Miehen kanssa on mennyt jo pidempään huonosti... Ajattelin jo yhdessä vaiheessa, että haluan erota, mutta...

[jaksaako kukaan lukea?]

...eilen kun saatiin jonkun verran puhuttua asiasta, huomasin, etten halua erota, vaan haluan tehdä töitä sen eteen, että suhteemme alkaisi taas toimia.

Meillä on jo pidempään mennyt huonosti. Joka päivä vaan vi***illaan toisillemme ja haukutaan ja valitetaan jne... Joskus menee paremmin, hetkittäin on ihan mukavaakin. Tilannetta varmaan kiristää tiukka taloudellinen tilanne ja minulla on usein hermot kireällä sen takia, että olen kaiket päivät kotona lapsen kanssa ja tuntuu, ettei mies osallistu lapsen hoitoon ollenkaan.

Puolin ja toisin on sanottu toisillemme tosi pahasti. En tiedä jääkö mies niitä miettimään, mutta minulla on joskus ihan itku päässyt hänen pahojen sanojensa takia (itkenyt olen salassa). Seksiä meillä on nykyään harvoin. Jos on, niin se tapahtuu miehen tahdosta. Minun lähentelyihini hän vastaa todella tylysti torjumalla. Ja heti kun mies on saanut minut vikiteltyä seksiin, muuttuu hän taas sen jälkeen vi***maiseksi...

Eilen sain sanottua miehelle, että tuntuu tosi pahalta, että aina vaan riidellään. Ja haluaisin sen entisen onnen takaisin. Ja että olen monet kerrat itkenyt sen sanojen takia... Mies pyyteli anteeksi ja saatiin jonkun verran juteltua... Mutta en tiedä paraneeko nämä välitä tästä...

MITEN SUHTEEN ETEEN VOISI TEHDÄ TÖITÄ, ETTÄ SEN SAISI TAAS TOIMIMAAN??

 

[iitintiltu]

puhumalla, puhumalla ja puhumalla..ei siihen muuta konstia taida olla.
maisemanvaihto eli loma jonnekkin saattaisi tehdä terää, tai sitten ei..
tiukka taloudellinen tilanne on varmasti monessa suhteessa se "kiristystä"
aiheuttava juttu..

ainoa mitä ihmettelen on se, että miksi suostut miehesi panopuuksi?
mikäli mieheni torjuisi minut aina tylysti niin ei taatusti seksiä harrastettaisi,
ennen kuin mies tajuaisi miten hänen käytöksensä loukkaa.

mutta jos molemmat tahtovat jatkaa ja suhdetta parantaa, niin kyllä teillä toivoa on.
aloittaisin siitä, että mies saman pöydän ääreen kynän ja paperin kanssa ja tehtäisiin ns tilinpäätös suhteesta. eli mitä hyvää, mitä huonoa, miksi pitäisi jatkaa yhdessä ja miksi erota..mitä kumpikin tulevaisuudelta odottaa, kohtaavatko unelmat ja toiveet.tms..ja sitten vaan katsoa jäädäänkö plussalle vai mennäänkö miinukselle..

ja sitten vaan tuloksen pohjalta teette suunnitelman miten siitä etiäppäin mennään miten voidaan korjata ja miten koitetaan korjata..vai pistetäänkö vaan kantapäät vastakkain ja sanotaan heiheit.

 

[marhe]

Alku kuulostaa lupaavalta. Jatkakaa samaan malliin, puhutte asiat halki ja sovitte pahat sanat ja sen jälkeen niitä ei kaivella puolin eikä toisin. Töitä suhteen eteen on tehtävä molempien ja tosiaan, puhukaa kaikki mahdolliset asiat halki jotka kumpaistakin vaivaa.

 

[mä vaan]

Eti jostain kirjastosta se kirja ja lue, kirjoittajaa en muista. Ja parisuhdeterapia olisi oiva paikka aloittaa suhteen pelastaminen jos molemmilta löytyy siihen vielä puhtia.

 

[ap]

Alku kuulostaa lupaavalta. Jatkakaa samaan malliin, puhutte asiat halki ja sovitte pahat sanat ja sen jälkeen niitä ei kaivella puolin eikä toisin. Töitä suhteen eteen on tehtävä molempien ja tosiaan, puhukaa kaikki mahdolliset asiat halki jotka kumpaistakin vaivaa.

tuo se on meille vaikeinta; unohtaa jo kertaalleen sovitut asiat. Molemmat saattavat riidan tullen vetää vanhat asiat mukaan...

 

[ap]

ainoa mitä ihmettelen on se, että miksi suostut miehesi panopuuksi?
mikäli mieheni torjuisi minut aina tylysti niin ei taatusti seksiä harrastettaisi,
ennen kuin mies tajuaisi miten hänen käytöksensä loukkaa.

.

en tiedä itsekään... hän osaa olla sillä hetkellä niin mukava ja sanoo, että sovitaan tällä nämä asiat jne...

 

[Perhoinen84]

Mä löysin netistä kaikkia kivoja parisuhde testejä joita tekee molemmat ja siellä oli super hyviä ohjeitakin.Hitsi kun en muista enään osoitetta.Niiden avulla me ainakin saatiin järkevät pelisäännöt elämään pitkän huonon jakson jälkeen.
Riideltiin ennen AINA

 

[marhe]

Alku kuulostaa lupaavalta. Jatkakaa samaan malliin, puhutte asiat halki ja sovitte pahat sanat ja sen jälkeen niitä ei kaivella puolin eikä toisin. Töitä suhteen eteen on tehtävä molempien ja tosiaan, puhukaa kaikki mahdolliset asiat halki jotka kumpaistakin vaivaa.

tuo se on meille vaikeinta; unohtaa jo kertaalleen sovitut asiat. Molemmat saattavat riidan tullen vetää vanhat asiat mukaan...

se on vaikeaa mutta jatkon kannalta välttämätöntä. puhutte pahan mielen sattuneista sanoista pois ja sovitte ne ja sitten unohdatte/työnnätte taka-alalle. Jos toinen vanhoja alkaa kaivella voi toinen huomauttaa siinä kohti että tämä asia on käyty läpi ja sovittu jätettävän taakse. Kumpaisenkin pitää siinä kohti hiljentyä ja huomata asia.

 

[gissa]

Meillä on kanssa miehen kanssa aika ajoin ollut vaikeita kausia, mutta olen sen päättänyt että mulla on vain tämä yksi elämä, ja se pitää elää niin ettei nurkissa itkeskele ja murjota, joten lapset hoidan nykyisin itse (en jaksa tapella lastenhoidosta tai kotitöistä, vaan teen ne itse) ja sitten keskitytään vaan kaikkeen hauskaan ja mukavaan tekemiseen, tämä on toiminut, ja se että koska meillä ei ole yhteistä kahdenkeskistä aikaa, niin kumpikin menee omat menot, niin pysytään kumpikin kunnossa ja pirteällä mielellä. Oma asenne on tässä kaiken a ja o jos tämä ei toimi niin sen olen päättänyt että sitten on jtkettava omia latuja!

 

[ixus]

Joskus tarvitsee sen kolmannen ihmisen siihen, että huomaa mitä parisuhteessa ei toimi. Sitä on niin kaavoihin kangistunut, että ei ehkä osaa muuttaa itseään. Jos haluja on yhdessä jatkaa voisi parisuhdeterapiastakin olla apua. Ja sitten yksi hyvä neuvo, kerro asiat mitkä mieltäsi painaa ja mielellään muutaman kerran. Miehet EI osaa lukea ajatuksia ja niiden ajatusmaailma on aivan toisenlainen kuin naisten.

 

[Vieras]

Olipas tutun kuuloista tekstiä. Meillä oli miehen kanssa samanlainen tilanne päällä tässä jokin aika sitten. Molemmat tiedettiin että huonosti menee, mutta ei oikein osattu korjata tilannetta. Puhuttiinkin asioista mutta ei ne silti auenneet. Se että kaikki on nykyään hyvin on ihan sattumaa. olin miehen tukena kun hänellä oli muutamia vastoinkäymisiä ja siinä samalla alettiin puhua meidän parisuhteen asioista. Ja puhuttiin ihan rehellisesti, ilman että ajateltiin että toinen loukkaantuu tai muuta.

Tietysti tällaiset kriisit jättää jälkensä, eikä suhde välttämättä korjaudu samalle tasolle, mutta siitä voi silti tulla taas ihan toimiva ja jatkuvasta riitelystä voi pääsät eroon.

 

[ixus]

Olipas tutun kuuloista tekstiä. Meillä oli miehen kanssa samanlainen tilanne päällä tässä jokin aika sitten. Molemmat tiedettiin että huonosti menee, mutta ei oikein osattu korjata tilannetta. Puhuttiinkin asioista mutta ei ne silti auenneet. Se että kaikki on nykyään hyvin on ihan sattumaa. olin miehen tukena kun hänellä oli muutamia vastoinkäymisiä ja siinä samalla alettiin puhua meidän parisuhteen asioista. Ja puhuttiin ihan rehellisesti, ilman että ajateltiin että toinen loukkaantuu tai muuta.

Tietysti tällaiset kriisit jättää jälkensä, eikä suhde välttämättä korjaudu samalle tasolle, mutta siitä voi silti tulla taas ihan toimiva ja jatkuvasta riitelystä voi pääsät eroon.

Joskus suhde voi myös hitsaantua vaan vahvemmaksi kaikkien kriisien ja vastoinkäymisten jälkeen. Luottaa, että toinen hyväksyy vaikkei ihan täydellinen olekaan. Ja, kun ei jää kaivelemaan menneitä, vaan elää eteenpäin, jos on päätetty eripurat antaa anteeksi.

 

[Vieras]

Olipas tutun kuuloista tekstiä. Meillä oli miehen kanssa samanlainen tilanne päällä tässä jokin aika sitten. Molemmat tiedettiin että huonosti menee, mutta ei oikein osattu korjata tilannetta. Puhuttiinkin asioista mutta ei ne silti auenneet. Se että kaikki on nykyään hyvin on ihan sattumaa. olin miehen tukena kun hänellä oli muutamia vastoinkäymisiä ja siinä samalla alettiin puhua meidän parisuhteen asioista. Ja puhuttiin ihan rehellisesti, ilman että ajateltiin että toinen loukkaantuu tai muuta.

Tietysti tällaiset kriisit jättää jälkensä, eikä suhde välttämättä korjaudu samalle tasolle, mutta siitä voi silti tulla taas ihan toimiva ja jatkuvasta riitelystä voi pääsät eroon.

Joskus suhde voi myös hitsaantua vaan vahvemmaksi kaikkien kriisien ja vastoinkäymisten jälkeen. Luottaa, että toinen hyväksyy vaikkei ihan täydellinen olekaan. Ja, kun ei jää kaivelemaan menneitä, vaan elää eteenpäin, jos on päätetty eripurat antaa anteeksi.

Niin, ehkäpä tuo "samalle tasolle" oli vähän väärä sanavalinta. Sitä helposti muistelee niitä suhteen alkuaikoja kun kaikki oli yhtä vaaleanpunaista hattaraa eikä toisessa nähnyt mitään huonoja puolia. Eihän siihen tilanteeseen enään millään pääse kun on jo oppinut toisen niin hyvin tuntemaan kaikkine vikoineen ja puutteineen. Tärkeinä on varmaan se että todella haluaa olla sen toisen kanssa yhdessä. Muut asiat varmasti selviävät jotenkin, kunhan tekee vähän töitä.

 

[vieras]

Meillä parisuhteeseen(kin) vaikutti positiivisesti se, että tein päätöksen laittaa lapsi hoitoon ja ruveta työntekoon, muuhunkin kuin lapsenhoitoon ja kotitöihin. Meilläkään mies ei oikein osannut/jaksanut tukea minua kotiäidin roolissani, mikä ei minulle pitemmän päälle sopinutkaan..

Keskustella pitää myös. Hitaasti hyvä tulee, ainakin meillä. Tai toivon että parempaan suuntaan ollaan menossa. Miehestä sitä puhetta tulee aina yhdellä kerralla aika vähän, mutta kehitystä onneksi on tapahtunut

Voimia teille, kannattaa yrittää kaikkensa parisuhteen eteen, myös miehen täytyy se tehdä!