Miehen kaveri tulossa ulkomailta kylään...neuvoja ja mielipiteitä tilanteeseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt ja v****nut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ap sinussa on vika ei miehessä. Jos minun kaveri tulisi ulkomailta käymään en minä kotona istuisi ja päivällistä perheen kanssa söisi. Lähtisin bailaamaan. Ei sitä sun miehes kaveria sinä kiinnosta eikä teidän lapset. Ne haluaa dokata ja muistella vanhoja. Ihan sama mihin miehesi rahansa laittaa bussilippuun ja museon sisäänpääsyyn vai viinapulloon. Yhtälailla menetetty raha. Löysää nutturaa ja käy vaikka hakee lasten kanssa pizzaa
 
Tutulta kuulostaa, ja kurjaa on. Mä käyn vaan ihan parilla, tarkoittaa yleensä, että kömpii umpitunnelissa kotiin.
Ei ota usein, mutta aina kun ottaa, pitää olla kaatokänni. Oksettavaa...
Ja sitten tosiaan minä nalkutan, jos asiasta puhun.
 
Ap sinussa on vika ei miehessä. Jos minun kaveri tulisi ulkomailta käymään en minä kotona istuisi ja päivällistä perheen kanssa söisi. Lähtisin bailaamaan. Ei sitä sun miehes kaveria sinä kiinnosta eikä teidän lapset. Ne haluaa dokata ja muistella vanhoja. Ihan sama mihin miehesi rahansa laittaa bussilippuun ja museon sisäänpääsyyn vai viinapulloon. Yhtälailla menetetty raha. Löysää nutturaa ja käy vaikka hakee lasten kanssa pizzaa

no, mussa on se vika., että valitsin väärin...lue koko ketju ja millasia hänen tapansa muutenkin ovat..minussa ei ole kyllä vikaa, etten tollasta siedä. Ja ei se ole ihan sama, viinaan ei lapsiperheen vähäset rahat kyllä saa kulua, siis isoa summaa. Jos mies ajattelee asiasta eri tavalla, niin sitten täytyy löytää sellanen, joka on samoilla linjoilla...niitäkin on...

Mutta sieltä se on helppo huudella, kun et tiedä kaikkea...samainen mulkku pisti puolen kuun palkan haisemaan, kun kestitsi näitä venäläisiä juoppoja varpajaisten yhteydessä...kun kotiuduin sairaalasta, niin kyllä oli itku kurkussa, kun tilillä alle satku ja seuraavaan tiliin vielä aikaa :(

Mut tosiaan, sulle jos sinkku olet, niin löytyy vapaa venäläinen alkoholisoituinut mies pk-seudulta, että siitä vaan, kerran tollanen on niin kivaa...nimimerkin perusteella sullakin on jotain venäjäkytköksiä?
 
olen naimisissa venäläisen miehen kanssa. Ja ymmärrän kulttuurin. Silloin kun juhlitaan niin juhlitaan eikä rahaa mietitä. Ystävät ovat tervetulleita ja heitä kestitään. Varsinkin kun lapsi syntyy niin se on suuren juhlan paikka. Itsekin olen nauttinut venäläisestä vieraanvaraisuudesta. Venäläisen miehen kanssa pitää osata joustaa ja antaa mennä. EI se sua petä. :hug:
 
[QUOTE="tiina";24255617]Tutulta kuulostaa, ja kurjaa on. Mä käyn vaan ihan parilla, tarkoittaa yleensä, että kömpii umpitunnelissa kotiin.
Ei ota usein, mutta aina kun ottaa, pitää olla kaatokänni. Oksettavaa...
Ja sitten tosiaan minä nalkutan, jos asiasta puhun.[/QUOTE]

usein se on näin, että mitä tahansa asiaa naisella on, niin se on nalkutusta...toki on kyllä sellasiakin, jotak oikeesti nalkuttaa vaan nalkutuksen ilosta (tietty en tiedä, mitä sieltäkin sitte taustalta löytyy) ja sitten sitä kaveripiirissä ilkutaan, miten millon kenenkin muija ei tykkää hyvää näistä ääliömäisistä tempuista...työpaikoilla oon kuullu, miten miehet keskustelee...ei onneks kyllä kaikki,e ttä on niitä helmiäki sikojen joukossa, ne pitää vaan jotenkin oppia bongaamaan jatkossa :D
 
On todella ihana. Mun mies on isänsä puolelta katolilainen ja äitinsä puolelta ortodoksi, nykyinen ateisti. On kuulemma katellut tarpeeksi viinalla läträämistä ettei jaksa itse enää.
 
olen naimisissa venäläisen miehen kanssa. Ja ymmärrän kulttuurin. Silloin kun juhlitaan niin juhlitaan eikä rahaa mietitä. Ystävät ovat tervetulleita ja heitä kestitään. Varsinkin kun lapsi syntyy niin se on suuren juhlan paikka. Itsekin olen nauttinut venäläisestä vieraanvaraisuudesta. Venäläisen miehen kanssa pitää osata joustaa ja antaa mennä. EI se sua petä. :hug:

jollakin tavalla itsekin sillon nuormepoana, kun näitä venäläiskontakteja alkoi olemaan, ihailin sitä niitten juhlimista , tottakai, koska sillon 18vuotiaana elämän suolahan oli juhliminen...mutta nyt oon kasvanu kyllä sen verran aikuiseks, että must on typerää laittaa lapsiperheen ruokarahat tollaseen ja sit itkeä ja pikavipeillä ostella ruokaa...

Saa juhlia, mutta kyllä se pitää ihan varojen mukaan tehdä...eikä tollaseen suurenmaailman tyyliin, että maksetaan kaikki pizzat ja taksit ja kaikki ja että 2 pv:ssä saa 600e haisemaan, ni on kyllä liikaa, varsinkin ku se menee sellasille sioille, keitä ei kiinnosta se itse juhlan aihe, vaan päin vastoin kaikista se oli niin maailman loppu, ku lapsia tehdään...pääasia, että viina virtaaja sittenkun se loppuu, niin siirytään sinne missä sitä tarjolla on, seurastakin viis, kunhan vaan on viinaa...must tossa ei kyllä ole mitään ihailtavaa...

olen myös asunut lyhyen aikaa venäjällä, ja toden totta tiedän mikä se kulttuuri on ja loppujen lopuks siin ei ole paljon hyvää...miehet lykkii kalja kädessä lastenvaunuja keskellä kirkasta päivää...ah ihanan rentoa suhtautumista elämään, kyllä pitäs suomalaisten ottaa oppia ja pistää bileet pystyyn...

mutta ymmärrän sun ajatusmaailmaa, itsekin sokeasti ihannoin sitä kulttuuria sillon nuorempana, se oli melkeen kuin joku uskoontuleminen...:D
 
olen naimisissa venäläisen miehen kanssa. Ja ymmärrän kulttuurin. Silloin kun juhlitaan niin juhlitaan eikä rahaa mietitä. Ystävät ovat tervetulleita ja heitä kestitään. Varsinkin kun lapsi syntyy niin se on suuren juhlan paikka. Itsekin olen nauttinut venäläisestä vieraanvaraisuudesta. Venäläisen miehen kanssa pitää osata joustaa ja antaa mennä. EI se sua petä. :hug:

Kyllä hän on muuten pettänyt! en tiedä, onko sen jälkeen uudestaan...

Ja muuten otapa selvää tästä asiasta, mmiten se venäjällä meneekään, ei ole mitenkään poikkeuksellista, että venäläisellä miehellä on jopa useita rakastajattaria, usein vaimot tiedostavatkin tämän, mutta asiaa katsotaan sormien läpi...miehiä on väestössä paljon vähemmän, kuin naisia, joten nainen on hyvinkin onnekas, jos on kuitenkin mies... taloudellisesti nainen on siellä paljon enenmmän riippuvainen miehestä, kuin täällä... ja tosiaan kauniiden naisten tarjontaa on kilpailun ollessa miehistä kova...
Tämän allekirjoittavat useat naiset, joihin venäjällä olen tutustunut...

Joo, kyllä machokulttuurin miehen kanssa pitää joustaa...ja olenkin josutanut, mutta pitäsii sitä josutoa olla myös toisestakin suunnasta,ei voi mennä niin, että toinen vain antaa itsestään eikä saa koskaan mitään takaisin, ja suhde vie enemmän voimavaroja, kuin antaa niitä...
 
olen naimisissa venäläisen miehen kanssa. Ja ymmärrän kulttuurin. Silloin kun juhlitaan niin juhlitaan eikä rahaa mietitä. Ystävät ovat tervetulleita ja heitä kestitään. Varsinkin kun lapsi syntyy niin se on suuren juhlan paikka. Itsekin olen nauttinut venäläisestä vieraanvaraisuudesta. Venäläisen miehen kanssa pitää osata joustaa ja antaa mennä. EI se sua petä. :hug:

ja ps. nimennomaan ,ystävät ovat tervetulleita , ja venäjällä olenkin kohdannut yletöntä vieraanvaraisuutta, halusin jotenkin meidän kotiin sitä tunnelmaa, koska suomalaisille kaverreille riittää, kun kahvit keittää... Mutta eipä ne tänne kotiin tulleet edes kääntymään! Ihanaa tuolal kaduilla toivottaa toinen tervetulleeksi...outua, kun äijä tuli hänelle kylään, eikä ole koko kotiakaan nähnyt...mutta whatever, tää ei olekaan enää hänen kotinsa:)
 
Nelikymppisenä, pienen pojan isänä luin ketjun tukka pystyssä ja hoomoilasena. En ymmärrä, en vain ymmärrä, kuin idiootti voikaan mies halutessaan olla. Ap vaikuttaa tekstiensä perusteella mukavalta ja ymmärtäväiseltä naiselta. Ei missään nimessä ainakaan nipottavalta nalkuttajalta. Tosin tuollaiset juopot onnistuvat nopeastikin muuttamaan avarakatseisemmankin naisen/miehen nalkuttavaksi ämmäksi.
Kyllä lasten tultua pitää ymmärtää kasvaa tilanteen mukana. Jos kaverit eivät sitä tee, pitää hankkia uusia kavereita. Tosin tapauksessanne arvomaailmat eivät tunnu lainkaan kohtaavan. On kyllä melkoisen junttia tuulipukutouhua tulla ördäämään perheellisen miehen kanssa kertomallasi tavalla. Hämmästelen touhun puolustajien ja ymmärtäjien suurtaa määrää. Toki palstalle on kertynyt iso joukko alemmista sosiaaliluokista, joille moinen touhu voi olla "normaalia" arkea jo useammassa sukupolvella ja keskiluokkainen elämäntapa suht sivistyneine käytöstapoineen on kauhistus.

Mutta AP:lle haluan toivottaa jaksamisia eropäätöksessään. Miehesi toivottavasti joskus huomaa, mitä menetti.
 
[QUOTE="a.p";24245034]mitä tarkoitat tässä tapuksessa terveellä nuorella heteromiehellä? tämä yhdistettynä siihen, miten ikävää tällaiasen on istu kaverin ÄMMÄN kanssa, antaa mielikuvia siitä, miten halveksivasti suhtaudut perheeseen ja parisuhteeseen, jos vaimo on ÄMMÄ ja terveen nuoren heteromiehen täytyy ilmeisesti päästä baanalle ja pukille ?? Vai miksei terve heteromies voisi olla myös asiallinen ja sivistynyt, miksei sen mielestä voisi olla mielenkiintoista tutustua kaverinsa vaimoon ja perheeseen? mä en nyt ihan tajua, anteeks[/QUOTE]

Nyt vastaajana on nainen. Enkä mä todellakaan ymmärrä miksi mun mieheni kaverin pitäisi istua "sivistyneesti" iltaa huomioiden "ämmän ja lapset" tullessaan tapaamaan kaveriaan.

Se sivistynyt ilta istutaan pariskuntien kesken, ei niin että on perhe ja yksi yksinäinen mies, taikka nainen. Meidän mielikuvia ja ajatuksia on monenlaisia, kaikilla ei ole samaa näkemystä kanssasi.

Mulle riittäsi kun menen kaverini luokse kylään että näen hänen miehensä, tervehdin häntä ja sillä hyvä. En missään tapauksessa tahtoisi istua iltaa sivistyneesti viiniä siemaillen ja jutellen tuntemattoman tyypin kanssa jos en ole ystävääni pitkään aikaan nähnyt.

Toki sulla varmasti liittyy kirjoitusten perusteella tähän asiaan niin paljon muutakin että se pakostakin värittää tunnelmia mutta sittenkin...
 
[QUOTE="sasa";24256558]Nelikymppisenä, pienen pojan isänä luin ketjun tukka pystyssä ja hoomoilasena. En ymmärrä, en vain ymmärrä, kuin idiootti voikaan mies halutessaan olla. Ap vaikuttaa tekstiensä perusteella mukavalta ja ymmärtäväiseltä naiselta. Ei missään nimessä ainakaan nipottavalta nalkuttajalta. Tosin tuollaiset juopot onnistuvat nopeastikin muuttamaan avarakatseisemmankin naisen/miehen nalkuttavaksi ämmäksi.
Kyllä lasten tultua pitää ymmärtää kasvaa tilanteen mukana. Jos kaverit eivät sitä tee, pitää hankkia uusia kavereita. Tosin tapauksessanne arvomaailmat eivät tunnu lainkaan kohtaavan. On kyllä melkoisen junttia tuulipukutouhua tulla ördäämään perheellisen miehen kanssa kertomallasi tavalla. Hämmästelen touhun puolustajien ja ymmärtäjien suurtaa määrää. Toki palstalle on kertynyt iso joukko alemmista sosiaaliluokista, joille moinen touhu voi olla "normaalia" arkea jo useammassa sukupolvella ja keskiluokkainen elämäntapa suht sivistyneine käytöstapoineen on kauhistus.

Mutta AP:lle haluan toivottaa jaksamisia eropäätöksessään. Miehesi toivottavasti joskus huomaa, mitä menetti.[/QUOTE]

Ihana teksti ja vielä mieheltä, antaa voimia erohässäkkään, jos tosiaan fiksusti ajattelevia miehiä on olemassa.
Olen samaa mieltä tuosta puolustajien joukosta, ei vaan mene mulla päänupppiin se, kuinka monien mielestä tollanen on normaalia ja hyväksyttävää touhua, huh-huh. Ja tosiaan, vieläkään ei ole miehiä täällä näkynyt, ei sillä että tarvisikaan enää, mutta pistää miettimään taas noita arvo-ja ajatusmaailman eroja... ties missä lieovat yönsäkin nukkuneet...ja huom!perään en ole soitellut sen jlk kun päivällä eilen puhelimessa tiedustelin yöpymissuunnitelmia...

Ja tosiaan, en kyllä itse tunnista itseäni mitenkään extranipoksi muijaksi, jollaiseksi tietenkin haukutaan heti, kun joskus ei sovi nää juomamenot, hohhoijaa... ja mies inisee ku joku murkku, kuinka hän ei "ikinä saa käydä missään" vaikka on usein n.3-4 krt kuussa ainakin näillä menoillaan...kylllä se mun mielestä riittää ja on vähän liikaakin pienten lasten isälle! kerta kuussa on ok, mutta jos miehelle se ei riitä, niin varsågod tai oikeemminki pozhaluista ja onnea valitsemalleen tielle :D

Joo, olen tuosta kaveripiiin vaihtamisestakin hänelle usein vihjaissut...( kun niitä asiallisempiakin kavereita olis ollut, ja niidne kanssa illanvietotkin on ollu ihan järkeviä ja sieltä on tultu kotiin nukkumaan) että olis alkanut enemmän hakeutua sellaseen seuraan, mutta ikävää, jos miehestä ei itsestään kumpua tälläsia ajatuksia, en halua kuitenkaan olla mikään hirviö, joka pakottaa elämään tietyllä lailla, ei tuntuisi itsekään mukavalta, jos muutos johtuisi vaan siitä, että olen pakottanut jonkun väksiin elämään tiettyä elämää. Eli arvomaailmat ei vaan kohtaa.

enhän itsekään tuhlaa omaa arvokasta vapaa-aikaani omien dokukavereiden kanssa, kun ei vaan kiinnosta, kun jutuissa ei ole mitään yhteistä. Kyllä mä terassilla käyn tai baareissakin, sellasiten kavereiden kanssa joiden kanssa on muutenkin yhteistäjne jne...
 
Tällaiset ketjut menee tosi usein samalla kaavalla.

Aloittaja kertoo että mies lähtee baariin tai jotain muuta vastaavaa, sitten keskustellaan pari sivua siitä että kyllä mun mies vaan saa ihan vapaasti mennä baariin, kunnes lopulta selviää että baarireissu on pienin ongelma kyseisessä suhteessa, ja taustalta löytyy väkivaltaa, uskottomuutta, välinpitämättömyyttä, rahan tuhlaamista turhuuksiin vaimon ja lasten nähdessä nälkää ja laskujen erääntyessä, yms skeidaa, ja että ne baarireissutkin kestää viikon ja maksavat tuhansia euroja.

Jättäkää hei ne miehenne ajoissa. Olisihan se kivaa, jos paskiainen muuttuisi vastuuntuntoiseksi isäksi ja ihanaksi puolisoksi vain sen voimalla, että vaimo kotona toivoo ja jaksaa yrittää, mutta tosielämä ei nyt vaan mene niin. Todellista rohkeutta on antaa periksi, luovuttaa, todeta että tästä ei tule mitään, ja jatkaa elämää eteenpäin yksin. Eikä kenenkään pidä omaa onnellisuuttaan uhrata vain siksi, että aikoinaan sattui vääränlaiseen mieheen ihastumaan ja perheen hänen kanssaan perustamaan. Opetelkaa olemaan itsekkäämpiä, naiset, sillä kun te olette onnellisia ja tasapainoisia niin teidän lapsennekin ovat onnellisia ja tasapainoisia.
 
Tosiaan pettämistä ei tarvi missään nimessä antaa anteeksi :( Tuo rakastaja juttu on kyllä todella ikävää. Jos siitä saan mieheni kiinni niin oksat pois. Leikkaan sen pallit ja syötän koirille. Toivon ettei ikinä siihen mennä. Vielä ei ainakaan merkkejä siitä

Onko miehesi töissä missään? Onko hän opiskellut? Jos ennen eroa hakisitte jotain apua?
 
[QUOTE="sasa";24256558]Nelikymppisenä, pienen pojan isänä luin ketjun tukka pystyssä ja hoomoilasena. En ymmärrä, en vain ymmärrä, kuin idiootti voikaan mies halutessaan olla. Ap vaikuttaa tekstiensä perusteella mukavalta ja ymmärtäväiseltä naiselta. Ei missään nimessä ainakaan nipottavalta nalkuttajalta. Tosin tuollaiset juopot onnistuvat nopeastikin muuttamaan avarakatseisemmankin naisen/miehen nalkuttavaksi ämmäksi.
Kyllä lasten tultua pitää ymmärtää kasvaa tilanteen mukana. Jos kaverit eivät sitä tee, pitää hankkia uusia kavereita. Tosin tapauksessanne arvomaailmat eivät tunnu lainkaan kohtaavan. On kyllä melkoisen junttia tuulipukutouhua tulla ördäämään perheellisen miehen kanssa kertomallasi tavalla. Hämmästelen touhun puolustajien ja ymmärtäjien suurtaa määrää. Toki palstalle on kertynyt iso joukko alemmista sosiaaliluokista, joille moinen touhu voi olla "normaalia" arkea jo useammassa sukupolvella ja keskiluokkainen elämäntapa suht sivistyneine käytöstapoineen on kauhistus.

Mutta AP:lle haluan toivottaa jaksamisia eropäätöksessään. Miehesi toivottavasti joskus huomaa, mitä menetti.[/QUOTE]Captain Save-A-Hoe has graced us with his presence.
 
Tällaiset ketjut menee tosi usein samalla kaavalla.

Aloittaja kertoo että mies lähtee baariin tai jotain muuta vastaavaa, sitten keskustellaan pari sivua siitä että kyllä mun mies vaan saa ihan vapaasti mennä baariin, kunnes lopulta selviää että baarireissu on pienin ongelma kyseisessä suhteessa, ja taustalta löytyy väkivaltaa, uskottomuutta, välinpitämättömyyttä, rahan tuhlaamista turhuuksiin vaimon ja lasten nähdessä nälkää ja laskujen erääntyessä, yms skeidaa, ja että ne baarireissutkin kestää viikon ja maksavat tuhansia euroja.

Jättäkää hei ne miehenne ajoissa. Olisihan se kivaa, jos paskiainen muuttuisi vastuuntuntoiseksi isäksi ja ihanaksi puolisoksi vain sen voimalla, että vaimo kotona toivoo ja jaksaa yrittää, mutta tosielämä ei nyt vaan mene niin. Todellista rohkeutta on antaa periksi, luovuttaa, todeta että tästä ei tule mitään, ja jatkaa elämää eteenpäin yksin. Eikä kenenkään pidä omaa onnellisuuttaan uhrata vain siksi, että aikoinaan sattui vääränlaiseen mieheen ihastumaan ja perheen hänen kanssaan perustamaan. Opetelkaa olemaan itsekkäämpiä, naiset, sillä kun te olette onnellisia ja tasapainoisia niin teidän lapsennekin ovat onnellisia ja tasapainoisia.

no onahns e osin näinkin...tosin ei mun mielestä voi jättää heti, kun vähän tulee ongelmia, jos on siis perhettä...kyllähän ihminen joskus saa tehdä virheitä, ei voi olla niin rankka, että yhdetä mokasta pellolle...mutta niistä pitäis kyllä ottaa oppia, eikä toistaa samoja virheitä, eli sitten kyllä, kun alkaa jo näyttää, että ei muuta ole luvassa ku paskaa jatkuvasti, niin pitäs kyllä rohjeta tekemään ratkaisuja...itse olen tässä ollut pidemmän aikaa kiikunkaakun ja usein tehnyt eropäätökset mielessäni ..kuitenkin olen aina heltynyt näkemään hyvää miehessäni (ja onhan siinä hyvääkin oikeasti ) mutta mies ei kuitenkaan ole anellut anteeksi eikä mitään tällaista vaan itse olen alkanut hieroa sovintoa, vaikka suurin syyllisyydentunto tulisi olla miehellä!

Sitten asioista ei ole puhuttu, kerta mies ei yksinketaisesti pysty keskustelemaan, menee vain vittuiluksi, joten kaikki on jouduttu painaa villasella ja pian on uusi episodi edessä taas..
Tietenkin olen itse siinä määrin syyllinen, että olen hiljaisesti sallinut tällasien kohtelun, kerran olen sen antanut jatkua ja itse läheisyydenkipeänä sortunut miehen kainaloon ennnekuin mitään ahaa-elämystä sillä itsellään olisi syntynyt sen käytöksen suhteen, ennen mitään katumuksia tai anteeksipyyntöjä....mutta nyt se mitta tuli täyteen, mies ei varmaan uskokaan todeksi, että tää oli sen viimeinen kerta, kun se valitsee sikailun asiallisen käytöksen sijaan..mä vvaroitin sitä kyllä tästä,että jos jälleen toistuu sama kaava, niin se on sit over ja sillä selvä....haukkukaa vaan mäkättäjäksi
 
Tällaiset ketjut menee tosi usein samalla kaavalla.

Aloittaja kertoo että mies lähtee baariin tai jotain muuta vastaavaa, sitten keskustellaan pari sivua siitä että kyllä mun mies vaan saa ihan vapaasti mennä baariin, kunnes lopulta selviää että baarireissu on pienin ongelma kyseisessä suhteessa, ja taustalta löytyy väkivaltaa, uskottomuutta, välinpitämättömyyttä, rahan tuhlaamista turhuuksiin vaimon ja lasten nähdessä nälkää ja laskujen erääntyessä, yms skeidaa, ja että ne baarireissutkin kestää viikon ja maksavat tuhansia euroja.

Jättäkää hei ne miehenne ajoissa. Olisihan se kivaa, jos paskiainen muuttuisi vastuuntuntoiseksi isäksi ja ihanaksi puolisoksi vain sen voimalla, että vaimo kotona toivoo ja jaksaa yrittää, mutta tosielämä ei nyt vaan mene niin. Todellista rohkeutta on antaa periksi, luovuttaa, todeta että tästä ei tule mitään, ja jatkaa elämää eteenpäin yksin. Eikä kenenkään pidä omaa onnellisuuttaan uhrata vain siksi, että aikoinaan sattui vääränlaiseen mieheen ihastumaan ja perheen hänen kanssaan perustamaan. Opetelkaa olemaan itsekkäämpiä, naiset, sillä kun te olette onnellisia ja tasapainoisia niin teidän lapsennekin ovat onnellisia ja tasapainoisia.

Sinähän eräässä ketjussa pohdit eron mahdollisuutta. Voimia sinullekin. :hug:
 
Minä olisin vain tyytyväinen, ettei tarvitse kestitä vieraita, siivota, eikä seurustella puoliväkisin jonkun tuntemattoman kanssa. Tosin ymmärrän kyllä sinunkin näkökulmasi, koska olisit mielelläsi tehnyt noita kaikkia.
 
Captain Save-A-Hoe has graced us with his presence.

Ja siellä joku pieni pelokas poika ihmettelee, kuinka joku voikin oikeasti pitää perhettään ykkösenä elämässään? Kavereiden edessä toki pitää uhota ja esittään alfa-urosta, joka ei perheestään piittaa.
Tai sitten olet oikeasti niitä urpoja, joille perhe ja koti merkitsee hotellimajoitusta ja ilmaista sisäkköä.
 

Yhteistyössä