Maksetaanko teillä kaikki puoliksi,tuloista riippumatta?

[Rollolainen]

Ei. vaan se maksa kummalla on lähemonä tilipäivä, esim vuokran maksaa se kummalla on just silloin "tiipäivä" meilä rahat ovat yhteiset, eikä nin että on sun laskut, mu laskut ja meidän laskut. Jskus mä maksan vuokran, joskus tas mie. kaupassa sit maksaa se kummalla on lompako mukana.

 

["minttu"]

Meillä on suunnilleen samat tulot, ja yhteiset menot maksetaan about puoliksi. Omat henkkoht menot maksetaan itse. Meillä on myös omat tilit, ainoastaan tili asuntolainan hoitamista varten on yhteinen. Toimii loistavasti meillä.

 

[näih]

meillä mies maksaa melkein kaiken (hoitovapaalla). Hän myös "omistaa" kaiken.

 

[Poppeliini]

Ei todellakaan mene puoliksi laskut. Meillä mies jäi työttömäksi + teki gradunsa loppuun (hänen tulot silloin n 200e/kk), minä töissä: tottakai maksoin melkein meidän kaikki menot. Nyt minä olen kh-tuella hoitamassa lapsia kotona + satunnaisesti teen keikkaa ja mies kokopäivätöissä: hän tietenkin maksaa suurimman osan menoista. Meillä se maksaa jolla on rahaa tilillä sillä hetkellä kun on rahantarvetta.

 

["hmm"]

Meillä on yhteinen tili ja minä hoidan kaikki laskut yms.. Ei väliä kenen nimi niissä laskuissa on.. Laitan eräpäivän mukaan jomman kumman palkka päivälle.. Mieheni on ihan tyytyväinen että hänen ei tarvitse hoitaa laskuja...

 

["Jep"]

Kaikki on yhteistä, jos mun tilillä on 3 € ni siirrään vaan miehen tililtä satkun kaks kysymättä

 

["vieras"]

Me maksettiin ruokakulut alkuun niin, että kumpikin kävi kaupassa milloin kävi ja maksoi ostamansa ruoan omista rahoistaan. Mulle se oli ihan ookoo, sillä kummallakin oli yhtä pienet tulot. Sitten mies kuitenkin alkoi valittaa, että hän joutuu maksamaan kaiken yksin. Sovittiin sitten niin, että mä hoidan kaupassakäynnit, säästän kuitit ja mies maksaa kuittien mukaan mulle puolet ruokakuluista. Se onnistui hyvin, mies maksoi mukisematta puolet ja multa meni rahaa ruokaan hieman vähemmän kuin ennen, sillä oikeesti olin ostanut suurimman osan ennen tuota uutta järjestelyä.

 

["Jonna"]

Meillä maksaa se, jolla on rahaa. Ei ole mitään tarvetta maksaa asioita "puoliksi". Samassa taloudessahan tässä ollaan. Tuntuisi ihan järkyttävältä elää sellaisessa vakituisessa parisuhteessa, jossa kaikki pantaisiin tasan puoliksi (tämä ei siis ole moralisointia vaan ihan oma tuntemukseni - minulle se olisi varmaan mahdotonta).

Peesi! Minkä helvetin takia niitä lapsia pitää vääntää tällaisten keskenkasvuisten idioottien kanssa!? Ja turha selittää, että ei mies ollut ennen lasta sellainen, ihan varmasti oli, mutta naisella on taas ollut ruusunpunaiset lasit päässä!

Meillä on molemmilla omat tilit, mutta rahat ovat yhteisiä. Eli tarvittaessa siirrellään toiselle. Yhdessä keskustellaan isommista hankinnoista, ei mitään ongelmaa. Ylipäätään en voi ymmärtää suhteita, joissa jopa "lainataan" toiselta rahaa, jos omat ovat loppu ja jotain tarvitsee ostaa. Mielestäni näissä suhteissa ollaan jääty jollekin kypsymättömälle tasolle, johon ei parisuhde, eikä etenkään perheen perustaminen sovi.

 

["vieras"]

[QUOTE="Jonna";23858944]Peesi! Minkä helvetin takia niitä lapsia pitää vääntää tällaisten keskenkasvuisten idioottien kanssa!? Ja turha selittää, että ei mies ollut ennen lasta sellainen, ihan varmasti oli, mutta naisella on taas ollut ruusunpunaiset lasit päässä!

Meillä on molemmilla omat tilit, mutta rahat ovat yhteisiä. Eli tarvittaessa siirrellään toiselle. Yhdessä keskustellaan isommista hankinnoista, ei mitään ongelmaa. Ylipäätään en voi ymmärtää suhteita, joissa jopa "lainataan" toiselta rahaa, jos omat ovat loppu ja jotain tarvitsee ostaa. Mielestäni näissä suhteissa ollaan jääty jollekin kypsymättömälle tasolle, johon ei parisuhde, eikä etenkään perheen perustaminen sovi.[/QUOTE]

Mun mielestä aika olennaista on se mihin tarkoitukseen sitä rahaa toiselta lainaa. Ruoan ostamiseen vai esim. uuden auton ostamiseen? Järkevämpäähän mun on lainata mieheltäni kuin pankista, jos tartten uuden auton. Vai pitäisikö miehen se mulle ostaa?

 

[Nutrilett-Nalle]

[QUOTE="vieras";23858988]Mun mielestä aika olennaista on se mihin tarkoitukseen sitä rahaa toiselta lainaa. Ruoan ostamiseen vai esim. uuden auton ostamiseen? Järkevämpäähän mun on lainata mieheltäni kuin pankista, jos tartten uuden auton. Vai pitäisikö miehen se mulle ostaa?[/QUOTE]

No jos meidän perheeseen tarvittaisi toinen auto, esim. minun työmatkojani varten, niin sitten sellaisen ostaisimme miehen kanssa. Perheeseen. Ihan niinkuin tuo ykkösautokin on perheen auto.

 

["Jonna"]

[QUOTE="vieras";23858988]Mun mielestä aika olennaista on se mihin tarkoitukseen sitä rahaa toiselta lainaa. Ruoan ostamiseen vai esim. uuden auton ostamiseen? Järkevämpäähän mun on lainata mieheltäni kuin pankista, jos tartten uuden auton. Vai pitäisikö miehen se mulle ostaa?[/QUOTE]

Ööö..no meillä ei ole "sun" ja "mun" omaisuutta, vaan yhteisiä. Tämä perhe kun on yhteinen "yritys"... Jos tarvitsen auton, niin sellainen hankitaan YHDESSÄ.

 

["vieras"]

No jos meidän perheeseen tarvittaisi toinen auto, esim. minun työmatkojani varten, niin sitten sellaisen ostaisimme miehen kanssa. Perheeseen. Ihan niinkuin tuo ykkösautokin on perheen auto.

Meillä on ykkösauto kyllä yhteinen mutta myös se tilanne että miehelläni on tietty summa rahaa jonka on saanut lähtöpakettina työpaikkaa vaihtaessaan, ja mielestäni tuo raha joka hänellä on säästössään kuuluu hänelle. Jos tarvitsisin rahaa ruokaan, varmasti sitä saisin, mutta jos tartten rahaa vaikka uuden läppärin ostoon tai autoon niin mun oikeustajuni sanoo että voisin silloin lainata jos itsellä ei satu olemaan.

Samoin itselläni on tietty summa säästössä ja koen että kun ne olen säästänyt ne ovat mun rahojani jollei niitä perheen ruokkimiseen tarvita. Voihan olla että esim. puoliso haluaisikin ostaa näillä säästetyillä rahoilla vaikka moottoripyörän.

Meillä siis tosiaan sekä yhteisiä että erillisiä rahoja, ja tilanne mielestäni just näin hyvä. Isommista yhteisistä hankinnosita keskustellaan että kuka maksaa ja minkä verran (esim. pihakivien asentamisesta tms)

 

["vieras"]

[QUOTE="Jonna";23859067]Ööö..no meillä ei ole "sun" ja "mun" omaisuutta, vaan yhteisiä. Tämä perhe kun on yhteinen "yritys"... Jos tarvitsen auton, niin sellainen hankitaan YHDESSÄ.[/QUOTE]

Onko teillä säästössä rahaa? Ja jos niin kuinka paljon?

Mihin sitä on tarkoitus käyttää?

Meillä miehen kanssa molemmilla sekä rahaa että osakkeita, ja molemmilla tosiaan omat arvo-osuustilit ja säästötilit. Näiden lisäksi on yhteinen tili ruokaa ja laskuja varten, ja omat palkkatilit.

 

["vieras"]

Mitään ongelmaahan ei ole jos kellään ei jää juuri mitään rahaa koskaan säästöön, silloin on sama missä järjestyksessä ne rahat syödään.

Mutta jos puolisoilla on kovin erilaiset rahankäyttötyylit (toinen säästää ja toinen tuhlaa) on minun mielestäni oikeudenmukaisempaa että tuhlari voi tuhlata tietyn summan ja säästäväinen puolestaan säästää oman osuutensa. Silloin erilliset tilit voivat olla hyvä asia.

On meillä miehen kanssa omat hammasharjatkin, vaikka naimisissa ollaan. Kummallekin ostetaan myös omat alushousut.

 

[Sjedan]

Ei makseta... Tulot menee samalle tilille ja sieltä kulutetaan kumpikin niin kuin tarpeelliseksi koetaan. Miehellä on kyllä suuremmat tulot joten tavallaan on epäreilua häntä kohtaan että minä "tuhlaan" niitäkin rahoja. Toisaalta, meillä ei lasketa eli käytännössä rahaa on aina tilillä riittävästi ja vähän päälle.

 

[Orion-]

Yhteiset on rahat. Ihan sama mitä kumpiki tienaa, tai vaikkei tienaa ollenkaan, yhteisiä ovat.

 

[chef]

Ei, koska mulla on niin paljon pienemmät tulot. Me maksetaan kaikki yhdessä. Käytännössä mies maksaa laskut ja lähes kaikki bensat. Mä tankkaan, jos bensa on loppumassa ja auto on mun käytössä, sekä hoidan ruoka-ostokset.

Kaikki mitä tulee, menee Kyllä meille vähän säästöjä jää, mutta ei suuria summia

 

[Nutrilett-Nalle]

[QUOTE="vieras";23859367]Meillä on ykkösauto kyllä yhteinen mutta myös se tilanne että miehelläni on tietty summa rahaa jonka on saanut lähtöpakettina työpaikkaa vaihtaessaan, ja mielestäni tuo raha joka hänellä on säästössään kuuluu hänelle. Jos tarvitsisin rahaa ruokaan, varmasti sitä saisin, mutta jos tartten rahaa vaikka uuden läppärin ostoon tai autoon niin mun oikeustajuni sanoo että voisin silloin lainata jos itsellä ei satu olemaan.

Samoin itselläni on tietty summa säästössä ja koen että kun ne olen säästänyt ne ovat mun rahojani jollei niitä perheen ruokkimiseen tarvita. Voihan olla että esim. puoliso haluaisikin ostaa näillä säästetyillä rahoilla vaikka moottoripyörän.

Meillä siis tosiaan sekä yhteisiä että erillisiä rahoja, ja tilanne mielestäni just näin hyvä. Isommista yhteisistä hankinnosita keskustellaan että kuka maksaa ja minkä verran (esim. pihakivien asentamisesta tms)[/QUOTE]

On meilläkin ollut tilanne, että mies sai juurikin työtilanteensa vuoksi useita tuhansia euroja tililleen. Taisivat silloin mennä remonttiin, mutta jos eivät olisi menneet niin yhtesiä olisivat olleet joka tapauksessa. Meillä myös läppärit jne on yhteisiä, ainoastaan vaatteet ja hygieniatuotteet taitavat olla "omia" ja nekin ostetaan sitä mukaa kun joku tarvii, miettimättä mistä tilistä. Kampaajallekin lähtiessä katson millä tilillä on rahaa ja maksan mistä löytyy. Meillä siis ihan hoocee yhteistä, ihan joka sentti.

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";23859376]Onko teillä säästössä rahaa? Ja jos niin kuinka paljon?

Mihin sitä on tarkoitus käyttää?

Meillä miehen kanssa molemmilla sekä rahaa että osakkeita, ja molemmilla tosiaan omat arvo-osuustilit ja säästötilit. Näiden lisäksi on yhteinen tili ruokaa ja laskuja varten, ja omat palkkatilit.[/QUOTE]

On säästössä, vähän yli kaksikymppiä ja miehen töistä lähtö-paketista saatuja. Käytetään YHTEISEN isomman asunnon ostamiseen. Meillä on sama tilanne kuin Nutrilett-Nallella ja meille miehen kanssa tämä on ihan itsestäänselvyys. Jos jompikumpi haluaa jotain isompaa, siitä keskustellaan yhdessä ja toteutetaan jos on toteutettavissa ja järkevää. Meillä olisi sun ja mun omaisuutta vain erotilanteessa, ei muuten. Kaikki on MEIDÄN perheen, jos saamme yllättäin isomman summan rahaa, niin iloitsemme että ME saamme, ei minä tai mies riippumatta siitä kuka sen konkreettisesti saa. Pääasiahan näissä on se, että suhteen molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä raha-asioiden hoitoon ja ovat niistä samaa mieltä.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";23859604]On säästössä, vähän yli kaksikymppiä ja miehen töistä lähtö-paketista saatuja. Käytetään YHTEISEN isomman asunnon ostamiseen. Meillä on sama tilanne kuin Nutrilett-Nallella ja meille miehen kanssa tämä on ihan itsestäänselvyys. Jos jompikumpi haluaa jotain isompaa, siitä keskustellaan yhdessä ja toteutetaan jos on toteutettavissa ja järkevää. Meillä olisi sun ja mun omaisuutta vain erotilanteessa, ei muuten. Kaikki on MEIDÄN perheen, jos saamme yllättäin isomman summan rahaa, niin iloitsemme että ME saamme, ei minä tai mies riippumatta siitä kuka sen konkreettisesti saa. Pääasiahan näissä on se, että suhteen molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä raha-asioiden hoitoon ja ovat niistä samaa mieltä.[/QUOTE]

Minulle on taas tärkeää että aikuisena ihmisenä voin ostaa sen läppärin jos haluan, vaikka miehestäni ei just silloin siltä tuntuisi. Edellyttäen, että perheelle on sen jälkeen rahaa ruokaan, vaatteisiin ja muihin vastaaviin perustarvikkeisiin.

En koe että mun tarvitsisi rahankäyttöön kysyä lupaa keltään. Tai neuvotella siitä mihin voin rahani käyttää ja milloin.

 

[Nutrilett-Nalle]

[QUOTE="Vieras";23859604]On säästössä, vähän yli kaksikymppiä ja miehen töistä lähtö-paketista saatuja. Käytetään YHTEISEN isomman asunnon ostamiseen. Meillä on sama tilanne kuin Nutrilett-Nallella ja meille miehen kanssa tämä on ihan itsestäänselvyys. Jos jompikumpi haluaa jotain isompaa, siitä keskustellaan yhdessä ja toteutetaan jos on toteutettavissa ja järkevää. Meillä olisi sun ja mun omaisuutta vain erotilanteessa, ei muuten. Kaikki on MEIDÄN perheen, jos saamme yllättäin isomman summan rahaa, niin iloitsemme että ME saamme, ei minä tai mies riippumatta siitä kuka sen konkreettisesti saa. Pääasiahan näissä on se, että suhteen molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä raha-asioiden hoitoon ja ovat niistä samaa mieltä.[/QUOTE]

Juurikin näin. Kaikki työ tehdään "meidän" hyväksemme, kaikki tulo on "meidän" tuloa. Nytkin tulossa miehelle melkoinen potti, koska on joutunut paiskimaan ylitöitä... se on meidän rahaa ja yhdessä nyt mietitään mitä tehdään, tai sitten siirretään yhteiselle säästötilille. Vain erotilanteessa mietittäisi mikä on kenen. 10v menty näin ja hienosti sujuu

 

[Nutrilett-Nalle]

[QUOTE="vieras";23859635]Minulle on taas tärkeää että aikuisena ihmisenä voin ostaa sen läppärin jos haluan, vaikka miehestäni ei just silloin siltä tuntuisi. Edellyttäen, että perheelle on sen jälkeen rahaa ruokaan, vaatteisiin ja muihin vastaaviin perustarvikkeisiin.

En koe että mun tarvitsisi rahankäyttöön kysyä lupaa keltään. Tai neuvotella siitä mihin voin rahani käyttää ja milloin.[/QUOTE]

Mun aikuisuuteni ei vähene yhtään, jos kysäisen mieheltä iltapalalla, että mitäs tuumaat jos ostetaan uusi läppäri kun tämä vanha vetelee viimeisiään... Tai olenpas ajatellut hommata uuden imurin, tai että, mun pitää käydä kampaajalla kun on toi tukka kasvanut. Noi on ihan helppoa jutella, kun jutellaan muutenkin koko ajan kaikesta. Lupaa ei kysy kukaan, vaan KESKUSTELEE.

 

["vieras"]

Mies maksaa laskut ja muut kulut, mulle on jäänyt omat puhelinlaskut ja lasten ja omat tietenkin vaatteet yms. Käyn kyllä joskus kaupassakin.

 

["Vieras"]

Mun aikuisuuteni ei vähene yhtään, jos kysäisen mieheltä iltapalalla, että mitäs tuumaat jos ostetaan uusi läppäri kun tämä vanha vetelee viimeisiään... Tai olenpas ajatellut hommata uuden imurin, tai että, mun pitää käydä kampaajalla kun on toi tukka kasvanut. Noi on ihan helppoa jutella, kun jutellaan muutenkin koko ajan kaikesta. Lupaa ei kysy kukaan, vaan KESKUSTELEE.

Aivan, näin siis meilläkin. Mulla ei ole tarvetta todistella itsenäisyyttäni ostamalla jotain suurempaa mainitsematta miehelle. Onneksi ei ole niin pienestä kiinni, että kumpikaan "kieltäisi" toiselta uuden läppärin ostamista. Lähinnä saatetaan ehdottaa, että miten olisi ensi kuussa vasta, kun silloin on muuten pienemmät menot tms. Onneksi meillä on näin tasa-arvoinen suhde, ja keskitytään elämässä muihin asioihin kuin laskemaan pennosia. Kaikista asioista ei tarvitse tehdä niin vaikeaa, kuten viettää aikaa laskemalla kuinka paljon kukakin on maksanut tässä kuussa mitäkin jne.

 

["Aloittaja"]

Pakko nostaa tämä nyt kun pääsin vasta uudelleen koneelle.
Mun mies saa välillä paljonkin rahaa ylimääräisenä kun on ollut paljon ylitöissä,ostelee sitten niillä rahoillaan ITSELLEEN jotain kivaa tai laittaa autoon jotain uutta. Sekin mua ärsyttää,koska mä olen sen ajan ollut kotona hoitamassa meidän yhteistä lasta ja kaikki aika minkä se on töissä on pois meiltä,eli mulla on rankempaa täällä kotona kun miestä ei välillä pariin päivään näy kuin nukkumassa.

Ja tätä ongelmaa ei ollut ennen lasta KOSKA mä olin töissä ja mies työttömänä,eli mä maksoin kaiken ja mies vaan puolet vuokrasta+osan omista laskuistaan ja mä maksoin sit mihin sillä ei ollut rahaa. Ostin sille tupakatkin ja muut kun silloin vielä poltti. Ehkä senkin takia mä tunnen jotenkin vääryyttä kun itse maksoin tottakai menot kun mulla oli rahaa ja nyt se sitten käyttelee rahansa johonkin muuhun kuin meidän perheeseen. Maksoin myös kesälomareissut ja muut kun niihin säästin rahaa,jotenkin ei yllätä ettei tänä kesänä mihinkään lähdetä kun minulla ei ole ollut varaa säästää.

Pakotin miehen nyt palkkapäivänä sitten kauppaan kauppalapun kanssa ja oli muuten suutuksissa pari seuraavaakin päivää ja kiukutteli että nyt sitten pitäisi ruoka riittää vähäksi aikaa jne. (kun sillähän menikin sinne kauppaan taas huimat 30e!!)..huoh. Varmaan laitettava tuo äijä pihalle ja maksakoot elatusmaksuja niin tuun paremmin toimeen ja ei tarvii tota kiukuttelua katsoa!