Moi,
mulla keskeytettiin kohdun ulkoinen viikko sitten metotrexaatilla. Lasta oli yritetty 8kk ja tämä väärään paikkaan pureutunut on ainoa tulos mitä tänän mennessä olemme onnistuneet saamaan. Palstalta ja muualta lukemani perusteella saan olla tosi onnellinen että meni noin helpolla, olin lähdössä vielä pitkälle ulkomaan matkalle ja jos tuota ei olisi huomattu, munatorven repeäminen Atlantin yllä ei olisi ollut hauska juttu..
Ajattelin kirjoitella hieman kokemuksistani metotrexaatti hoidosta ja kysellä jos muilla olisi komeuksia jaettavaksi myös..
Eli tässä:
Mulla ulkoinen raskaus keskeytettiin rv 4-5 mulla eli tosi ajoissa. Seuraava yö oli kamala kipujen ja oksentelun takia (en tiennyt miten päin olisi pitänyt olla - kipulääkityksestä huolimatta). Sen jälkeen tuli vajaa viikon verran pientä vuotoa, ei oikeastaan mitään isompaa. Raskaushormoni lähti hyvin laskuun (maksa-arvot kohosivat reilusti, mutta laskussa hyvin myös) hoidon jälkeen..
Sairaslomaa tuli kaks viikkoa. Nyt tapahtuneesta on yli viikko mutta vieläkin alkaa pyörryttää jos tekee jotain raskaampaa (esim kävelee portaita ylös. Vessassa käydessä tuntuu siltä että pitää olla varovainen kun tuntuu että on kipua jos tekee äkkinäisesti. Joskus tuntuu äkillisiä vihlaisuja vatsan alueella mutta aika harvoin enää .. koko alue tuntuu kuitenkin aristavan ja äkilliset tärähdykset tuntuvat epämiellyttäviltä.
Mietin tässä että koska seuraavat kuukautiset ja ovulaatio, mutta palstalta lukemani perusteella sitäkään ei ehkä kannata spekuloida liikaa. Ehkä osaavat sanoa jotain ensiviikolla jälkitarkastuksessa...
Henkisesti olin varautunut keskenmenoon koska raskauden alku ei näyttänyt normaalilta. Siitä ajattelin selviäväni, mutta tämän jutun läpikäyminen oli paljlon rankempaa kuin kuvittelin. Sairaalassa vaan itketti kokoajan ja kotonakin sen jälkeen. Onneksi mies pystyi jäämään kotiin muutamaksi päiväksi minun kanssa, siitä oli iso apu henkisesti. Hän on myös suhtautunut asiaan rauhallisesti ja luonnollisesti ja puhunut siitä avoimesti läheisten ystävien ja sukulaisten kanssa. Se on tehnyt minullekin asiaan suhtautumisen ja siitä puhumisen helpommaksi, muuten olisin ehkä saattanut kantaa vaan surun sisälläni. Tämä tapahtunut on vahvistanut suhdettamme
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia metotrexaatilla keskeytetyistä kohdun ulkoisista tai sitten muuten vaan aiheeseen liittyen
mulla keskeytettiin kohdun ulkoinen viikko sitten metotrexaatilla. Lasta oli yritetty 8kk ja tämä väärään paikkaan pureutunut on ainoa tulos mitä tänän mennessä olemme onnistuneet saamaan. Palstalta ja muualta lukemani perusteella saan olla tosi onnellinen että meni noin helpolla, olin lähdössä vielä pitkälle ulkomaan matkalle ja jos tuota ei olisi huomattu, munatorven repeäminen Atlantin yllä ei olisi ollut hauska juttu..
Ajattelin kirjoitella hieman kokemuksistani metotrexaatti hoidosta ja kysellä jos muilla olisi komeuksia jaettavaksi myös..
Eli tässä:
Mulla ulkoinen raskaus keskeytettiin rv 4-5 mulla eli tosi ajoissa. Seuraava yö oli kamala kipujen ja oksentelun takia (en tiennyt miten päin olisi pitänyt olla - kipulääkityksestä huolimatta). Sen jälkeen tuli vajaa viikon verran pientä vuotoa, ei oikeastaan mitään isompaa. Raskaushormoni lähti hyvin laskuun (maksa-arvot kohosivat reilusti, mutta laskussa hyvin myös) hoidon jälkeen..
Sairaslomaa tuli kaks viikkoa. Nyt tapahtuneesta on yli viikko mutta vieläkin alkaa pyörryttää jos tekee jotain raskaampaa (esim kävelee portaita ylös. Vessassa käydessä tuntuu siltä että pitää olla varovainen kun tuntuu että on kipua jos tekee äkkinäisesti. Joskus tuntuu äkillisiä vihlaisuja vatsan alueella mutta aika harvoin enää .. koko alue tuntuu kuitenkin aristavan ja äkilliset tärähdykset tuntuvat epämiellyttäviltä.
Mietin tässä että koska seuraavat kuukautiset ja ovulaatio, mutta palstalta lukemani perusteella sitäkään ei ehkä kannata spekuloida liikaa. Ehkä osaavat sanoa jotain ensiviikolla jälkitarkastuksessa...
Henkisesti olin varautunut keskenmenoon koska raskauden alku ei näyttänyt normaalilta. Siitä ajattelin selviäväni, mutta tämän jutun läpikäyminen oli paljlon rankempaa kuin kuvittelin. Sairaalassa vaan itketti kokoajan ja kotonakin sen jälkeen. Onneksi mies pystyi jäämään kotiin muutamaksi päiväksi minun kanssa, siitä oli iso apu henkisesti. Hän on myös suhtautunut asiaan rauhallisesti ja luonnollisesti ja puhunut siitä avoimesti läheisten ystävien ja sukulaisten kanssa. Se on tehnyt minullekin asiaan suhtautumisen ja siitä puhumisen helpommaksi, muuten olisin ehkä saattanut kantaa vaan surun sisälläni. Tämä tapahtunut on vahvistanut suhdettamme
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia metotrexaatilla keskeytetyistä kohdun ulkoisista tai sitten muuten vaan aiheeseen liittyen