Meillä hitaasti kehittyvä vauva, muiden ihmettely ahdistaa

[FreezeCat]

Huoli pois, ihan niin kuin neuvolalääkärinne sanoikin - lapsenne kasvaa ja kehittyy hyvin omaan tahtiinsa . Nyt vain keskitytte nauttimaan ihanasta vauvastanne suurella sydämellä!

Esikoisen aikana minuunkin tarttui kummasti tuo toisten ihmisten ylläpitämä "hätä ja hoppu" erilaisista taidoista ja osaamisista mitä heidän mukaansa "piti jo osata" tietyn ikäisenä. Muistan niin elävästi ne huokailut, että milloin ihmeessä tuo lapsemme oppii puhumaan/kävelemään, kun ei vielä....

- juu, oppi todellakin ja arvaas vaan kuinka monesti sen jälkeen olenkin huokaillut sitä vauhtia ja puhumisen riemua!

Seuraava lapsemme puolestaan oli sähäkämpi tapaus, oli kiire oppia ja mennä koheltaa ja kasvaa vauhdilla...eli niin meni omaa tahtiansa ja polkuansa hänkin.

Ja kolmas...

Yhtäkaikki - kaikki aikanaan. Kehitysvaiheita tulee ja menee jos ihmettelijöitäkin. Nyt keskitytte vain pienen ihmeenne nauttimiseen ja ihasteluun - tuo kausi kun on loppujen lopuksi niin ohikiitävän lyhyt. Kaikkea hyvää teille !

 

[Vi eras]

Oliskin noin päin!
Meillä vauva 8 kk, ja koko ajan nousemassa seisomaan, ihan missä vaan ja ihan mitä vasten vaan! Meillä vanhemilla saisi olla silmät selässäkin ja jatkuva valmius olla ottamassa koppia kun vauva meinaa kaatua ja muksauttaa päänsä.
Kun ei nääs osaa vielä laskeutua.. Kun ei istu vielä.
Ja jalat vauvalla ihan pletkut, mutta siltikin pakko nousta, ihan holtitonta!

 

[joku muu]

Ei teidän vauva mitenkään pahasti jäljessä ole. Veikkaan että ottaa kyllä muut ikäisensä kiinni. Kunhan keksii tuon kontaamisen ja ylösnousemisen voi kehitys olla todella vauhdikasta. Mun mielestä on aikasta jos 9kk ikäinen osaa sanoa ei. Eli puheen kehityksessä saatatte olla jopa muita ikäisiä edellä. Ei ole tavanomaista, että 9kk ikäinen osaa puhua. Toiset alkavast vasta siinä iässä ymmärtämään esimmäisiä sanoa.

 

["lolo"]

Meillä ei 2 v puhunut vielä oikein mitään, mutta sitten 2 v 8kk se vain lähti ja kiri muut kiinni.Ja nyt toivoisin, että olisi joskus hiljaa Kaikki vetää täällä vain omaan tahtiin

 

["pipari"]

Jätä muiden kommentit omaan arvoonsa ja saat nukuttua paremmin yösi!

Minulla on kolme lasta ja kaikki heistä hyvin erilaisia vauvoja. Kaksi ensimmäistä ei kontannut koskaan oppikirjamaisesti: Ensimmäinen ei koskaan ryöminyt, mutta noin 7kk iässä alkoi liikkua konttamaalla toispuoleisesti vain yhdellä jalalla. Sama neiti seisoi ilman tukea 9kk ikäisenä, mutta vasta muutaman kuukauden päästä otti ensimmäiset askeleensa ilman tukea. Toinen ryömi 5kk iästä 10kk ikään, sitten hän lähti JUOKSEMAAN. Tämä kolmas, nyt 9kk, konttaa ja seisoskelee kyllä, mutta en usko, että on yhtä kiireinen "kävelijä" kuin isoveljensä.

Anna ihmettelijöiden ihmetellä, jokainen oppii kyllä ajallaan. Aikaiset liikkujat saavat aikaan vain äidilleen ylimääräisiä sydämentykytyksiä ja paljon mustelmia..

 

["pipari"]

Ja puheen kehityksestä myös.. tämä aikaisin liikkuja, meidän perheen kiireisin mies, puhui 2-vuotiaana vain muutamia sanoja, mutta nyt 2.5-vuotiaana puhuu TAUKOAMATTA.

Eli älä huoli.

 

[sdfd]

Meidän poika ryömi vielä vuoden ikäisenä. Nyt ikää 1v4kk ja muutamia askeleita vasta ottaa. En ole silti huolissani asiasta

 

[-vieras-]

Moni on sanonutkin jo samaa, mutta minusta vauvasi kehitys ei kuulosta mitenkään huolestuttavalta. Yhdeksänkuisena puhumaan oppiminen ei todellakaan ole tavallista - tuossa iässä "riittää", kun jokeltelee monitavuisesti (niin kuin kerroit vauvasi tekevän). Meillä on 10 kk ikäinen ei vieläkään osaa nousta itse istumaan, konttaa ja seisoo kylläkin mutta tiedän monia jotka ovat oppineet nuokin taidot vasta 9 kk vanhana tai myöhemmin. Mm. parhaan ystäväni molemmat lapset ainoastaan ryömivät tuossa vaiheessa. Puheen taso on meillä myös suunnilleen samanlaista kuin kuvailit aloituksessa.

Muiden sanomisista on helppo ottaa stressiä, mutta yritä muistaa että vauvoilla on perustaitojen oppimisessa usean kuukauden haitari, eikä parikaan kuukautta suuntaan tahi toiseen merkitse vielä yhtään mitään. Ja sitten kun lapsi oppii konttaamaan, seisomaan, kävelemään tai puhumaan, muutos voi tapahtua aivan yhtäkkiä ja odottamatta. Yhtenä päivänä mietit, eikö tuo ikinä aio ruveta konttaamaan tms., ja seuraavana päivänä vauva lähteekin liikkeelle.

 

["Hipsu"]

Kiitos vastauksista ja oli erittäin mukava lukea koska toisten vauvat ovat oppineet mitäkin. Ehkä se vain on niinkin, että niihin nopeasti uusia taitoja oppiviin vauvoihin kiinnittää huomiota eniten ja vanhemmat ihmiset saattavat muistaa vähän väärin milloin heidän lapsensa osasivat mitäkin

Olen muutenkin turhan kova murehtimaan, että onhan vauvalla varmasti kaikki hyvin niin oloani ei ainakaan helpota tutut jotka kummastelevat kun vauva ei vielä osaa sitä tai tätä. Lisäksi olen luonteeltani sellainen, että odotan aina pahinta mahdollista vaihtoehtoa. Esim. Koulussa muistan jännittäneeni pääsenkö kokeista edes läpi ja sitten kun tulokset tulivat huomasin saaneeni täydet pisteet

 

["vierailija"]

Meillä poika sanoi ensimmäisen sanansa (äiti) vasta vajaa vuoden,ikäisenä..käveli 1,5vuotiaana vasta.
on ollut ns hitaasti syttyvä muutenkin ja kuitenkin aivan normaali
nykyään tuntuu että porukka pokkana selittää "meidän Eemil-lyydia osasi kertotaulut jo kahden päivän iässä ja aloitti taitoluistelu koulussa puolivuosikkaana"..
hitto,haistata mielessäs homeet moisimle janauti lapsesi vauva ajasta,kehittää omaa vauhtiaan ja jos ei niin sitten tutkitaan ja hoidetaan

 

[vierass]

Mun 9 kk vanha ei myöskään puhunut sanoja eikä noussut itse seisomaan, hyvä jos jotenkuten ryömi. Mitä epänormaalia siinä muka on? Kaikki aikanaan.

 

["vieras1"]

itsehän siinä ihmettelet, anna myös muiden ihmetellä

 

[kuperkeikkoja ei osata enää]

Vanhemmat voivat myös tietämättömyyttään ja ylihuolehtimisella vaikuttaa lapsensa kehitykseen. Yksi tuttu piti vauvaa hyvin paljon sitterissä, jolloin tämän liikkeelle lähtö 'myöhästyi' huomattavasti ikätovereistaan. Taaperoiässä sama lapsi ei saanut kiipeillä tai tehdä muutakaan äitiä pelottavaa asiaa, joten taas oltiin pahasti jäljessä kavereista motorisissa taidoissa. Nyt 8-vuotiaana lapsi ei osaa vielä ajaa pyörällä. Eikä ole todettu mitään kehityshäiriötä tai vastaavaa 'erityisyyttä'.

 

[vieras*]

Vanhemmat voivat myös tietämättömyyttään ja ylihuolehtimisella vaikuttaa lapsensa kehitykseen. Yksi tuttu piti vauvaa hyvin paljon sitterissä, jolloin tämän liikkeelle lähtö 'myöhästyi' huomattavasti ikätovereistaan. Taaperoiässä sama lapsi ei saanut kiipeillä tai tehdä muutakaan äitiä pelottavaa asiaa, joten taas oltiin pahasti jäljessä kavereista motorisissa taidoissa. Nyt 8-vuotiaana lapsi ei osaa vielä ajaa pyörällä. Eikä ole todettu mitään kehityshäiriötä tai vastaavaa 'erityisyyttä'.

Voisko olla, että lapsi on ollut ihan luonteeltaan arka ja varovainen, ehkä motorisesti hieman kömpelö, ja on sen takia viihtynyt sitterissä, sen sijaan että sitteri olisi aiheuttanut lapsen kömpelyyden? Meillä ei yksikään lapsi ole edes viihtynyt sitterissä kuin ihan pikkuvauvana hetkiä, vaan tahto on ollut kova päästä mönkimään ja kiipeilemään heti kun kynnelle kykenee, joten vaikea uskoa, että noiden liikunnallisia taitoja olisi edes pystynyt "taannuttamaan" istuttamalla sitterissä - sieltä kun on kiemurreltu hyvin nopeasti pois tai vähintään huudettu kuin hinaaja...

 

["Minna"]

Anna ap arvostelujen mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Sinun tehtäväsi on puolustaa lastasi joten tee se, vauva raukka kun oma äiti pitää syyttä suotta kehitysvammaisena

Minun tyttöni oppi istumaannousun 10kk, ryömimään 11kk, nousta tukea vasten 12kk ja kävellä 1v6kk.
Kertaakaan en ole huolissani ollut.

Ekat sanat sanoi 10kk ja se oli tosi aikaisin, neuvojantäti ei ollut uskoa korvia! 1v3kk puhui kahden sanan lauseita.

 

["Nöel"]

Ymmärrän hyvin, että muiden kyselemiset ja sosiaalinen (kuviteltu) paine vähän ahdistaa. Kävin pirpanan kanssa vauvamuskarissa hänen ollessaan 7kk-15kk. Siellä tuttu pieni ryhmä vuoden ajan seurasi mitä kenenkin lapsi osasi ja missä vaiheessa oppi. Kävelemään lähteminen... oh ja voih! Pirpana käveli vasta 1v3kk ikäisenä, ja monet nuoremmat meni siitä jo edelle. Kaikki suunnilleen saman ikäiset kävelivät ensin. Ja itse hölmönä siitä ahdistuin. Kävely löytyi, ja olin niin ylpeä pikkuisesta Aivan turhamaista oli oma hermoilemiseni. Ei se vertailematta oleminen siis ole helppoa, mutta ainakin oma kokemus on, että se eka 1,5v jaksaa miettiä kehityksen vauhtia, ja siitä eteenpäin on parempaakin tekemistä

 

["hmmm"]

voisiko olla että hiljenevät kun kuulostat pelokkaalta ja ahdistuneelta. outoa, en muista minulta kenenkään kyselleen.

 

["vierailija"]

Ilmeisesti et (omasta hämmennyksestäsi kenties johtuen?) vastaa/kerro ihmettelijöille tarpeeksi selkeästi, että lapsen on todettu kehittyvän vähän hitaammin ja että tilannetta seurataan.

No tuon perusteella lapsi ei ole kehittynyt mitenkään "hitaammin" vaan täysin normaalisti, ja toisekseen aloittaja ei ole millään tavalla velvollinen selvittämään joillekin pölvästeille yhtään mitään.

 

[sama,,]

Voisko olla, että lapsi on ollut ihan luonteeltaan arka ja varovainen, ehkä motorisesti hieman kömpelö, ja on sen takia viihtynyt sitterissä, sen sijaan että sitteri olisi aiheuttanut lapsen kömpelyyden? Meillä ei yksikään lapsi ole edes viihtynyt sitterissä kuin ihan pikkuvauvana hetkiä, vaan tahto on ollut kova päästä mönkimään ja kiipeilemään heti kun kynnelle kykenee, joten vaikea uskoa, että noiden liikunnallisia taitoja olisi edes pystynyt "taannuttamaan" istuttamalla sitterissä - sieltä kun on kiemurreltu hyvin nopeasti pois tai vähintään huudettu kuin hinaaja...

Ei, kun äiti itse myönsi toimineensa tyhmästi. Toisen lapsen kohdalla ei enää toistanut samoja virheitä ja tämä kehittyikin huomattavasti ripeämmin.

 

[vieras*]

Ei, kun äiti itse myönsi toimineensa tyhmästi. Toisen lapsen kohdalla ei enää toistanut samoja virheitä ja tämä kehittyikin huomattavasti ripeämmin.

Ok. Ja uskon kyllä, että jatkuva sitterissä möllöttäminen hidastaa taitojen kehittymistä. Ihmetyttää vaan, miten se äiti on saanut liikkumisiässä olevan vauva pysymään siinä kapistuksessa jatkuvasti ja pitkiä aikoja?

 

[aaapppoooolliii]

Meillä molemmat likat käyneet fyssarilla. Esikoinen nyt 2v ei enää käy, todettu et liikkuu ihan hienosti eikä mitään ns. Vikaa hänessä, mut tosiaan vauvana ei liikkunut ollenkaan,vasta vuoden iässä alkoi peppukiitää ja kävelyn oppi 1,5vuotiaana mut sitä enemmänkin on aina höpöttänyt ja vauvana vaan valveilla ollessa jokelsi ja ekat sanat tuli 8kkn iässä ???? sisko nyt 6kk ja käy myös fyssarilla ennalta ehkäisevästi ja ovat tosi tarkkkoi mitä millonkin pitäisi osata, Se vähän ärsyttää.. Mut ainakin oon paljon oppinut fyssatilta vauvan käsittely ohjeita ja luulen et sillä oli vaikutusta esikoisen liikkumiseen kun en osannut tarpeeks tukea ja hän on tosi sekä et jos yritti auttaa niin huusi vaan suoraa huutoa, edelleen sellainen kun pitäis uusia tai haastavia liikumis juttuja tehdä, pelkää kai et kaatuu ja sattuu kun on aika sekä. Mut nää tekstit rauhoitti mun mieltä kun ressaan vallan kuopuksen liikkeelle lähdöstä.