No ihan koko perheen unirytmi on jotenkin heilahtanut. Pienet tulevat kotiin niinä iltoina, kun heillä on iltaesitys joskus vähän ennen kymmentä, ja ennen kuin he rauhoittuvat, käyvät pesulla, syövät ja kertovat "kaiken mitä tapahtui" kello on ihan liikaa... ja aamulla heitä ei saa hereille ennen puolta päivää millään ilveellä.
Onneksi esikoinen menee töihinsä kymmeneksi ja olen melko pitkälle tähän asti kuskannut aamuisin ja yhdistänyt tähän aamupäivään kaikkien asioiden hoidon. Se pitää jollakin tavalla päiviä koossa.
Itse herään, ja samalla herätän miehenkin, vähän väliä pitkin yötä kun vauva painaa rakkoa, lonkkia ja milloin mitäkin, ja torkun sitten pitkin päivää.
Piika-äiti
