meidän eilisilta ja mies nukkui autotallissa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juttaaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä meillä on mies joutunut osallistumaan kotitöihin, vaikka yrittäjänä tekeekin pitkää päivää. En millään kolmen lapsen kanssa saanut kaikkea tehtyä päivän aikana. Tai toki olisin saanut, jos en olisi touhunnut lasten kanssa mitään! Kotona oli enemmän tai vähemmän siistiä kun mies tuli kotiin. Vähemmän siistiä silloin kun lapsilla oli jokin majaleikki menossa tai sitten kaikki kolme saavillista duploja pitkin lattiaa... Mutta lapset oli iloisia ja viihtyi kotona ja itse olin tyytyväinen kun lapsilla touhua riitti <3.
 
Kauheaa vääntöä kodin siivouksesta pikkulapsiperheessä. Itselläni oli kotiäitiaikana muutakin tekemistä kuin kodin siivous ja lasten hoito. Jo mulla olisi pää hajonnut, jos olisi miehen takia pitänyt ennen miehen töistä paluuta siivota vain miehen takia. Välillä oli niin väsynytkin ettei jaksanut, mutta usein oli paljon mielekkäämpiäkin projekteja.

Mutta kyllä mustakin on kurja viikonloppuisin tulla töistä kotiin, jos kauhea sotku on. Ja vaikea on ymmärtää siksi, että meillä ei enään ole vauvaa ja kuopuskin on sunnuntaisin ollut mukanani töissä. Mutta siis pitäisi miehen tajuta, että pikkavauva-aikana, jos on vielä taaperoita tai leikki-ikäisiäkin. Miehen tajuta, ettei se kotiäiti ole mikään taloudenhoitaja.
 
Musta kyllä se vauva-aika todellakin oli välillä niin uuvuttavaa ja kaikkivoipaista, et jos vauva välillä nukkui vartin putkeen ni eipä tullu joka päivä heti mieleen et alanpa tästä siivomaan. Yleensä joko nukuin itsekin tai yritin ennättää syödä jotain ennen kun vauva herää. Sit jos siinä olisi vielä joku taapero/leikki-ikäinen levittämässä lelujaan samaan aikaan niin joo-o. Aika sotkusta ois ollu. Ja tietysti sitä siivoaa kun on tarpeeksi sotkuista ja on hyvä hetki ja todella jaksaa, mut ei se sillon vauva-aikana ollut mikään ykkösmurhe.

Ymmärrän kans täysin et risoo tulla väsyneenä töistä kotiin ja kämppä on hujan hajan ja voi tulla sanomista, mut kai semmosessa tilanteessa kummankin pitäisi yrittää osata katsoa tilannetta toisen näkökulmasta. Eri juttu jos kämppä on aina kun mikäkin läävä, mut jos joskus, elämäntilanteen huomioon ottaen, niin musta täysin ymmärrettävää.

Varmaan löytyy sellasiakin tehopakkauksia jotka imettää vauvaa kantorepussa ja samaan aikaan imuroi, pyykkää ja tiskaa ja kiva heille, mut vois sitä yrittää ymmärtää et kaikki ei ole samasta puusta veistettyjä. Meillä nyt ei poika vauvana missään kantorepuissa viihtynyt muutenkaan. Todellakin oli päiviä millon vauva vaan imi imemistään ja nukkui vaan sylissä. Siinähän sit siivoot. Nykyään poitsu kyllä levittää kamojaan minkä kerkee eikä siivousopit ole vielä menneet ihan perille, mut onneks itellä jo virtaa siivota, ni ei kämppä pahaks pääse.

Jaksuja ap:lle! Toivottavasti mies tulis järkiinsä pian!
 
Oli kämppä missä siivossa tahansa, niin en minä ainakaan tuollaista käytöstä sietäisi mieheltä. Enkä kyllä keneltäkään.

Jos toinen on kotona hoitamassa lapsia, niin eiköhän se riitä, että hän hoitaa lapset ja osan kotitöistä. Miksi oletetaan, että sen töissäkäyvän puolison työ muuttuu jotenkin niin paljon raskaammaksi ettei hän jaksa sen päällisiksi tehdä mitään? Onhan sitä yksin asuessakin pakko töiden jälkeen laittaa ruokaa, pyykätä ja siivota. Eikö?
 
Törmäsin eilen tuttuun kaupassa. Juteltiin niitä näitä, ja kyseli sitten minulta milloin vauvan laskettu aika on. Vastasin että parin viikon päästä, johon tuttu, silmiään pyöritellen totes, että eipä kyl uskois ku on noin pieni maha. Jatkoi että onkohan vauva ihan terve, tokkopa 2,5kg isompi voisi olla. Marmatti vielä minun syömisistäni jne., vaikkei minua niin hyvin edes tunne että tietäisi mitä ja miten syön.
Olen hoikka, aina ollutkin, enkä onnekseni ole edes raskausaikana lihonut kuin n. 10kg. Tämä tuttu sen sijaan on liikalihava, viime näkemältä kyllä laihtunutkin vähäsen, mutta liikalihava on edelleen.

Vastasin tähän tökeröön ihmettelyyn suunnilleen näin: Oon iloinen ettei oo mitään kamalan suurta mahaa, vois olla paljon hankalampaa ja raskaampaa kantaa mukanaan pari-kolmekymmentä kiloa kuin tällasta pikkusta mahaa. Tuttu suuttui! Tuhahti jotain että mieti mitä sanot ja käveli pois. Jäin suu auki miettimään et hetkonen.... :O Kummalla tässä nyt olis aihetta suuttua?
Eipä siinä, mun vastaus ei ollu tarkotettu mitenkään kritiikkinä häntä kohtaan, mutta ilmeisesti oletti minun viittaavan hänen lihavuuteensa. Onneks ei oo mitään läheisiä tuttavia, mutta silti.
Sainpas avautua, kiitos ja anteeks.
 
Törmäsin eilen tuttuun kaupassa. Juteltiin niitä näitä, ja kyseli sitten minulta milloin vauvan laskettu aika on. Vastasin että parin viikon päästä, johon tuttu, silmiään pyöritellen totes, että eipä kyl uskois ku on noin pieni maha. Jatkoi että onkohan vauva ihan terve, tokkopa 2,5kg isompi voisi olla. Marmatti vielä minun syömisistäni jne., vaikkei minua niin hyvin edes tunne että tietäisi mitä ja miten syön.
Olen hoikka, aina ollutkin, enkä onnekseni ole edes raskausaikana lihonut kuin n. 10kg. Tämä tuttu sen sijaan on liikalihava, viime näkemältä kyllä laihtunutkin vähäsen, mutta liikalihava on edelleen.

Vastasin tähän tökeröön ihmettelyyn suunnilleen näin: Oon iloinen ettei oo mitään kamalan suurta mahaa, vois olla paljon hankalampaa ja raskaampaa kantaa mukanaan pari-kolmekymmentä kiloa kuin tällasta pikkusta mahaa. Tuttu suuttui! Tuhahti jotain että mieti mitä sanot ja käveli pois. Jäin suu auki miettimään et hetkonen.... :O Kummalla tässä nyt olis aihetta suuttua?
Eipä siinä, mun vastaus ei ollu tarkotettu mitenkään kritiikkinä häntä kohtaan, mutta ilmeisesti oletti minun viittaavan hänen lihavuuteensa. Onneks ei oo mitään läheisiä tuttavia, mutta silti.
Sainpas avautua, kiitos ja anteeks.

Oli tarkoitus laittaa uutena keskusteluna, mut ilmeisesti tämä tupsahti tänne. Väärä paikka, antakee anteeksi! :D
 
[QUOTE="vieras";25915843]Puuttumatta nyt milläänlailla teidän tämän hetkiseen tilanteeseennen niin pakko sanoa että ei se ihmeitä vaadi kyllä kotona olijalta että pitää kodin kunnossa kun on kerta kotona. Oli ne lapset minkä ikäisiä ja millaisia hyvijään luoteeltaan.
Sulla on koko päivä aikaa tehdä niitä ja hoitaa niitä lapsia. Ja kotitöitä voi tehdä myös vauva sylissä. Ja toisekseen ei sen vauvan tartte edes koko aikaa sylissä olla. Kyllä se kai nukkuukin.
Ïtse en vaan voi näitä tälläisiä tilanteita mitenkään käsittää että se kotona olija heittäytyy niin marttyyriksi ettei ehtisi! Kaupassa käyntiin ja siihen ruuan laittamiseen ei todellakana koko päivää mene.[/QUOTE]

ONKO ÄIDILLÄ OIKEUS MYÖS LEPOON? Kaikilla ei oo niitä nukkuu yönsä putkeen 3kk iästä vauvoja! tai herää 1-3kertaa yöllä syömään. Nukkuu tunteja päiväunia.

Mun lapset on ollut sellaisia että ovat nukkuneet ekan yönsä heräämättä vähän ennen 2v ikää!

Ne on ollut myös sellaisia että ekan 5kk aikana ei oo saanut tehtyä yhtään mitään ollessaan kaksin vauvan kanssa, kun ne on roikkunut km.30min joka tunnista tissillä päivisin, sylissä loppuajan ja nukkuneet sen 10-15min kerralla. Yöllä valvonut useamman tunnin putkeen ekan vuoden, lisäksi herännyt pahimmillaan ekan yöuni tunnin sisään 3kertaa! eikä yhtään pitkää pätkää. Minä en IKINÄ jätä vauvaa yksin itkemään!

Enkä helvetti ymmärrä niitä äitejä jotka vaikka tiskaa ja vauva itkee 30minuuttia sitterissä. Minusta se on laiminlyöntiä.

No nyt nuo on isompia mutta silti jos yksi aikuinen on kotona ja molemmat lapset hänen täytyy pitää lapsia koko ajan silmällä koska isompi on erityislapsi ja impulsiivinen.

Niin ja mies yhtälailla kotona lasten kanssa ollessaan tekee vain ruuan.


Siksi toisekseen jo vauvassa ja lapsissa on kyllä senverran hommaa että mä ainakin pääsen helpommalla töissä ku kotona :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja kökköliini;25920706:
mulle taas ei tullu mieleenkään laittaa miestä iltaisin töiden jälkeen tekemään kotitöitä kun tiesin että sen työpäivät oli ihan tarpeeksi fyysisesti raskaita. riitti että kävi esikoisen kanssa pari kertaa viikossa harrastamassa niin sain nuorimmaisen kanssa siivota rauhassa niinä iltoina. muulloin tein muksujen kanssa muut työt. ja miestä odotti aina valmisruoka tösitä tullessa. ja sama on töisin päin nyt että jos mies sattuu olemaan viikolla vapaalla niin minua odottaa täistä tullessa valmisruoka, ja kotityöt on tehty.

mutta jos oli päiviä ettei kiinostanut niin sitten tein vain ruuan ja koti oli kuin räjähdyksen jäljiltä je kelpasi meille niinkin. yleenäs kyllä on niin kuin räjähdyksen jäljiltä kun on niin pieni asunto että kun saan siivottua niin muksut saa sotkettua heti uudestaan. mutta ei onneksi oo niin tarkkaa!

Syödäänkö teillä pelkkiä valmisruokia?
 
en tiedä yhtään tuleeko,töitten puolesta voi mennä toispaikkakunnallekkin yöksi... kun mä en tajua tätä tilannetta muutekaan. Olen kanssa huomannut viime aikoina minuun kohdistuvan vähättelyn,en tiedä onko töissä joku isompi hässäkkä tms..Lisäksi hän on ruvennut miettimään mitä kaikkea voi myydä,hän on mm myymässä autoani :O sekin on ihmetyttänyt,mutta on sanonut että ostaa jonkun tilalle,mitä ehdotti tilalle sitten oli tosi rämä,vaikka aina puhunut että lapsia ei rämällä kuljeteta....nooh...pihalla ollaan kuin lumiukko

Ensimmäisenä tulee kyllä mieleen että sillä on toinen nainen.
 

Yhteistyössä