miehen kanssa ilman rakkautta?

[vieras]

kaipaisin mielipiteitänne

sain mieheni kanssa lapsen,lyhyen tapailun seurauksena.lapsen syntymän jälkeen mies tuli elämäämme,halusi siis koittaa tuleeko tästä mitään.nyt puolen vuoden yrittämisen jälkeen juttelin miehen kanssa ja mies sanoi että tykkää minusta mutta ei voi vielä sanoa että rakastaa,tahtoo yhä yrittää mutta ei voi luvata mitään suurempaa.
minä jotenkin jo ajattelin että meistä tulee kohta oikeestikkin perhe mutta kyllä nuo sanat pisti miettimään että mitähän tässä kannattaisi tehdä?
suhteessa meillä menee kaikki hyvin,mies käy töissä..tulee kotiin,viettää meidän kanssa aikaa,kysyy mielipidettäni jos haluaa mennä jonnekkin,hoitaa lasta jos minä menen,tuo kaupasta mitä pyydän,halaa silloin kun minä halaan ja rakastaa poikaansa täysillä,minä olen onnellinen ja miehellä ainakin omien sanojen mukaan kaikki hyvin.suhde siis täyttää kaikki toivomukseni perheestä..ja luulin oikeesti aidoti että tämä on meidän molempien juttu.

mies ajattelee järkevästi mielestäni kaiken,ei sano asioita jos ei tosissaan tarkota,eikä anna tyhjiä lupauksia...
voiko miehellä kestää vuosia ennen kun tykkäys syventyy rakkaudeksi vai onko tää kaikki turhaa?
mitä teen?

 

[mie]

ukkos ei tajuu oikeesti että tuo kaikki on sitä rakkautta!!!

 

[ennis]

Vaikea sanoa kun en tunne teitä. Mutta mitä mieleen tuli tuosta tekstistä:

Musta kuulostaa, että teillä menee hyvin. Ehkä käsityksenne rakastamisesta on erilainen. Jotkut arkailevat sen sanan käyttöä, säästelevät sitä ikään kuin jota kuta varten eivätkä heti suoraan tajua, että se jokuhan on jo tässä. Varsinkin, jos miehesi ei anna tyhjiä lupauksia, ei hn välttämättä uskalla sanoa "rakastan", jos se tarkoittaa hänelle että rakastaa sitten ikuisesti.

Ota rennosti ja nauti onnestanne! Ja säilyttäkää keskusteluyhteys. <3

 

[Fleur de la Cour]

Tuo kyllä kuulostaa ihan rakkaudelta, ehkä miehesi ei nyt oikeesti tiedä mitä se rakkaus on, luulisinpa että tuollainen vastuuntuntoinen välittäminen kantaa pidemmälle kuin suunnaton jalat alta vievä hullaantuminen. Älkää uskoko amerikkalaisiin romanttisiin hömppäkomedioihin.

 

[Sandrah]

Kuulostaa Ihanalta!

:heart: :heart: :heart:

Ja mun mielestä tää mies on jo Rakastunut!!

 

[vieras]

on kiva lukea teidänki mielipiteitä asiasta ja varsinki ku tulee semmonen olo et kyllä se oikeestikki taitaa mua vähä rakastaa jollain tavalla.ja tosiaanki näin vähä vanhempana tavallaan järkikin sen sanoo että se rakkaus tulee sen arjen sopusoinnusta ja molemmin puolisesta tyytyväisyydestä..on vaan vaikea välillä ehkä sitä hyväksyä kun on jotenkin teininä sitten ajatellut että suhteessa pitää olla aina jonkun näköstä kipinää ja salamointia.ja olenhan sen huomannut jo edellisistä suhteista että se alku huuma haihtuu varsin nopeasti.tässä suhteessa sen vaan olen jotenkin hyväksynyt ja huomannut että minun onneni tulee juuri tästä,tavallisesta elämästä..kun meillä kaikilla on hyvä olla.sitten taas toisaalta mietin että kantaako tämä ajattelu tapani pitkälle,jospa se ei vaan olekkaan näin kun ajattelen.en tiiä,taian miettii liikaa.

 

[fanta]

Minusta kuulostaa ettei ap itsekään ole rakastunut.

 

[toinen vieras]

Älä mieti liikaa, jos olette onnellisia, niin kyllä siinä on rakkautta, välittämistä, kiintymistä mukana. Miehesi on ehkä varovainen siinä, ettei sano mitään, mistä ei ole todella varma, sitten kun kuulet "ne sanat" niin voit ainakin olla varma ettei niitä ole hetken hurmassa sanottu!