Aurinkoista lauantaita!
Kävin eilen kurkkaamassa H&M:n äitiysvaatteet, eipä ollut kaksinen valikoima, jotain paitoja olis ollut mutta niitä kun ei tarvi vielä piiitkään aikaan. Varmaan perusfarkut olis löytynyt mutta en jaksanut alkaa sovittelemaan. Masutuubeja en löytänyt?
Monille on tulossa ihanan pieni
ikäero! Meillä kun tulee 9 vuotta väliä niin on kuin aloittaisi kaiken alusta uudelleen, kai sisaruksille vahva side syntyy mutta leikkikaveria heillä ei toisistaan taida olla :/ Olis vaan pitänyt miettiä aikaisemmin, mutta jotenkin ajateltiin että yksi riittää. Kuinkas kävikään.. Olen silti hirmu onnellinen että nyt olen raskaana, enkä enää pode ikäkriisiäkään niin pahasti (olen 35). Ja mikä estää hankkimasta kolmannenkin, jos kaikki nyt menee hyvin

Voisin siis sittenkin tulla ison perheen äidiksi, kutkuttava ajatus!
Omaa napaa sen verran että olo on edelleen normaali, oikein mainio. Iltasella ehkä väsyttää enemmän ja aamulla herään normaalia aikaisemmin. Rinnat on kipeät, pitää nukkua liivien kanssa. Mutta pahaolo on pysytellyt vielä poissa, jee!
Mies on outo, ei puhu eikä tule liki, makuuhuoneessa on ollut hiljaiseloa plussan jälkeen.. Oliskohan tää ollut kuitenkin järkytys että tulin ylipäätään vielä raskaaksi..? Kai se siitä, mä olen yrittänyt olla ihan normaalisti, en taputtele massuani enkä korosta olojani, ettei ainakaan enempää ala ahdistamaan.
Painonnoususta annatteko tulla sen mitä tulee vai koitatteko pitää jonkun tietyn kilomäärän puitteissa? Mulla tuli 30kg esikoisesta, se lähti kyllä hyvin poiskin, mutta nyt on ahdistus että jos taas tulee saman verran niin mä en kestä. Nyt kuitenkin lähtöpainoa olen kerännyt vuosien varrella enemmän, +10kg esikoisen aloituspainosta.. Mä ajattelin että 8kg olis hyvä yläraja, koitan nyt oikeasti syödä monipuolisesti, harkiten ja niin etten mässää herkkuja. Viimeksi mulla kaatui koko homma hirveään pahoinvointiin, söin ihan mitä tahansa että piti pahan olon pois.
Nyt houkuttaa tuo ihana auringonpaiste, pakko päästä ulkoilemaan!