minun mielestä ole mitään oikeaa toimeentulemista, mut ehkä se tarkoittaa monella juuri tätä.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

 

[ap]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

No silloinhan suurin osa kaiketi tulee toimeen kaikkien kanssa?
Tämäkin kommentti lohdutti.

Mietin, onko Oikeaa Ystävyyttä edes olemassa?
Onko Oikeaa Luottamusta? Oikeaa Välittämistä?

 

[Meritähti]

No toimeen tuleminen on mielestäni sitä, että pystyn viettämään aikaa sellaistenkin ihmisten kanssa, joista en erityisemmin pidä, eikä heille välity se etten nauti heidän seurastaan.
Esim. työelämässä ei voi valita kenen kanssa aikaa viettää eivätkä kaikki sukulaisetkaan ole aina sellaisia luonteita, joiden kanssa muutoin viihtyisi.

 

[Tallu -]

Hyvä kysymys - varsinkin, kun ei kysytty mitään ihmisten kanssa hyvin toimeentulemisesta Se olisi ollut helpompi määritellä. Jään pohtimaan asiaa ja palaan jos muistan ja jos löydän aiheeseen jotain sanottavaa.

 

[ap]

No toimeen tuleminen on mielestäni sitä, että pystyn viettämään aikaa sellaistenkin ihmisten kanssa, joista en erityisemmin pidä, eikä heille välity se etten nauti heidän seurastaan.
Esim. työelämässä ei voi valita kenen kanssa aikaa viettää eivätkä kaikki sukulaisetkaan ole aina sellaisia luonteita, joiden kanssa muutoin viihtyisi.

Itse ajattelen, etten tule juuri kenenkään kanssa toimeen, koska ei juurikaan ole ihmisiä, joiden kanssa on oikeasti hyvä ja helppo olla. Tai ehkä on, mutta he eivät sitten pidä minusta ja puhuvat takana paskaa.
Mutta kuitenkin osaan olla kaikkien ihmisten kanssa niin, ettei niiden tarvitse tuntea, ettei ole välttämättä parasta mahdollista seuraa.
En siis ole ilkeä. Tulenko siis toimeen vai en?

 

[minimii]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

No silloinhan suurin osa kaiketi tulee toimeen kaikkien kanssa?
Tämäkin kommentti lohdutti.

Mietin, onko Oikeaa Ystävyyttä edes olemassa?
Onko Oikeaa Luottamusta? Oikeaa Välittämistä?

Ei ole, kyllä se oma napa ja etu on jokaisella mielessä - mäkin olen pettynyt niin monesti ihan lähimpiinkin.
Taidetaan olla aika samanlaisia - aletaanko bestkisiksi

 

[Non compos mentis]

Minusta ihmisten kanssa toimeentuleminen on juurikin sitä, että yhdessä saadaan jotain aikaiseksi, vaikkei "kemiat kohtaiskaan". Esim. töissä on osattava olla erilaisten ihmisten kanssa. Mä olen aika neutraali näissä asioissa ja mun kanssa on aika helppo tulla työkuvioissa juttuun, kunhan kohtelee minua ihmisenä.

 

[EJK]

Ihmisten kanssa toimeen tuleminen on mielestäni sitä, että erilaiset asiat saa toimitettua ihmisten kanssa. Esim. työpaikalla työ ei kärsi siitä, että joidenkin kanssa ei vaan kemiat natsaa. Tai että viraliset asiat hoituu, vaikka muutoin olisikin syrjäytyvä ja erakkomainen luonteeltaan. Sellaista joustavuutta ja erilaisuuden sietoa se minusta on. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta toimeen on toisinaan tultava. Työntekijä - asiakassuhteessa on sen verran kinkimpää, että asiakkaalla on oikeus vaihtaa työntekijää, jos kokee ettei tule kuulluksi jonkun työntekijän toimesta, tai kokee väärinkohtelua jnk toimesta. Mutta taas toisinpäin se onkin ammatillisuutta sietää erilaisuutta, jos itse kokee "ettei voi sietää" asikasta, mutta asiakas kuitenkin on tyytyväinen saamaansa palveluun, eikä tee aloitetta työntekijän vaihdoksesta.

 

[minimii]

No toimeen tuleminen on mielestäni sitä, että pystyn viettämään aikaa sellaistenkin ihmisten kanssa, joista en erityisemmin pidä, eikä heille välity se etten nauti heidän seurastaan.
Esim. työelämässä ei voi valita kenen kanssa aikaa viettää eivätkä kaikki sukulaisetkaan ole aina sellaisia luonteita, joiden kanssa muutoin viihtyisi.

Itse ajattelen, etten tule juuri kenenkään kanssa toimeen, koska ei juurikaan ole ihmisiä, joiden kanssa on oikeasti hyvä ja helppo olla. Tai ehkä on, mutta he eivät sitten pidä minusta ja puhuvat takana paskaa.
Mutta kuitenkin osaan olla kaikkien ihmisten kanssa niin, ettei niiden tarvitse tuntea, ettei ole välttämättä parasta mahdollista seuraa.
En siis ole ilkeä. Tulenko siis toimeen vai en?

Just näin. Sitähän on sanonta ettei kaikista tarvi pitää mutta kaikkien kanssa olis tultava toimeen.

 

[ap]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

No silloinhan suurin osa kaiketi tulee toimeen kaikkien kanssa?
Tämäkin kommentti lohdutti.

Mietin, onko Oikeaa Ystävyyttä edes olemassa?
Onko Oikeaa Luottamusta? Oikeaa Välittämistä?

Ei ole, kyllä se oma napa ja etu on jokaisella mielessä - mäkin olen pettynyt niin monesti ihan lähimpiinkin.
Taidetaan olla aika samanlaisia - aletaanko bestkisiksi

Aletaan vaan! Ja näytetään kaikille, kuin kivaa meillä onkaan!
Mut älä sitten puhu paskaa minusta, en minäkään sinusta!
Jos voisin saada ystävän, johon oikeasti luottaa, voisin antaa vaikka pikkusormeni hänen puolestaan...:heart:

 

[vicy]

Minusta ihmisten kanssa toimeentuleminen on juurikin sitä, että yhdessä saadaan jotain aikaiseksi, vaikkei "kemiat kohtaiskaan". Esim. töissä on osattava olla erilaisten ihmisten kanssa. Mä olen aika neutraali näissä asioissa ja mun kanssa on aika helppo tulla työkuvioissa juttuun, kunhan kohtelee minua ihmisenä.

näin juuri, eli pystytään tekemään yhteistyötä/olemaan ihmisen kanssa joka ei ole se paras kaveri tai jonka kanssa ei tulla niin hyvin juttuun.

 

[ap]

Hitsi, en ole tiennytkään, et tulen kaikkien kanssa toimeen! Tämähän kohottaa itsetuntoa hurjasti!

 

[Bio]

Minun mies ei puhu kenestäkään pahaa ja mua ärsyttää se.

Mekin ollaan mieluiten omissa oloissamme.

 

[minimii]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

No silloinhan suurin osa kaiketi tulee toimeen kaikkien kanssa?
Tämäkin kommentti lohdutti.

Mietin, onko Oikeaa Ystävyyttä edes olemassa?
Onko Oikeaa Luottamusta? Oikeaa Välittämistä?

Ei ole, kyllä se oma napa ja etu on jokaisella mielessä - mäkin olen pettynyt niin monesti ihan lähimpiinkin.
Taidetaan olla aika samanlaisia - aletaanko bestkisiksi

Aletaan vaan! Ja näytetään kaikille, kuin kivaa meillä onkaan!
Mut älä sitten puhu paskaa minusta, en minäkään sinusta!
Jos voisin saada ystävän, johon oikeasti luottaa, voisin antaa vaikka pikkusormeni hänen puolestaan...:heart:

Kuule just samanlainen olen. Jos mun luottamuksen voittaa, saa minusta oikean ystävän joka pitää sanansa

 

[ap]

Minun mies ei puhu kenestäkään pahaa ja mua ärsyttää se.

Mekin ollaan mieluiten omissa oloissamme.

No jos olet tekemisissä jonkun kanssa ja teillä on kivaa ja kuulet sit kohta jostain, mitä paskaa tämä tyyppi on sinusta jorissut...eikö se tunnu pahalta? Voitko jatkaa niinku mitään ei olisikaan tapahtunut?
Itse en tähän kykene ja mietin, mikä minussa on vikana?
Voin sanoa "hyvää päivää, kaunis ilma tänään" senkin jälkeen, mutta ei paljoa kiinnosta sanoa sen enempää. Outoa?

 

[ap]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

No silloinhan suurin osa kaiketi tulee toimeen kaikkien kanssa?
Tämäkin kommentti lohdutti.

Mietin, onko Oikeaa Ystävyyttä edes olemassa?
Onko Oikeaa Luottamusta? Oikeaa Välittämistä?

Ei ole, kyllä se oma napa ja etu on jokaisella mielessä - mäkin olen pettynyt niin monesti ihan lähimpiinkin.
Taidetaan olla aika samanlaisia - aletaanko bestkisiksi

Aletaan vaan! Ja näytetään kaikille, kuin kivaa meillä onkaan!
Mut älä sitten puhu paskaa minusta, en minäkään sinusta!
Jos voisin saada ystävän, johon oikeasti luottaa, voisin antaa vaikka pikkusormeni hänen puolestaan...:heart:

Kuule just samanlainen olen. Jos mun luottamuksen voittaa, saa minusta oikean ystävän joka pitää sanansa

Oikeasti? :hug: Olen ajatellut, ettei sellaisia ole olemassakaan.
Minun luottamuksen voi saada suht helpostikin, en halua olla ennakkoluuloinen ja aika herkästi osaan heittäytyäkin ystävyyssuhteeseen ja tiedän, ettei tämä välttämättä ole silleen viisasta, koska useammin siinä sit saa pettyä...mut sellanen olen. Ja pettynyt miljoonasti.
Mistäpäin olet?

 

[minimii]

Minun mies ei puhu kenestäkään pahaa ja mua ärsyttää se.

Mekin ollaan mieluiten omissa oloissamme.

No jos olet tekemisissä jonkun kanssa ja teillä on kivaa ja kuulet sit kohta jostain, mitä paskaa tämä tyyppi on sinusta jorissut...eikö se tunnu pahalta? Voitko jatkaa niinku mitään ei olisikaan tapahtunut?
Itse en tähän kykene ja mietin, mikä minussa on vikana?
Voin sanoa "hyvää päivää, kaunis ilma tänään" senkin jälkeen, mutta ei paljoa kiinnosta sanoa sen enempää. Outoa?

Ei ole outoa, mulle kans on tärkeetä että SANAT ja TEOT on yhtenevät.
En voi luottaa enää ihmiseen joka tekee yhtä (on muka kivaa) ja puhuu toista (selän takana paskaa).

 

[minimii]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

No silloinhan suurin osa kaiketi tulee toimeen kaikkien kanssa?
Tämäkin kommentti lohdutti.

Mietin, onko Oikeaa Ystävyyttä edes olemassa?
Onko Oikeaa Luottamusta? Oikeaa Välittämistä?

Ei ole, kyllä se oma napa ja etu on jokaisella mielessä - mäkin olen pettynyt niin monesti ihan lähimpiinkin.
Taidetaan olla aika samanlaisia - aletaanko bestkisiksi

Aletaan vaan! Ja näytetään kaikille, kuin kivaa meillä onkaan!
Mut älä sitten puhu paskaa minusta, en minäkään sinusta!
Jos voisin saada ystävän, johon oikeasti luottaa, voisin antaa vaikka pikkusormeni hänen puolestaan...:heart:

Kuule just samanlainen olen. Jos mun luottamuksen voittaa, saa minusta oikean ystävän joka pitää sanansa

Oikeasti? :hug: Olen ajatellut, ettei sellaisia ole olemassakaan.
Minun luottamuksen voi saada suht helpostikin, en halua olla ennakkoluuloinen ja aika herkästi osaan heittäytyäkin ystävyyssuhteeseen ja tiedän, ettei tämä välttämättä ole silleen viisasta, koska useammin siinä sit saa pettyä...mut sellanen olen. Ja pettynyt miljoonasti.
Mistäpäin olet?

Pohjois-suomessa. Ite?

 

[ap]

Minun mies ei puhu kenestäkään pahaa ja mua ärsyttää se.

Mekin ollaan mieluiten omissa oloissamme.

No jos olet tekemisissä jonkun kanssa ja teillä on kivaa ja kuulet sit kohta jostain, mitä paskaa tämä tyyppi on sinusta jorissut...eikö se tunnu pahalta? Voitko jatkaa niinku mitään ei olisikaan tapahtunut?
Itse en tähän kykene ja mietin, mikä minussa on vikana?
Voin sanoa "hyvää päivää, kaunis ilma tänään" senkin jälkeen, mutta ei paljoa kiinnosta sanoa sen enempää. Outoa?

Ei ole outoa, mulle kans on tärkeetä että SANAT ja TEOT on yhtenevät.
En voi luottaa enää ihmiseen joka tekee yhtä (on muka kivaa) ja puhuu toista (selän takana paskaa).

Itsekin olen aina pitänyt sitä itsestäänselvänä, että sanat ja teot PITÄISI mennä käsikädessä. Ajatteleeko sitten suurin osa ihmisistä, ettei sillä ole mitään väliä?

 

[ap]

Osaa olla niin, ettei tule turpiin otettua tai annettua.

No silloinhan suurin osa kaiketi tulee toimeen kaikkien kanssa?
Tämäkin kommentti lohdutti.

Mietin, onko Oikeaa Ystävyyttä edes olemassa?
Onko Oikeaa Luottamusta? Oikeaa Välittämistä?

Ei ole, kyllä se oma napa ja etu on jokaisella mielessä - mäkin olen pettynyt niin monesti ihan lähimpiinkin.
Taidetaan olla aika samanlaisia - aletaanko bestkisiksi

Aletaan vaan! Ja näytetään kaikille, kuin kivaa meillä onkaan!
Mut älä sitten puhu paskaa minusta, en minäkään sinusta!
Jos voisin saada ystävän, johon oikeasti luottaa, voisin antaa vaikka pikkusormeni hänen puolestaan...:heart:

Kuule just samanlainen olen. Jos mun luottamuksen voittaa, saa minusta oikean ystävän joka pitää sanansa

Oikeasti? :hug: Olen ajatellut, ettei sellaisia ole olemassakaan.
Minun luottamuksen voi saada suht helpostikin, en halua olla ennakkoluuloinen ja aika herkästi osaan heittäytyäkin ystävyyssuhteeseen ja tiedän, ettei tämä välttämättä ole silleen viisasta, koska useammin siinä sit saa pettyä...mut sellanen olen. Ja pettynyt miljoonasti.
Mistäpäin olet?

Pohjois-suomessa. Ite?

No oikeesti? Pohjoisessa minäkin.

 

[vieras]

Se on sitä että osaa nuolla muiden persettä oikeissa kohdissa ja teeskennellä riittävästi. Hyvä olis vielä jos olis vaan muiden riistettävänä ja ulkonäön pitäis olla sellasella tusinatasolla. Ja tosiaan omia asioita ei missään nimessä kerrota sille "luotettavimmallekaan" ihmiselle. Sopivan tilanteen tullen tulee puukkoa taatusti selkään.