A
avaa sen sateenvarjon
Vieras
Miten tätä kaikkea jaksaa? Koko hemmetin elämä ollut yhtä taistelua, mikään ei koskaan suju niinkuin kaikilla muilla. Aina vaan pitää yrittää ja yrittää, ja ihan vaan huomatakseen että taas tuli takkiin. Tiedättekö miten paljon semmoinen v*tuttaa? |O
Ihastuminen oli taas niin typerää, on se kumma ettei tähän idioottiin kalloon uppoa että ei kukaan, siis EI KUKAAN voi tykätä musta romanttisessa mielessä. 32-vuoden jälkeenkään mä en ole oppinut sitä asiaa. Kuinka hel*etin typerä voi ihminen olla?!
Ja mä vaan lihon ja lihon, vaikka oon laihiksella. Mä en voi tajuta että yli satakiloinen ryhävalas ei vaan laihdu, vaikka minkä yrittää.
Töissä on ihan per*eestä. Oon kaikkeni sielläkin yrittänyt, ollut ahkera, joustanut, repinyt AINA omasta selkänahasta viimeisenkin jaksamisen hammasta purren niin, että kotona oon vaan itkenyt väsymystä. Ja mitä tästä saan palkaksi? Siirron toiseen yksikköön työtehtäviin, joihin en halua! Näin paljon mua arvostetaan, mun työpanosta ja joustamista.
Lapset ei tottele yhtään mitään, koti on kaaoksessa, apua en saa. Ja mä olen niin hemmetin väsynyt, etten illalla töiden jälkeen jaksa mitään muuta kuin hädintuskin ruuan laittaa. Vaikka mä yritän miten, lahjonnan, kiristyksen ja uhkailun kautta, niin ei. Nuo ei tee mitään kotitöitä. Ei ensimmäistäkään.
Mä oon niin loppu ja väsynyt tähän mun elämään. Mä vihaan tätä paskaa, päivästä toiseen samaa. Mikään ei muutu vaikka mä miten yritän. Kaikki jatkuu samana kurjuuden maksimointina.
EN JAKSA!!!!
Ihastuminen oli taas niin typerää, on se kumma ettei tähän idioottiin kalloon uppoa että ei kukaan, siis EI KUKAAN voi tykätä musta romanttisessa mielessä. 32-vuoden jälkeenkään mä en ole oppinut sitä asiaa. Kuinka hel*etin typerä voi ihminen olla?!
Ja mä vaan lihon ja lihon, vaikka oon laihiksella. Mä en voi tajuta että yli satakiloinen ryhävalas ei vaan laihdu, vaikka minkä yrittää.
Töissä on ihan per*eestä. Oon kaikkeni sielläkin yrittänyt, ollut ahkera, joustanut, repinyt AINA omasta selkänahasta viimeisenkin jaksamisen hammasta purren niin, että kotona oon vaan itkenyt väsymystä. Ja mitä tästä saan palkaksi? Siirron toiseen yksikköön työtehtäviin, joihin en halua! Näin paljon mua arvostetaan, mun työpanosta ja joustamista.
Lapset ei tottele yhtään mitään, koti on kaaoksessa, apua en saa. Ja mä olen niin hemmetin väsynyt, etten illalla töiden jälkeen jaksa mitään muuta kuin hädintuskin ruuan laittaa. Vaikka mä yritän miten, lahjonnan, kiristyksen ja uhkailun kautta, niin ei. Nuo ei tee mitään kotitöitä. Ei ensimmäistäkään.
Mä oon niin loppu ja väsynyt tähän mun elämään. Mä vihaan tätä paskaa, päivästä toiseen samaa. Mikään ei muutu vaikka mä miten yritän. Kaikki jatkuu samana kurjuuden maksimointina.
EN JAKSA!!!!
