Toggle sidebar

Metsästääkö miehesi ja käy sitten näillä sivuilla narisemassa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ilmeisesti siis pirttihirmu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
I

ilmeisesti siis pirttihirmu

Vieras
Meillä sanaharkkaa siitä kun miehellä ei enää aikaa perheelleen vaan hirvenmetsästys vie paljon aikaa, kuten moni muukin asia.
Pyysimme miestäni lasten kanssa hieman organisoimaan aikaansa, ettei me jäätäisi aivan "paitsioon".

Ehkä rajuin sanankääntein keskenään asiasta keskusteltiin ja liiallisuuksiinkin mentiin, mutta pointti oli, että järjestää jostain edes hieman sitä aikaa perheelleen.

No ukkopa googletti " akka narisee metsästyksestä" ja tällaisilla sivuilla on nyt sitten vieraillut, mutta ei kuitenkaan tietääkseni kirjoittanut sillä löytänyt nää sivut ilmeisesti vasta toissapäivänä.

http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=5615&postdays=0&postorder=asc&start=90

En oikeasti tiedä itkiskö vai nauraisko...
Noinko meistä vaimoista ajatellaan?
 
mutta kerron nyt oman kokemuksen. Ensin tuli hirvijahti, sitten innostuttiin luolapyytämisestä, sitten innostuttiin jäniskoirista.. Koiran koulutusta, kalliita välineitä. Huh, sanon minä. Mies viikot lähes kokonaan poissa kotoa, viikonloput metsällä. Meillä on kaksi lasta, mutta nyt alkaa mennä överiksi. Esimerkiksi eilinen ilta riideltiin siitä, kun en halua takapihalleni louskuttavaa koiraa, mutta mies aikoo sen vain tuoda!

Alkaa tulla korvistakin jo ulos tää! Tekis niin mieli nakata sen kamppeet pihalle! Parisuhteesta ei nyt varmaan voi edes puhua, enemmän se naimisissa on koiransa kanssa :O
 
Alkuperäinen kirjoittaja hui:
Onneks mun mies ei metsästä!! Aika lapsellista tekstiä tuolla mitä luin. Ehkä ovatkin monet poikamiehiä kuitenkin ja naisille katkeria...
Click to expand...
Jutut kuulostivat enemmänkin finninaamaisten amiskollien uhoamiselta kuin aikuisten miesten puheilta.
 
No täällä metsämiehen vaimo ja kyllä meilläkin välillä tapellaan ajankäytöstä. Hirviporukkaan mies ei ole liittynyt, koska niihin touhuihin menee aina koko viikonloppu. Olen sanonut, että kun lapset muuttanu kotoa niin sitten mulle on ihan sama vaikka kaikki viikonloput rämpii pitkin mettiä. Tosin voipi olla että vaimolla (eli mulla) on sitten aina parempaa seuraa...

Tää on tosi kinkkinen juttu. Koska harrastus on miehelle tärkeä, ollut lapsesta asti. Ja aina parempi mettällä kun kapakassa (tosin ne vanhat mettäukot vasta ottaakin). Jotenkin ollaan sovussa tänasian kanssa ja otan sitten omaa aikaa kun siltä tuntuu ja mies on kotona. Ja jos meillä sattuu olemaan viikonloppuna tärkeä meno, niin kyllä mettäreissut jää silloin väliin. Eli järki pelaa viel mun miehellä. Olenpa itsekkin ollut joskus mukana, niin tiedän vähän mitä siel touhutaan, mutta ei oo kyllä mun juttu!
 
Mitäs noista jutuista, ihan hyvää huumoria. Kyllä meillä ainakin huumoria ymmärretään, puolin ja toisin. Meillä myös isäntä on kova mehtimies, ei kylläkään ole vuosiin hirvestänyt kun tekee kovasti töitä ja vapaa-aikaa jää muutenkin aika vähän. Meillä myös minulla ja meidän 13v. tytöllä on metsästyskortit vaikka ei olla juurikaan metsästelty, 15v. poikaa ei mokoma kiinnosta pätkääkään. Yleensä meillä menee niin että isäntä lähtee koiran kanssa näin syksyllä jänisjahtiin jonnekin päin ja me muut poimitaan sitten siellä seuduin puolukoita ja sen jälkeen sitten paistellaan nuotiolla makkarat ja keitellään kahvit, vietetään retkipäivää koko perheen voimin. Kyllä mies käy paljon yksinkin metillä, mutta aina on löytynyt meille muille jotain muuta puuhaa.
 
Yhteistä elämää takana jo toistakymmentä vuotta ja lapsia 4, viides tulossa loppuvuodesta.

Miehen harrastus on aina ollut osa elämäämme periaatteella "harrastetaan alusta loppuun asti itse" = eväiden teosta lihan laittoon huolehtii itse, mutta ruoan kyllä lihasta teen.
Lapset olen kyllä hoitanut vuosien saatossa pääsääntöisesti itse, mitä nyt lauantai työpäivinäni joskus on joutunut hommaamaan lapsenlikan kun itse ei kyllä sitä duunia hoitamaan jää. Työ on tällähetkellä ainut asia mikä saa miehen olemaan viikonloppuna pois metsältä, mikä hälle suotakoon, mutta, mutta...

Oli aika jolloin mieheni oli lomittajan hommissa (2xpv aamulla ja illalla) ja teki jopa 3 viikkoa putkeen. Ehti silti olla metsällä, juoksettaa koiria, olla perheen kanssa (lapsia tuolloin 3).
Pidettiin leffailtoja ja käytiin vielä vierailuillakin tuttavien luona yms.

Nyt mies on yrittäjä ja on viikkoja jolloin varsinaista aikaan sidottua työtä ei ole.
Ei kuulemma ehdi koiria juoksettamaan, perheen kanssa ei aikaa ollenkaan ja vähänkin vapaa-ajan tuhlaa aivan johonkin muuhun kuin kotona oloon.
Ei ole enää yhtä päivää viikossa 2 vuotiaamme kanssa kotona kuten vielä muutamia kuukausia sitten, kun on niin paljon muuta. MITÄ MUUTA?

Kyllä ykkös ajanviejä on metsästys, mutta toki varmaan se muu (mikä lieneekin).
Mutta kun miestä pyydettiin ajankäyttöään organisoimaan niin, että aikaa olisi ainakin lapsille niin vastaus oli murkkuikäisen kapinointiin pikemminkin sopiva : " mä oon kuullut nyt tuota narinaa jo ihan tarpeeksi, LOPETAN METSÄSTYKSEN, 2 viikkoa aikaa etsiä koirille koti!"

Ja tästähän isommille kouluikäisille lapsille tuli ylettömän paha mieli ja itku.
"Äiti, miksi isi ei ymmärrä, että me haluttaisiin olla sen kanssa? Kuka vääntäisi rautalangasta ettei metsästystä tarvitse lopettaa?"

Kaikenkaikkiaan minäkin pahoitin mieleni ja häpesin miestäni kun lapsille täytyi alkaa oikkuilemaan...minä olisin aikuisena ollut parempi sylkykuppi.

Mitä noihin linkin juttuihin tulee, niin osa on tosiaan hauskaa huumorinheittoa niinkuin täälläkin harrastetaan armaista miehistämme, mutta osa oli kyllä niin alentavaa tekstiä:(

Ja lopuksi; Kyllä minä olen narissut, mutta en mielestäni ylettömästi. Mies on kyllä saanut mennä ja olla, eikä yleensäkään ole lupia tarvinnut kysyä kunhan on ovesta aamulla poistunut ja illalla kotiutunut.
Tätä juttua kestäis kirjoittaa varmaan romaanin verran, enkä tällä hieman vähäisemmällä kirjoituksella etsi puolustajia kummallekaan osapuolelle.
Halusin vain hieman purkaa omia ajatuksiani ja kuulla miten muissa perheissä, kun meillä tuntuu miehellä olevan yleinen käsitys, ettei KENENKÄÄN MUUN PERHEESSÄ OLE TÄLLAISTA.


 
Meillä minä metsästän, eikä tuo mies ole ikinä marissut vaikka syksyisin meneekin viikonloput metsällä aika lailla kokonaan! En ymmärrä mikä siinä on että akat marisee niin helposti joka asiasta!
 
niin kumpi jää kotiin? Kumman harrastus on tärkeämpi?

Ja jos muissa perheissä myös äiti harrastaa jotain muuta, niin mikä tekee siitä isin harrastuksesta tärkeämmän?


Alkuperäinen kirjoittaja hehe:
Meillä me molemmat metsästetään, joten ei tarvii narista.
Click to expand...

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
niin kumpi jää kotiin? Kumman harrastus on tärkeämpi?

Ja jos muissa perheissä myös äiti harrastaa jotain muuta, niin mikä tekee siitä isin harrastuksesta tärkeämmän?
Click to expand...

Jospa koko perhe harrastaa metsästystä ja lapset on mukana?
 
Omalta perheeltäshän sitä aikaa syöt.
Marinaa tai narinaa? Mielestäni asioihin pitää puuttua ja sehän tietenkin on sukupuoleen puuttumatta, METSÄSTÄJIEN, mielestä juuri tuota marisemista ja narisemista.


Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Meillä minä metsästän, eikä tuo mies ole ikinä marissut vaikka syksyisin meneekin viikonloput metsällä aika lailla kokonaan! En ymmärrä mikä siinä on että akat marisee niin helposti joka asiasta!
Click to expand...

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
niin kumpi jää kotiin? Kumman harrastus on tärkeämpi?

Ja jos muissa perheissä myös äiti harrastaa jotain muuta, niin mikä tekee siitä isin harrastuksesta tärkeämmän?


Alkuperäinen kirjoittaja hehe:
Meillä me molemmat metsästetään, joten ei tarvii narista.
Click to expand...
Click to expand...

Riippuen metsästyksen laadusta, lapsi voi tulla mukaan, tai sitten se menee jonnekin hoitoon.
Suurimmaksi osin toki käymme metsällä vuorotellen, mutta esim. hirvimetsällä käydään miehen kanssa kahdestaan ja lapsi on silloin mummolla tms.

Molemmilla on myös "omat" harrastukset, joissa käymme myös vuorotellen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti siis pirttihirmu:
Omalta perheeltäshän sitä aikaa syöt.
Click to expand...

On se kumma ettei OMAA aikaa saisi olla sen jälkeen kun perhe perustetaan. Toki kohtuus kaikessa ja pylly pois tyynyltä, mutta jos se on vaikka se nainen joka käy metsällä ja miehellese on ok, niin mikä siinä yhtälössä on sitten väärin?
Kaikkia ei ole rakennettu niin että on 24/7 perheihminen, vaan joku voi myös kaivata OMAA aikaa ladata ja olla näin parempi vanhempi lapselleen/lapsilleen.
 
meillä mies alkusyksyn lintumetsällä, sitten hirvimetsällä loppu syksyn. mies kaikki viikonloput pois syksyisin. en ole kokenu ikinä miksikään ongelmaksi. hirvijahti kestää niin lyhyen ajan että minun puolesta menköön.
on meillä taas loppu talvi aikaa toisillemme ja pojalle. minä pojan kans syksyisin kotona viikonloput, keksitään aina kaikkea kivaa tekemistä yhdessä.
 
Kaikkein hauskin juttu jäi kertomatta.

Kävimme viikko sitten lenkillä pitkästä aikaa kaverini kanssa, niin siitä alkoi keskustelu, että kun aina pitää aloittaa se lenkkeily ihan kiusallaan juuri tähän vuodenaikaan.

Edellinen kuntokuuri meillä oli tammikuusta - huhtikuuhun ( ei siis hirvestys aikana) ja nyt sitten tarkoitus aloittaa taas kun vauva syntynyt eli tammikuussa.

Putosin itsekin kärryiltä...
Minäkö se tässä narisenkin;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti siis pirttihirmu:
Kävimme viikko sitten lenkillä pitkästä aikaa kaverini kanssa, niin siitä alkoi keskustelu, että kun aina pitää aloittaa se lenkkeily ihan kiusallaan juuri tähän vuodenaikaan.


Minäkö se tässä narisenkin;)
Click to expand...

Onhan tuo aika läpinäkyvää. Että juuri nyt kun metsästys on kiivaimmillaan mutta lenkkeilykelit paskimmillaan. Kehtaatkin...
 
Itse sanoit, että syksyt menee täysin oikeestaan metsässä johon totesin että aika on pois perheeltäsi.
Ihan on teidän asianne miten menonne hoidatte ja tottakai omaa aikaa täytyy olla.
Meidän perheessä tää on vaan karannut täysin käsistä ja ihmestyttää tuo metsästäjien marina narina käsite.

Alkuperäinen kirjoittaja hehe:
Alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti siis pirttihirmu:
Omalta perheeltäshän sitä aikaa syöt.
Click to expand...

On se kumma ettei OMAA aikaa saisi olla sen jälkeen kun perhe perustetaan. Toki kohtuus kaikessa ja pylly pois tyynyltä, mutta jos se on vaikka se nainen joka käy metsällä ja miehellese on ok, niin mikä siinä yhtälössä on sitten väärin?
Kaikkia ei ole rakennettu niin että on 24/7 perheihminen, vaan joku voi myös kaivata OMAA aikaa ladata ja olla näin parempi vanhempi lapselleen/lapsilleen.
Click to expand...

 
Miehen piti tulla lasta katsomaan tunniksi kun oli jo PILKKOPIMEÄÄ, mutta lapsi ei sitten enää tahtonutkaan jäädä isin kanssa vaan lähti rattaisiin istumaan mukaan ja voitte arvata miten loppumatkasta oli kivaa kun lapsi ei enää viihtynyt.

Ja hirvenmetsästyshän loppuu joulukuussa joten enköhän sen puolesta voi alkaa kuntoilemaan taas tammikuussa kuten jo kerroinkin, vai?

Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
Alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti siis pirttihirmu:
Kävimme viikko sitten lenkillä pitkästä aikaa kaverini kanssa, niin siitä alkoi keskustelu, että kun aina pitää aloittaa se lenkkeily ihan kiusallaan juuri tähän vuodenaikaan.


Minäkö se tässä narisenkin;)
Click to expand...

Onhan tuo aika läpinäkyvää. Että juuri nyt kun metsästys on kiivaimmillaan mutta lenkkeilykelit paskimmillaan. Kehtaatkin...
Click to expand...

 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa