Mammat vinkkejä kehiin. Temperamenttinen 8 v

[moona81]

Oikeasti en enää tiedä miten toimia tuon tytön kanssa. Tässä on jo useampi vuosi ns. tapeltu. Mies ei jaksa enää, enkä kyllä minäkään.

Pahin on, kun joutuu siivoamaan omaa huonettaan. Sillä hetkellä kun ilmoitan on aika järjestää. Niin itku ja huuto alkaa. Ja sillehän ei sitten loppua näy.

On kokeiltu esim lauantaikarkkien menetystä tai muutta etuutta. No sehän taas lisää vettä myllyyn ja neiti karjuu kahta kauheammin. Ei auta puhuminen, ei kiristäminen. Lahjomiseen en ole viitsinyt edes mennä.

Oma moka on tässä tilanteessa ollut se, kun toisinaan hermo palaa totaalisesti ja huone on kauheassa kaaoksessa. Niin joskus harvoin sitten sorrun siivoamaan sen itse.

Turhia tavaroita on karsittu urakalla. Eipä siellä ole oikeastaan kuin lasten vaatteet ja askartelujuttuja. Mutta niistäkin saa jo kaaoksen aikaan. Kun neiti vaihtaa vaatteita yms. niin kaikki jää levälleen.

Meillä toistaiseksi jakaa 2 isompaa huoneen. Tyttö ja poika. Poika on muutaman vuoden vanhempi. Ja sentään järkiintynyt jo sen verran, että hoitaa hommansa mukisematta. Neiti on nyt taas saanut noin 10 minuutin hommasta 30 minuutin huutokonsertin. Mikä sitten jo saa tuon pienimmän itkuiseksi ja kiukkuiseksi.

Mitäpäs kokeilen seuraavaksi neidin kanssa?

 

["vieras"]

Jokainen vaate tai askartelutavara joka ei mene tiettyyn aikaan mennessä paikalleen, takavarikkoon, takaisin saa hyvällä siivoamisella ja käytöksellä.

 

[moona81]

[QUOTE="vieras";28380146]Jokainen vaate tai askartelutavara joka ei mene tiettyyn aikaan mennessä paikalleen, takavarikkoon, takaisin saa hyvällä siivoamisella ja käytöksellä.[/QUOTE]

Tuota en muuten olekkaan vielä tajunnut käyttää. Neidin tuntien, viikon päästä ei neidillä enään ole vaatteita

 

["vieras"]

Tuota en muuten olekkaan vielä tajunnut käyttää. Neidin tuntien, viikon päästä ei neidillä enään ole vaatteita

No parin viikon kotona olon jälkeen alkaa tehdä kummasti mieli kouluun ja kavereille. Meillä on neiti samanikänen ja meillä riittää ihan harrastuksien ja kavereiden takavarikko, kummasti siivotaan kun tulee kielto kutsua muuten kavereita kylään tai ei pääse harrastuksiinsa.

 

[moona81]

Nyttenkin siivosi. Mutta alkaa oikeasti ketuttamaan tuo ns. turha huuto ja itku.

 

["Mie"]

Ootko oikeesti ikinä ihan kunnolla edes huutanut ja karjunut sille pennulle kuin leijonaemo, että NYT JUMALAUTA PENTU SIIOOT SEN HUONEES TAI OOT KOTIARESTISSA VIIKON!!

Jotenkin tuntuu ettei nykyvanhemmat enää uskalla korottaa ääntään lapsille kunnolla, vaan yritetään piipittää jotain epämääräistä lapselle, eihän ne semmosta tottele.

 

["..."]

[QUOTE="Mie";28380205]Ootko oikeesti ikinä ihan kunnolla edes huutanut ja karjunut sille pennulle kuin leijonaemo, että NYT JUMALAUTA PENTU SIIOOT SEN HUONEES TAI OOT KOTIARESTISSA VIIKON!!

Jotenkin tuntuu ettei nykyvanhemmat enää uskalla korottaa ääntään lapsille kunnolla, vaan yritetään piipittää jotain epämääräistä lapselle, eihän ne semmosta tottele.[/QUOTE]

Korottaa ääntä joo, ja pitää uskaltaa suuttua, MUTTA kuuluuko jollain oikeasti "jumalauta pentu" -tasoinen teksi normaaliin? Ihan törkeää kielenkäyttöä ketä tahansa kohtaan! Siedätkö sä itse tuollaista lapsiltasi?

 

[moona81]

[QUOTE="Mie";28380205]Ootko oikeesti ikinä ihan kunnolla edes huutanut ja karjunut sille pennulle kuin leijonaemo, että NYT JUMALAUTA PENTU SIIOOT SEN HUONEES TAI OOT KOTIARESTISSA VIIKON!!

Jotenkin tuntuu ettei nykyvanhemmat enää uskalla korottaa ääntään lapsille kunnolla, vaan yritetään piipittää jotain epämääräistä lapselle, eihän ne semmosta tottele.[/QUOTE]

Kyllä meillä korotetaan ääntä ihan surutta jos siihen on tarve noiden isompien kanssa. Tuo kiroilupuoli on sitten harvinaisempaa. Siihen olen sortunut kyllä joskus, kun on jostain asiasta väännetty tuntitolkulla.

 

["vieras"]

Ei sitä kiroilla ja huutaa tarvi, senkun ilmottaa mikä on takavarikossa ellei näin ja näin tapahdu, viimestään sillon kun harrastuksen alkuun on 10 minuuttia ja muuten ei sinne pääse, tulee melko kiire siivota, tai jos puhelin on takavarikossa niin ei kauaa mene kun se kerran soi eikä saa vastata kun jo tullaan sanomaan että huone on siivottu, saanko puhelimeni.

 

[apuja]

Meillä on 8v tempperamenttinen poika ja eipä hänkään mielellään huoneestaan leluja kasaan siivoa. Vaikka kuinka käskisi ja komentaisi. Pakko se on sitten itse siivota ja kun en tuotakaan enää jaksa niin usein tehdä, niin kämppä on kaaoksen vallassa.

 

[moona81]

Suurin minkä itse tahtoisin tuosta nyt karsia on se itku, huuto ja kiukuttelu. Miun puolesta siivoaisi sitten vaikka 6 tuntia. Kunhan saisi tuon raivoamisen jollain loppumaan. Kyllä se huone siistiytyy. Vaikka aikaa syökin. Ja miulla hermoja ja korvia. Niinkuin pienimmälläkin.

 

[Ilime]

Voisit kokeilla myös vaihtoehtoa, että annat lapsen elää ja olla ns. "Rauhassa" sen sotkun keskellä. Tuon ikäinen kyllä ymmärtää sanomattakin, että jossain vaiheessa siinä sekasorrossa eläminen ei enää tunnu kivalta ja alkaa itse omatoimisesti siivoamaan ja näin ollen oma-aloitteisuus, sekä siisteyden arvostaminen kehittyy, koska se lähtee OMASTA ITSESTÄÄN. Tiedän, että ajatus tuntuu mahdottomalta nyt, koska siivous on käskystä aina tuottanut näin hankalan reaktion. Usko pois, 8-vuotiaan on hyvä sisäistää fakta, että siivous (kuten jossain vaiheessa kaikki) on itsestä kiinni, eikä äiti ole siivoamassa.

 

["vieras"]

Meillä homma menisi kiukuttelijan kanss aniin, että komentaisin lapsen siivoamaan ja ilmoittaisin, että pysyy siellä huoneessaan niin kauan kunnes huone on siivottu. Ennen sitä ei mennä ulos, ei tarjoilla ruokaa, ei katsota telkkaria, ei mennä kavereille jne jne.

 

["vieras"]

Suurin minkä itse tahtoisin tuosta nyt karsia on se itku, huuto ja kiukuttelu. Miun puolesta siivoaisi sitten vaikka 6 tuntia. Kunhan saisi tuon raivoamisen jollain loppumaan. Kyllä se huone siistiytyy. Vaikka aikaa syökin. Ja miulla hermoja ja korvia. Niinkuin pienimmälläkin.

Peltorit on kuule hyvät, kyllä se loppuu kun sillä ei mitään saavuta, edes sun proppuja saa poltettua.

 

[ehdotan]

että kysyt tytöltä itseltään ratkaisua tuohon kiukutteluun? Miten haluaisi sinun muistuttavan asiasta jotta kiukku ei nousisi niin voimakkaasti?

Meillä ennen hövelisti siivonnut 8 v on alkanut tekemään tuota samaa huutoitkukiukkua ennen siivousta. Rauhoituttuaan siivoaa hyvin, mutta selvästi on jokin "vaihe" menossa...

 

[Mrs Bean]

Voisit kokeilla myös vaihtoehtoa, että annat lapsen elää ja olla ns. "Rauhassa" sen sotkun keskellä. Tuon ikäinen kyllä ymmärtää sanomattakin, että jossain vaiheessa siinä sekasorrossa eläminen ei enää tunnu kivalta ja alkaa itse omatoimisesti siivoamaan ja näin ollen oma-aloitteisuus, sekä siisteyden arvostaminen kehittyy, koska se lähtee OMASTA ITSESTÄÄN. Tiedän, että ajatus tuntuu mahdottomalta nyt, koska siivous on käskystä aina tuottanut näin hankalan reaktion. Usko pois, 8-vuotiaan on hyvä sisäistää fakta, että siivous (kuten jossain vaiheessa kaikki) on itsestä kiinni, eikä äiti ole siivoamassa.

Tää on hyvä ja olen osin samaa mieltä. Meillä ei vain meidän temperamenttisimman tytön kanssa toiminut. Ei tyttöä haitannut vaikka millainen kaaos oli huoneessa, omasta mielestään siellä ei ollut mitenkään sotkuista vaikkei lattiaa näkynytkään eikä mihinkään uskaltanut astua ja kaikki tavarat oli hukassa..

 

[Moraalinvartija]

Meillä toimi parhaiten se, että järjestely hoidetaan joka ikinen päivä samalla kellonlyömällä. Poika saa parissa päivässä jo aikaan sellaisen kaaoksen, että minäkin lannistuisin sen edessä joten helpompi näin. Aikaa menee maks. 5 min, ja tulee tavaksi.

 

["vieras"]

Kuinka pitkäkestoista esim se lauantaikarkkien menetys on ollut? Teet selväksi, että namipäivää ei ole, jos huonetta ei siivota kiltisti. Ja pysyt siinä. Kyllä se muutaman viikon sisään alkaa menemään kovapäisemmänkin kaaliin, kun on muutaman viikon katsellut sivusta muiden herkuttelua, että ehkä kannattaakin vain siivota suosiolla.

 

[nedra]

Meiltä löytyy myös temperamenttinen nuori neiti, sitä olen pitänyt ohjenuorana että sanon vain sellaista mitä tarkoitan ja siitä pidän kiinni. Kun en itsekkään ole mikään viilipytty, niin välillä availlaan ääntä toisillemme, mutta pyrin pysymään itse rauhallisena. Usein sen kiukun takana on jotain ihan muuta ja sen esiinkaivaminen auttaa, koska pohjimmiltaan meidän pimu on todella herkkä ja peittää harmistuksen siihen huutoon.

 

[moona81]

[QUOTE="vieras";28380414]Kuinka pitkäkestoista esim se lauantaikarkkien menetys on ollut? Teet selväksi, että namipäivää ei ole, jos huonetta ei siivota kiltisti. Ja pysyt siinä. Kyllä se muutaman viikon sisään alkaa menemään kovapäisemmänkin kaaliin, kun on muutaman viikon katsellut sivusta muiden herkuttelua, että ehkä kannattaakin vain siivota suosiolla.[/QUOTE]

Niin kauan on ilman karkkia kunnes huone siivotaan.

 

[moona81]

Voisit kokeilla myös vaihtoehtoa, että annat lapsen elää ja olla ns. "Rauhassa" sen sotkun keskellä. Tuon ikäinen kyllä ymmärtää sanomattakin, että jossain vaiheessa siinä sekasorrossa eläminen ei enää tunnu kivalta ja alkaa itse omatoimisesti siivoamaan ja näin ollen oma-aloitteisuus, sekä siisteyden arvostaminen kehittyy, koska se lähtee OMASTA ITSESTÄÄN. Tiedän, että ajatus tuntuu mahdottomalta nyt, koska siivous on käskystä aina tuottanut näin hankalan reaktion. Usko pois, 8-vuotiaan on hyvä sisäistää fakta, että siivous (kuten jossain vaiheessa kaikki) on itsestä kiinni, eikä äiti ole siivoamassa.

Meillä ei moinen ole toiminut. Joskus useammankin viikon ollut huone sekaisin. Ja etenkin mies ei jaksa/kestä sitä sotkuista huonetta. Sen ymmärrän kyllä. Koska tuon ikäisen jo pitäisi pystyä siivoamaan omat tavaransa paikalleen.

Silloinkuin olen antanut huoneen vaan olla, olen sitten loppujen lopuksi siivonnut sen itse. Ja se olekkaan enää siinä vaiheessa muutaman minuutin homma.

 

[moona81]

[QUOTE="vieras";28380366]Meillä homma menisi kiukuttelijan kanss aniin, että komentaisin lapsen siivoamaan ja ilmoittaisin, että pysyy siellä huoneessaan niin kauan kunnes huone on siivottu. Ennen sitä ei mennä ulos, ei tarjoilla ruokaa, ei katsota telkkaria, ei mennä kavereille jne jne.[/QUOTE]

Meillä pysytään kanssa huoneessa niin pitkään ennenkuin se on siisti. Joskus siihen menee puoli tuntia joskus 3. Ja koko sitä aikaa säestää neidin itku ja huuto. Joka tosiaan alkaa juurikin sillä sekunnilla kun mainitaan huoneen siivous.

 

[moona81]

Meillä toimi parhaiten se, että järjestely hoidetaan joka ikinen päivä samalla kellonlyömällä. Poika saa parissa päivässä jo aikaan sellaisen kaaoksen, että minäkin lannistuisin sen edessä joten helpompi näin. Aikaa menee maks. 5 min, ja tulee tavaksi.

Pitäisi kokeilla tuota uudelleen. Joskus oli käytössä. Mutta luultavammin ei tarpeeksi pitkään. Koska tuo samainen huuto oli silloin kuvioissa myös.

 

[moona81]

että kysyt tytöltä itseltään ratkaisua tuohon kiukutteluun? Miten haluaisi sinun muistuttavan asiasta jotta kiukku ei nousisi niin voimakkaasti?

Meillä ennen hövelisti siivonnut 8 v on alkanut tekemään tuota samaa huutoitkukiukkua ennen siivousta. Rauhoituttuaan siivoaa hyvin, mutta selvästi on jokin "vaihe" menossa...

Ollaan juteltu tuosta kiukuttelusta. Syy on kuulema vain ja ainoastaan se, ettei hän tykkää siivoamisesta.

 

[moona81]

Kiitos vinkeistä. Itsekkin nopeana tulistujana. Nyt sitten opettelen itse pitempää pinnaa tuon kiukuttelun kanssa. Nykyään tuntuu jo itselläkin kiukku nousevan kun neiti aloittaa kiukuttelun. Joten ollaan molemmat jo pahalla päällä valmiiksi. Mies jos on kotona hänellä menee pinna myös. Johtuen siitä kun tätä samaa on ollut jo useampi vuosi.

Toiseksi pitää tarttua nyt tuohon säännöllisyyteen kanssa taas.

Rangaistuksista ollaankin jo pidetty kiinni.

Jospa se joskus loppuisi