Meidän lujaluontoinen tyttö

Tallamuspurkuna

Aktiivinen jäsen
10.04.2008
6 762
0
36
on kavereiden seurassa liian kiltti. Ei osaa pitää puoliaan ollenkaan.
Naapurin lapset hakee meidän rappusilta tytön leluja ilman lupaa ja leikkii kuin omillaan ja kun meidän tyttö hiljaa, ujosti menee jotain naapurin lelua kohti niin tämä poika syöksyy heti ja alkaakin leikkiä sillä. Tyttö jää katsomaan vierestä.
Tänään leikkivät tuossa pihalla naapurin vähän pienemmän lapsen kanssa ( tyttö pian 4 v ja naapurin poika vajaa 3 v ) ja tämä poika leikki meidän tytön ruohonleikkurilla. Tyttö otti sitten pojan mailan ja pallon ja kävi niillä pelaamaan. Poika syöksyi heti ottamaan lelujaan takaisin mutta tyttöni ei antanut. Poika aloitti itkun ja tyttöni antoi lelut heti ja katsoi syyllisenä ikkunoihin päin että näkikö kukaan että hän melkein itketti naapurin poikaa. :(

Kun toisen naapurin vuoden vanhempi tyttö leikkii meillä niin tämä pompottaa meidän tyttöä. Lutrasivat vedellä ja naapurin tyttö jäi seisomaan ämpäriin pitkäksi aikaa. Meidän tyttö yritti että olisi hänen vuoronsa mutta naapurin tyttö seisoi visusti paikoillaan ja sanoi ettei vielä. Mieheni sanoi että välillä pitää vaihtaa vuoroa ja naapurin tyttö hyppäsi pois ämpäristä ja meidän tyttö pääsi sinne varpaitaan huljuttamaan. Naapurin tyttö sanoi heti että "noni, nyt on taas minun vuoro" ja meidän tyttö tuli samantien pois ämpäristä. :/

Tuntuu pahalta kun tyttö on innoissaan kun on kavereita mutta muut lapset fiksuina osaa käyttää tytön kiltteyttä ilkeästi hyväkseen :(
 
Samaa ongelmaa podin esikoisen ollessa pieni. Ja totesin, että oma esimerkki on se paras vaikutin. Ei siis tarvitse olla törkeä tai epäkohtelias missään tilanteessa mutta osoittaa, että varpaille ei astuta. Tämä on ollut minulle vaikea kohta (ainoa lapsi, enkä koskaan osannut pitää puoliani muiden lasten kanssa) aikuisenakin. Kun minulle ollaan epäreiluja, poltan päreeni nopeasti (aikuisena siis). Nykyisin pikkuhiljaa iän kanssa ongelmaa ei ole, osaan pitää puoliani tallomatta silti toista. Talloakin osaan jos on pakko.

Ikävä todeta, mutta ongelma poistui nopeasti lasten mentyä päiväkotiin :(. Siellä ei ilman kyynärpäitä pärjää. Edelleen esikoinen jää röyhkeimmille lapsille kakkoseksi mutta toisaalta nykyään karttaakin heitä ja valitsee kavereikseen ne, jotka eivät pomota samaan tyyliin. Kuopus taas pitää puolensa äänekkäästi ja tehokkaasti tilanteessa kuin tilanteessa, hänestä en olekaan niin huolissani.
 
Meillä tyttö ei ole ikinä ollut päivähoidossa. Kerhossa käy mutta sielläkin niin pieni ryhmä että kaikki ovat kaikkien kavereita ja leikkivät keskenään.
Kuinka saada tytölle rohkeutta pitää puoliaan ilman että saan kohta syytteitä naapureiden äideiltä että likka on röyhkeä ja pompottaa?

Tytössä on kuitenkin luonnetta eli kiukustuu kyllä meille vanhemmille ja lujastikin.
Mutta kavereiden kanssa on lapanen :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja päivähoito auttaisi:
sosiaalistuisi

Tyttö on vuoden käynyt kerhossa, kavereita tapaa kyllä. Nyt syksyllä alkaa myös liikuntaharrastus sekä muskari kerhon ja kavereiden lisäksi.
Eli harrastuksia olen tarkoituksella hakenut tytölle nyt täksi syksyksi =)

Mutta siis "vaan" kotona on, eli ei päivähoidossa ole ollut päivääkään =)
 

Yhteistyössä