Elikkä kaikki tämä alkoi perjantaina kun meidän poika 13 w ei ollut mennyt kouluun. Poika on sijoitettuna intensiivi hoitoon tähän aikas lähelle meidän asuin paikkaa.
No poika oli luvannut mennä takaisin osastolle viiden aikoihin mulle soitettiin puoli kuuden paikkeilla että ei ole tullut. soitin pojalle käsin palata sinne minne kuuluu lupasi mennä.
No tunnin päästä ei vielä ollut mennyt ei muuta kuin uusi soitto ja joo joo oli vastaus. Sen jälkeen olikin puhelin suljettu.
Poliisille tehtiin virkaapu pyyntö puoli kahdeksan aikoihin. No me aloimme soittelemaan pojan kavereille ja kyselmään missä kukakin asuu ja missä liikkuvat.
Tässä vaiheessa olimme saneet tietoon että poikamme oli yhden tytön ja toisen pojan kanssa liikkeellä.
Tämä toinen poika vanno ja vakuutti meille että ei ole nähnyt poikaani missään ja ei liiku hänen seurassaan.
Tämä tyttö on näöltään meille tuttu mutta muille sitäkin tutumpi. Ja kuulemani perusteella en ollut yhtään innoissani tästä seurasta.
Tämä toinen poika on ihan tarhaiästä saakka ollut poikani kaveri joten tiesin äidin ja isän ja sen missä asuvat.
Huutelimme parvekkeen alla pojan äitiä ja kerroimme tilanteen. Oli nähnyt pojat ja tytön illalla puoli kuusi ja olivat sanonneet menvänsä tytölle yöksi. Kuulema tytön vanhemmille sopi. Tämän toisen poika oli vaan että voi voi, No voi voi kuinka ne lapset nyt tällätavlla no voi voi !!! Ei osannut aikuinen ihminen muuta sanoa.
Oli nämä poijan vahemmat saanneet poikansa puhelimella kiinni ja poika kertoi että ovat kaikki kolme yhdessä !!! Ja meille ei voitu ilmoittaa mitään taikka ei pyytäneet poikaansa kotiin..
Saimme nimiä ja osoitteita ja metsästys käyntiin. Kävimme mutamassa paikassa ja kiersimme lähialueet monen monta kertaa. Mies toi mut kotiin lasten kanssa kun hoitajan piti lähteä kotiin. Mies lähti yksin etsimään ei mitään tulosata.
Lauantai aamusta sama rumpa tytön äidin ovelle ja sitten tytön isän ovelle tuloksetta ei näy ei kuulu. Tytön äiti on jossain raissussa ja tytöllä isä viikonloppu. Sain iltapäivällä tytön isän kiinni hän oli jossain ryyppäämässä ja ei voi aisoille mitään :O
Tytön äiti soitti meille 23 aikaan ja sanoi isän olevan vastuussa tytöstä hän ei voi tietää missä tyttö liikkuu.
Osoitteen perusteella rupean kaivanaan vanhenpia ja heidän numeroitaa. Kotiin tultuamme aamun kierrokselta koitan soittaa tytön vanhemmille tuloksetta.
Tämä toinen poika on mennyt kotiin ja kertonnut vanhemmille että meidän poika on lähtennyt kolmen aikaan yöllä jonnekkin ei tiedä minne: Vanhemmat uskovat sillä eihän heidän poika valehtele ei ainakaan heille :O Poika oli luvannut vanhemmilleen että jos näkee poikaani niin ilmoittaa heti. Riitti vastaukseksi näille vanhemmille ja poika pääsi heti pihalle ties minne.
Aamulla olivat pojan paikasta saanneet pojan puhelimeen ja poika vaan huutannut sinne luuriin jotain ja sen jälkeen ei enään mitään.
Koko lauantain päivän olimme etsimässä poikaani sillä hänelllä lääkitys joka nyt on jäännyt syömättä ja varmaan huonosti syönnyt ja nukkunnut. Näillä eväillä poika on todella arvaamaton ja jotakin peruuttamatonta voi sattua.
Lauantai illasta siskoni tuli meille jotta pääsimme taas etsimään yötä myöden yhdessä. Taas tutut ympyrät läpi ja jalkauduttiin käveltiin ja kuikittiin. Voi olla että olimme aikamoinen näky yöllä kun kävelimme talojen pihoilla pälyilimme ikkuoihin jossa "ehkä" joku asui kun kun kukaan ei ollut varma..
Mutta pahin oli vielä edessä ja sen tunteen muistan aivan varman loppu elämäni. Olimme kävelemässä myyrmannin ympäristössä ja yhtäkkiä poliist kaahasivat paikalle ottivat semmoisen huppari porukan kiinni komensivat näyttämään käsiä kyselivät mistä tulossa mihin menossa.
No me päätimme lähteä käymään vielä tytön isän ovella. Käännyimme tielle ja näky oli henkeä salpaava.. Paikalla 2 ambulanssia ja 3 poliisi autoa kuulusteluita ja ihmisiä. Ambulanssissa hoidettiin potilasta.
Mä olin varma että lapseni on siellä. Tuntui että lähtee taju no varovasti pelkäen kävelin poliisin luokse ja ksyelin että liittyykö tapaukseen 13 w poika. Vastusta odotin tunnin siltä se tuntui huokasin kun poliisit sanoivat että ei liity.
Autoon mennessä romahdin täysin halusin vain poikani turvaan lähelleni. Mutta missä hän on ja mistä hänet löytäisin.
Me emme voineet muuta kuin lähteä kotiin...
Sunnuntai aamulla koitin heti soittaa pojalleni ei puhelin oli edelleen kiinni. Pojan isä soitti juttelimme ja olimme huolissamme...
Meni vähän aikaan ja pojan isä soitti poika oli vastannut puhelimeen ja on kunnossa.
No minäkin soitin ja kuulin lapseni äänen voi sitä helpotusta ja onnea. Mikään ei tuntunnut ihanemmalta koskaan. Poika sanoi tulevansa kotiin ja sovimme että tulee tänne ja me menemme viemään hänet osastolle.
Kyselin missä oli yönsä viettännyt oli kuulema olut kaverillaan ja kertonnut tämän äidille että on hatkassa !! Tämä äiti ei ilmoittanut meille. osatolle tai poliisille mitään.
Nyt en voinnut tehdä muuta kuin odottaa..Kaksi tuntia meni ja poikaa ei kuulu. Vastaa puhelimeen mutta ei halua tulla vielä. Sanoin että nyt on viimeinen tilaisuus tulla vapaaehtoiseti. Suuttui sulki puhelimen ja siinä se...
Mieheni lähti sinne missä poika sanoi olevansa mutta ei enään ollut siellä. soitimme hoitajan paikalle ja päätimme lähteä tämän yhden kaverin kotiin... Koitin soittaa pojalleni ja hän vastasi puhelimeen. Ainoa asia mitä sillä hetkellä halusin oli poikani, Keksin valheen että pikku veli on niin kipeä että pitää mennä lääkriin ja toisin pojalle avaimet. Missä nähdään ??
Hän kysyi minulta vielä että enhän valehtele ja hän saa jäädä kavereiden kanssa pihalle. Minä vaan että joo tuon avaimet.
Näimme myyrmäen kirjastolla ja voi sitä riemua, helpotusta kun näin poikani. Hän ei olisi halunnut jutella mutta pakotin hänet puhumaan katsomaan silmiin. Aloin ikemään ja poikani oli kyyneleet silmissä siinä edessäni, Halasin lastanni kovaa ja pyysin anteeksi olin valehdellut hän joutuu jäämään kanssamme. Joko hän tulee meidän mukaan tai poliisit tulee hakemaan.
Kaverit katselivat asemalla ja suutuin todella sillä mukana oli poika joka koko vkl:n oli sanonnut minulle että poikaa ei ole näkynnyt missään.
Lähdimme autoon ja matka jatkui kohti osatoa. Koko myyrmäen tori raikui kun huusin huoltani lapsestani pihalle ihmiset jäivät kyttäämään mutta ei haittaa. Sain lapseni turvaan.
soitin tämän toisen poja äidille ja vastaus oli taas. No voi voi kuinka ne nyt noin ?? Muuta ei nainen osannut sanoa... Onnea heille heidän lastensa kanssa.
Menimme osastolle ja jäimme poikamme kanssa vielä 2 tunniksi juttelemaan saimme puhuttua asioita ihan rauhassa ja toivottavasti kaikilla jäi hyvä mieli asioista.
Toivon että lapseni ymmärtää että välitän ja rakastan häntä. :heart:
Mutta ei meidän vkl tähän vielä loppunnut.
Olimme menossa mieheni kanssa nukumaan kun ovikelloa soitettiin kovaa. No pikkaisen imeteltiin että kukas siellä nyt. Mies menee ovelle näin että joku aikuinen vaalea mies siellä kurkkii. Käännyin lähteäkseen hakemaan vauvaa makkariin kun huomaan sivu silmällä että mies hävisi jonnekkin rappuun.
Kävelin ovelle ja sieltä tulee 2 poliisia sisään. Mä olen ihan
Poliisi kyselee minlta olenko kunnossa ?? Onko kaikki ok ???
Minä siihen että joo kunnossa olen just mennään nukkumaan.
Poliisi hakataanko sua ?? Oletko oikeasti kunnossa ???
Minä siihen että ei mulla ole hätää olen menossa nukkumaan. Saa olla aikamoinen mies joka mua koittaa hakata...
Poliisit sanovat saanneensa hälyytyksen että täällä huutaa joku nainen apua ja ovat vihanneet aseesta.
Miestäni pidetään rapussa 2 poliisin voimalla kiinni ja tivataan että hakkaako se mua... Mies on yhtä äimeenä kuin minäkin hyvä kun saa sanaa suustaa.
No lopulta poliisit uskovat että mulla ei ole hätää ja kämpässä nukkuu lapset vauvasta 19 v ja kaipa ne olis hädissään kanssa jos meillä olis tappelua.
Toivottivat rauhallista iltaa ja hyvää yötä ja poistuivat,,,,
Me ei voitu muutakuin nauraa mahat kippurassa no olihan päätös tälle viikonlopulle.
sitten ajattelimme että jospa joku poikamme kavereita olis tehnyt perättömän soiton kostoksi sillä teimme hyvin selväksi sen että teen tytön perheetä ilmoitukse lastensuojeluun niikuin teinkin ihan omalla nimellä sillä 13 w tytön ei pidä olla ilman aikuista viikonloppua.
No saapa nähdä vieraileeko poliisi meillä usienkin.
Tais tulla pitkä sepostus mutta toivottavasti joku jaksoi luke sillä meillä oli aikas rankkaa. Mutta hengissä ollaan edelleen.
No poika oli luvannut mennä takaisin osastolle viiden aikoihin mulle soitettiin puoli kuuden paikkeilla että ei ole tullut. soitin pojalle käsin palata sinne minne kuuluu lupasi mennä.
No tunnin päästä ei vielä ollut mennyt ei muuta kuin uusi soitto ja joo joo oli vastaus. Sen jälkeen olikin puhelin suljettu.
Poliisille tehtiin virkaapu pyyntö puoli kahdeksan aikoihin. No me aloimme soittelemaan pojan kavereille ja kyselmään missä kukakin asuu ja missä liikkuvat.
Tässä vaiheessa olimme saneet tietoon että poikamme oli yhden tytön ja toisen pojan kanssa liikkeellä.
Tämä toinen poika vanno ja vakuutti meille että ei ole nähnyt poikaani missään ja ei liiku hänen seurassaan.
Tämä tyttö on näöltään meille tuttu mutta muille sitäkin tutumpi. Ja kuulemani perusteella en ollut yhtään innoissani tästä seurasta.
Tämä toinen poika on ihan tarhaiästä saakka ollut poikani kaveri joten tiesin äidin ja isän ja sen missä asuvat.
Huutelimme parvekkeen alla pojan äitiä ja kerroimme tilanteen. Oli nähnyt pojat ja tytön illalla puoli kuusi ja olivat sanonneet menvänsä tytölle yöksi. Kuulema tytön vanhemmille sopi. Tämän toisen poika oli vaan että voi voi, No voi voi kuinka ne lapset nyt tällätavlla no voi voi !!! Ei osannut aikuinen ihminen muuta sanoa.
Oli nämä poijan vahemmat saanneet poikansa puhelimella kiinni ja poika kertoi että ovat kaikki kolme yhdessä !!! Ja meille ei voitu ilmoittaa mitään taikka ei pyytäneet poikaansa kotiin..
Saimme nimiä ja osoitteita ja metsästys käyntiin. Kävimme mutamassa paikassa ja kiersimme lähialueet monen monta kertaa. Mies toi mut kotiin lasten kanssa kun hoitajan piti lähteä kotiin. Mies lähti yksin etsimään ei mitään tulosata.
Lauantai aamusta sama rumpa tytön äidin ovelle ja sitten tytön isän ovelle tuloksetta ei näy ei kuulu. Tytön äiti on jossain raissussa ja tytöllä isä viikonloppu. Sain iltapäivällä tytön isän kiinni hän oli jossain ryyppäämässä ja ei voi aisoille mitään :O
Tytön äiti soitti meille 23 aikaan ja sanoi isän olevan vastuussa tytöstä hän ei voi tietää missä tyttö liikkuu.
Osoitteen perusteella rupean kaivanaan vanhenpia ja heidän numeroitaa. Kotiin tultuamme aamun kierrokselta koitan soittaa tytön vanhemmille tuloksetta.
Tämä toinen poika on mennyt kotiin ja kertonnut vanhemmille että meidän poika on lähtennyt kolmen aikaan yöllä jonnekkin ei tiedä minne: Vanhemmat uskovat sillä eihän heidän poika valehtele ei ainakaan heille :O Poika oli luvannut vanhemmilleen että jos näkee poikaani niin ilmoittaa heti. Riitti vastaukseksi näille vanhemmille ja poika pääsi heti pihalle ties minne.
Aamulla olivat pojan paikasta saanneet pojan puhelimeen ja poika vaan huutannut sinne luuriin jotain ja sen jälkeen ei enään mitään.
Koko lauantain päivän olimme etsimässä poikaani sillä hänelllä lääkitys joka nyt on jäännyt syömättä ja varmaan huonosti syönnyt ja nukkunnut. Näillä eväillä poika on todella arvaamaton ja jotakin peruuttamatonta voi sattua.
Lauantai illasta siskoni tuli meille jotta pääsimme taas etsimään yötä myöden yhdessä. Taas tutut ympyrät läpi ja jalkauduttiin käveltiin ja kuikittiin. Voi olla että olimme aikamoinen näky yöllä kun kävelimme talojen pihoilla pälyilimme ikkuoihin jossa "ehkä" joku asui kun kun kukaan ei ollut varma..
Mutta pahin oli vielä edessä ja sen tunteen muistan aivan varman loppu elämäni. Olimme kävelemässä myyrmannin ympäristössä ja yhtäkkiä poliist kaahasivat paikalle ottivat semmoisen huppari porukan kiinni komensivat näyttämään käsiä kyselivät mistä tulossa mihin menossa.
No me päätimme lähteä käymään vielä tytön isän ovella. Käännyimme tielle ja näky oli henkeä salpaava.. Paikalla 2 ambulanssia ja 3 poliisi autoa kuulusteluita ja ihmisiä. Ambulanssissa hoidettiin potilasta.
Mä olin varma että lapseni on siellä. Tuntui että lähtee taju no varovasti pelkäen kävelin poliisin luokse ja ksyelin että liittyykö tapaukseen 13 w poika. Vastusta odotin tunnin siltä se tuntui huokasin kun poliisit sanoivat että ei liity.
Autoon mennessä romahdin täysin halusin vain poikani turvaan lähelleni. Mutta missä hän on ja mistä hänet löytäisin.
Me emme voineet muuta kuin lähteä kotiin...
Sunnuntai aamulla koitin heti soittaa pojalleni ei puhelin oli edelleen kiinni. Pojan isä soitti juttelimme ja olimme huolissamme...
Meni vähän aikaan ja pojan isä soitti poika oli vastannut puhelimeen ja on kunnossa.
No minäkin soitin ja kuulin lapseni äänen voi sitä helpotusta ja onnea. Mikään ei tuntunnut ihanemmalta koskaan. Poika sanoi tulevansa kotiin ja sovimme että tulee tänne ja me menemme viemään hänet osastolle.
Kyselin missä oli yönsä viettännyt oli kuulema olut kaverillaan ja kertonnut tämän äidille että on hatkassa !! Tämä äiti ei ilmoittanut meille. osatolle tai poliisille mitään.
Nyt en voinnut tehdä muuta kuin odottaa..Kaksi tuntia meni ja poikaa ei kuulu. Vastaa puhelimeen mutta ei halua tulla vielä. Sanoin että nyt on viimeinen tilaisuus tulla vapaaehtoiseti. Suuttui sulki puhelimen ja siinä se...
Mieheni lähti sinne missä poika sanoi olevansa mutta ei enään ollut siellä. soitimme hoitajan paikalle ja päätimme lähteä tämän yhden kaverin kotiin... Koitin soittaa pojalleni ja hän vastasi puhelimeen. Ainoa asia mitä sillä hetkellä halusin oli poikani, Keksin valheen että pikku veli on niin kipeä että pitää mennä lääkriin ja toisin pojalle avaimet. Missä nähdään ??
Hän kysyi minulta vielä että enhän valehtele ja hän saa jäädä kavereiden kanssa pihalle. Minä vaan että joo tuon avaimet.
Näimme myyrmäen kirjastolla ja voi sitä riemua, helpotusta kun näin poikani. Hän ei olisi halunnut jutella mutta pakotin hänet puhumaan katsomaan silmiin. Aloin ikemään ja poikani oli kyyneleet silmissä siinä edessäni, Halasin lastanni kovaa ja pyysin anteeksi olin valehdellut hän joutuu jäämään kanssamme. Joko hän tulee meidän mukaan tai poliisit tulee hakemaan.
Kaverit katselivat asemalla ja suutuin todella sillä mukana oli poika joka koko vkl:n oli sanonnut minulle että poikaa ei ole näkynnyt missään.
Lähdimme autoon ja matka jatkui kohti osatoa. Koko myyrmäen tori raikui kun huusin huoltani lapsestani pihalle ihmiset jäivät kyttäämään mutta ei haittaa. Sain lapseni turvaan.
soitin tämän toisen poja äidille ja vastaus oli taas. No voi voi kuinka ne nyt noin ?? Muuta ei nainen osannut sanoa... Onnea heille heidän lastensa kanssa.
Menimme osastolle ja jäimme poikamme kanssa vielä 2 tunniksi juttelemaan saimme puhuttua asioita ihan rauhassa ja toivottavasti kaikilla jäi hyvä mieli asioista.
Toivon että lapseni ymmärtää että välitän ja rakastan häntä. :heart:
Mutta ei meidän vkl tähän vielä loppunnut.
Olimme menossa mieheni kanssa nukumaan kun ovikelloa soitettiin kovaa. No pikkaisen imeteltiin että kukas siellä nyt. Mies menee ovelle näin että joku aikuinen vaalea mies siellä kurkkii. Käännyin lähteäkseen hakemaan vauvaa makkariin kun huomaan sivu silmällä että mies hävisi jonnekkin rappuun.
Kävelin ovelle ja sieltä tulee 2 poliisia sisään. Mä olen ihan
Poliisi kyselee minlta olenko kunnossa ?? Onko kaikki ok ???
Minä siihen että joo kunnossa olen just mennään nukkumaan.
Poliisi hakataanko sua ?? Oletko oikeasti kunnossa ???
Minä siihen että ei mulla ole hätää olen menossa nukkumaan. Saa olla aikamoinen mies joka mua koittaa hakata...
Poliisit sanovat saanneensa hälyytyksen että täällä huutaa joku nainen apua ja ovat vihanneet aseesta.
Miestäni pidetään rapussa 2 poliisin voimalla kiinni ja tivataan että hakkaako se mua... Mies on yhtä äimeenä kuin minäkin hyvä kun saa sanaa suustaa.
No lopulta poliisit uskovat että mulla ei ole hätää ja kämpässä nukkuu lapset vauvasta 19 v ja kaipa ne olis hädissään kanssa jos meillä olis tappelua.
Toivottivat rauhallista iltaa ja hyvää yötä ja poistuivat,,,,
Me ei voitu muutakuin nauraa mahat kippurassa no olihan päätös tälle viikonlopulle.
sitten ajattelimme että jospa joku poikamme kavereita olis tehnyt perättömän soiton kostoksi sillä teimme hyvin selväksi sen että teen tytön perheetä ilmoitukse lastensuojeluun niikuin teinkin ihan omalla nimellä sillä 13 w tytön ei pidä olla ilman aikuista viikonloppua.
No saapa nähdä vieraileeko poliisi meillä usienkin.
Tais tulla pitkä sepostus mutta toivottavasti joku jaksoi luke sillä meillä oli aikas rankkaa. Mutta hengissä ollaan edelleen.
Voimia teille.
