Miehen lapsellinen käytös.

["vieras"]

Torstain ja perjantain välisenä yönä sain nukuttua vain muutaman tunnin. Perjantai sujui kyllä hyvin, mutta mies lupasi hoitaa aamutoimet vauvan kanssa lauantaiaamuna (eli tänään). Itse painelin nukkumaan heti kun saatoin, sillä tosiaankin illasta olin jo hyvin väsynyt. Mies jäi ylhäälle kukkumaan, en tiedä, milloin hän viereeni tuli.

Kun koitti aamu ja kello kahdeksan, vauva alkoi heräillä. Tähän mies karjaisi minulle: "Etkö sä nyt saatana kuule?!" Tuohon minä sitten ystävällismielisesti, että eikös se pitänyt olla hänen aamuhoitonsa tänään. Mies alkoi kitistä, ettei ole nukkunut yöllä kuin kaksi tuntia. Minä sitten siihen, etten itsekään sitä edellisenä nukkunut juuri enempää, ja myöhään iltaan asti piti vain jaksaa. Mies sitten siihen: "Niinpä vittu tietenkin", kaappasi vauvan syliinsä ja lähti huoneesta ovet paukkuen.

Jokin aika sitten heräsin siihen, että mies tuli vauvan kanssa takaisin huoneeseen ja laittoi vauvan nukkumaan. Tuli sitten itsekin viereeni. Kauaa ei pieni ollut untenmailla, mutta minua tämä ei haitannut, sillä nousin sitten itse ylös...

Mietin vain, että onpa taas aikuismaista käytöstä mieheltä. Harmittaa. Ja tuntuu tosi ikävältä että aamun ensimmäiset sanat on "Etkö sä nyt saatana kuule?!" Tosi kivaa. Milläköhän äänellä mies laittaisi, jos itse alkaisin puhumaan hänelle aamulla noin. Meni kyllä nyt enin hyvä mieli pois tästä aamusta ja aamupäivästä.

 

[dies saturni]

Ymmärrän, että pahoitit mielesi. Yritä mennä miestäsi vastaan, olkaa toisillenne helliä ja keskustelkaa asia selväksi. Ensi kerralla ota mies mukaan sänkyyn samaan aikaan kuin itsekin menet. Toisen kainalossa nukkuu kivasti aamuun.

 

["höh"]

Ikävää tollanen käytös. Musta on niin väärin että jotkut miehet olettavat naisen hoitavan lapsen aina! Sun täytyy sanoa miehelles että kaipaat enemmän apua, etkä todellakaan tollasia juttuja. Mä olen mun miehelle tehnyt hyvin selväksi että lapset on yhteisiä ja ne todellakin hoidetaan yhdessä, oli vuorokaudenaika mikä hyvänsä.

 

["vieras"]

No huh huh. Kyllä mun mielestä aikuisen ihmisen pitäisi tajuta mitä tekee. Eli että "Jos minä nyt valvon kolmeen saakka, niin seuraava aamu ei tule olemaan helppo." Ja jos nyt sitten kuitenkin valvoisi, niin mitä siinä äkäilee. Oma vikahan se on. Riippuu tietysti, mitä mies jäi tekemään. Oliko huolia tms., vai ihan huvikseenko vain istui.

 

[ap....]

[QUOTE="vieras";24739403]No huh huh. Kyllä mun mielestä aikuisen ihmisen pitäisi tajuta mitä tekee. Eli että "Jos minä nyt valvon kolmeen saakka, niin seuraava aamu ei tule olemaan helppo." Ja jos nyt sitten kuitenkin valvoisi, niin mitä siinä äkäilee. Oma vikahan se on. Riippuu tietysti, mitä mies jäi tekemään. Oliko huolia tms., vai ihan huvikseenko vain istui.[/QUOTE]

Siis erään ohjelman katsomattomia jaksoja jäi netistä katselemaan...

 

["vieras"]

Jos elämä on muuten uomassaan, väsyksissä sanottujen kiukkuisten sanojen kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Uskokaa naiset, eivät miehennekään jää niitä vatvomaan

 

[ärrinpurrin]

puhuuko se selvinpäinkin noin? Tietysti unesta revittäessä ihminen saattaa olla äksykin eikä ihan oma itsensä, mutta sitten se osaa pyytää anteeksi virottuaan. Älä missään tapauksessa siedä tuommoista puhuttelua mieheltä tai lapsiltakaan. Kukaan ei ole onnellinen, jos tuollaiselle asenteelle annetaan lupa. Ihmisen on vain opeteltava neuvottelemaan asiallisesti, jos on asioita jotka kiristää suhteessa pinnaa. Miesihmisenkin.

 

[ap....]

puhuuko se selvinpäinkin noin? Tietysti unesta revittäessä ihminen saattaa olla äksykin eikä ihan oma itsensä, mutta sitten se osaa pyytää anteeksi virottuaan. Älä missään tapauksessa siedä tuommoista puhuttelua mieheltä tai lapsiltakaan. Kukaan ei ole onnellinen, jos tuollaiselle asenteelle annetaan lupa. Ihmisen on vain opeteltava neuvottelemaan asiallisesti, jos on asioita jotka kiristää suhteessa pinnaa. Miesihmisenkin.

Tavallisesti puhuu kyllä ihan normaalisti, eli ei tuolla tavoin äksyile... Eipä tuo kuitenkaan anteeksikaan osannut pyytää. Lapsi nyt on vielä sen verran pieni, ettei muutenkaan, pahemmin juttele.

 

["vieras"]

Mietin jo kirjoitinko tuon itse... Vaan ei, meillä mies ei kopannut sitä vauvaa kainaloon vaan käänsi kylkeään. Hoidin vauvan aamutoimet ja ilmakylvetin. Kun olin vaippaa hakemassa leikkien perästä oli hän siinä vaiheessa hakenut keittiöstä kahvin mukaansa ja painellut autotalliin. Siellä taitaa vieläkin olla.

Sanoi eilen hakevansa tänään take awaytä, mutta kello tosiaan on jo yksi ja olen ainakin lasten kanssa jo nälissäni. Mitä lie murisee jos käyn koputtamassa ja hoputtamassa.

Syötyään on ihan eri ihminen, en minä muuten tuota katselisi. Mutta aamut, ja hetket ennen ruokaa. Rumia sanoja ja ilkeitä katseita.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24739446]Mietin jo kirjoitinko tuon itse... Vaan ei, meillä mies ei kopannut sitä vauvaa kainaloon vaan käänsi kylkeään. Hoidin vauvan aamutoimet ja ilmakylvetin. Kun olin vaippaa hakemassa leikkien perästä oli hän siinä vaiheessa hakenut keittiöstä kahvin mukaansa ja painellut autotalliin. Siellä taitaa vieläkin olla.

Sanoi eilen hakevansa tänään take awaytä, mutta kello tosiaan on jo yksi ja olen ainakin lasten kanssa jo nälissäni. Mitä lie murisee jos käyn koputtamassa ja hoputtamassa.

Syötyään on ihan eri ihminen, en minä muuten tuota katselisi. Mutta aamut, ja hetket ennen ruokaa. Rumia sanoja ja ilkeitä katseita.[/QUOTE]

Ei sitten miehesi voisi aamupalaa syödä, niin ei tarvitsisi puolta päivää kärttyillä sinulle ja lapsille?

 

[..]

Ehkä mies unohti, että oli hänen vuoronsa olla vauvan kanssa aamulla. Sitä sitten harmitti kun menit siitä muistuttamaan. Menee varmasti ohi tuollainen. Toki voit sanoa, että vähän pahoitit mielesi, että miksi mies noin meni sanomaan.

 

[kolli]

Ette voi olla tosissanne puolustaessanne ap:tä?! Hän tiesi rakkaansa nukkuneen viime yönä paljon vähemmän kuin hän itse ja silti hän odotti miehensä nousean vauvaNNE ensimmäisiin aamukitinöihin. Ei lasten hoidossa voi aina mennä niin kalenterin mukaan noudattaen aina jomman kumman määrättyjä hoitovuoroja. Elämä ei ole sellaista. Hyvin suurella osalla suomalaisista on välillä sellaisia univaikeuksia, etteivät he yksinkertaisesti saa unta vaikka kuinka yrittäisivät. Ei se silloin henkilön itsensä vika ole.

 

[..]

Ette voi olla tosissanne puolustaessanne ap:tä?! Hän tiesi rakkaansa nukkuneen viime yönä paljon vähemmän kuin hän itse ja silti hän odotti miehensä nousean vauvaNNE ensimmäisiin aamukitinöihin. Ei lasten hoidossa voi aina mennä niin kalenterin mukaan noudattaen aina jomman kumman määrättyjä hoitovuoroja. Elämä ei ole sellaista. Hyvin suurella osalla suomalaisista on välillä sellaisia univaikeuksia, etteivät he yksinkertaisesti saa unta vaikka kuinka yrittäisivät. Ei se silloin henkilön itsensä vika ole.

Olisit keksinyt vähemmän läpinäkyvän provon

 

[kolli]

Olisit keksinyt vähemmän läpinäkyvän provon

Mikä kohta siinä oli provoa? Minä taas en voi uskoa teidän muiden olevan tosissanne, jotka olette sitä mieltä, että mies teki hirvittävän väärin ja melkein huudatte eroamaan. Kuten tämä aloittajan "tosi ikävää aloittaa aamu kuultuaan tuollaisia sanoja. ei jäänyt yhtään hyvä mieli tästä", ajatteleeko hän ollenkaan miten ikävä olo miehellään on, joka on nukkunut kaksi tuntia?

 

[No...]

Ette voi olla tosissanne puolustaessanne ap:tä?! Hän tiesi rakkaansa nukkuneen viime yönä paljon vähemmän kuin hän itse ja silti hän odotti miehensä nousean vauvaNNE ensimmäisiin aamukitinöihin. Ei lasten hoidossa voi aina mennä niin kalenterin mukaan noudattaen aina jomman kumman määrättyjä hoitovuoroja. Elämä ei ole sellaista. Hyvin suurella osalla suomalaisista on välillä sellaisia univaikeuksia, etteivät he yksinkertaisesti saa unta vaikka kuinka yrittäisivät. Ei se silloin henkilön itsensä vika ole.

Siirappi ihan valuu suupielistä. "Rakkaansa", voi yrjö mikä idiootti!

 

[..]

Mikä kohta siinä oli provoa? Minä taas en voi uskoa teidän muiden olevan tosissanne, jotka olette sitä mieltä, että mies teki hirvittävän väärin ja melkein huudatte eroamaan. Kuten tämä aloittajan "tosi ikävää aloittaa aamu kuultuaan tuollaisia sanoja. ei jäänyt yhtään hyvä mieli tästä", ajatteleeko hän ollenkaan miten ikävä olo miehellään on, joka on nukkunut kaksi tuntia?

Kukaan ei ole huutanut eroa. Kyse oli siitä, että oli miehen vuoro hoitaa vauvan aamutoimet. Hän valitsi itse valvomisen ja aikuisena kantakoon siitä seuraukset. Ei ole oikein kipata harmitusta toisen niskaan itseaiheutetussa tilanteessa.

 

["vieras"]

Tosiaankin; ap:n mieshän on valvonut yönsä katsellen netistä jonkin sarjan jaksoja, jotka on jääneet katsomatta. Näin ainakin ap:n yhdestä viestistä ymmärsin. Mies on siis itse valinnut valvomisen. Turha olisi ainakaan mun ukon tulla mulle vinkumaan että on nukkunut vain pari tuntia, jos yö olisi pitänyt viettää leffojen/tms. äärellä. Tulisi nukkumaan ajoissa, niin aamut olisi helpompia. Ei ole kovin aikuismaista kiukkuilla vähistä unistaan, jos kerran itse on vapaa valitsemaan, miten yönsä käyttää.

 

[kolli]

Siirappi ihan valuu suupielistä. "Rakkaansa", voi yrjö mikä idiootti!

Se "rakkaansa" oli siinä kuule havainnollistamassa vain sitä, että miehen luulisi olevan ap:lle rakas, mutta silti hän ei ajatellut tätä tipan vertaa. Ja kuulkaas älypäät, se ei todellakaan aina ole ihmisen oma valinta jos ei pysty nukkumaan. Olette selvästi itse sen verran sikeäunisia, että ette moista voi ymmärtää.

Minulla ainakin on välillä sellaista, että saatan yön aikana valvoa 5 tuntia vaikka kuinka yrittäisin saada unta. Saan nähtävästi olla kiitollinen, kun minun mieheni sentään osaa ottaa minut huomioon siinäkin tapauksessa, että jotain sovittua peruuntuu esimerkiksi siksi, koska en ole millään saanut unta viime yönä. Samoin tietysti toisin päin. Miehelläkin on vastaavaa välillä. Luulin moisen huomaavaisuuden rakastamaansa kumppania kohtaan olevan ihan normaalia, mutta nähtävästi ei.

Uskomatonta itsekyyttä tuo mielestäni on. Eiköhän ap:n mies olisi silloin edellisenä päivänä antanut ap:n vähän levätä jos ap vain olisi kertonut kuinka väsynyt on ja miten vähän on edellisenä yönä nukkunut. Tietysti jos olette molemmat yhtä halveksivia toisianne kohtaan etkä välitä lainkaan toistenne arkisista tarpeista [nukkumisesta tässä tapauksessa], niin ei kai siinä sitten ole mitään väärää. Olette ansainneet toisenne. Toivottavasti jos joskus eroatte, tajuatte sitten edes muuttaa tapojanne huomaavaisemmiksi.

 

["vieras"]

Mä olen sitä mieltä, että mies on itse tehnyt valintansa valvomisen suhteen. Jokaisen aikuisen ihmisen olettaisin ymmärtävän, että lapsi on hoidettava, vaikka väsyttäisikin. Mun mielestä miehen äkäilyä ei oikeuta se, että hän on nukkunut vähän/vähemmän kuin ap. On myös ihan kohtuullista, että on sellaista vuorotteluakin - saavat molemmat vuorollaan levätä. Ei lapsen hoitoa voi yksin toisen niskaan kaataa.

Meillä vähän samanlaista meininkiä myöskin. Itsekään en tuossa yönä eräänä nukkunut juuri lainkaan, mutta aamulla oli vain ryhdyttämä hoitamaan vauvaa, tekemään kotihommia ja vielä lukemaan tenttiinkin. Mies ei ollut kotona tuolloin, mutta vaikka olisi ollutkin, en minä olisi hänelle ruvennut tiuskimaan tai valittamaan. Nuo nyt on vain sellaisia asioita, jotka kuuluu tehdä - väsytti tai ei. Mies meilläkin on sen sijaan se äkäpussi; "Jos minä en saa nukkua seitsemää tuntia, en voi nousta ylös."

No just. Itse tulen pakon edessä toimeen vähemmälläkin unella ja mielelläni suon kumppanilleni aikaa nukkua. Tuntuu kuitenkin, että niinä aamuina kuin mies lapsemme kanssa on, menee häneltä hermot, jolloin minä en tietysti taaskaan saa nukkua sitä täyttä yötä.

En kiellä, etteikö ap:n mieskin nyt unensa varmasti tarvitse, parilla tunnilla sitä tosiaan on väsynyt ja kiukkuinen, mutta kyllähän se nyt niinkin on, ettei siihen aamusyöttöön, vaipan vaihtoon ja kylpyyn (meillä itsellä se on aamutraditio) niin kauaa aikaa mene, etteikö senkin jälkeen voisi ruveta nukkumaan. Ainakaan minun mielestäni. Meillä miehen mielestä siihen menee niin huomattava määrä aikaa, että piru on suorastaan irti, jos mies joutuu nousemaan ennen seitsemän tunnin täyteen tulleita unosiaan.

Kiva siinä sitten odotella kusi sukassa toisen heräämistä, jotta normaalin elämän äänet eivät häiritse häntä.

 

[ärrinpurrin]

aah, mahtaako sama päteä kollin mielestä toisin päin, että jos nainen on nukkunut huonosti vaikka nyt rakkaansa tylyyden satuttamana, niin vaikka olikin äidin vuoro hoitaa vauvaa aamulla, rakkahin toki nousee kiltisti, kun nainen kiroaa ja kääntää kylkeä?

 

[ap....]

Se "rakkaansa" oli siinä kuule havainnollistamassa vain sitä, että miehen luulisi olevan ap:lle rakas, mutta silti hän ei ajatellut tätä tipan vertaa. Ja kuulkaas älypäät, se ei todellakaan aina ole ihmisen oma valinta jos ei pysty nukkumaan. Olette selvästi itse sen verran sikeäunisia, että ette moista voi ymmärtää.

Minulla ainakin on välillä sellaista, että saatan yön aikana valvoa 5 tuntia vaikka kuinka yrittäisin saada unta. Saan nähtävästi olla kiitollinen, kun minun mieheni sentään osaa ottaa minut huomioon siinäkin tapauksessa, että jotain sovittua peruuntuu esimerkiksi siksi, koska en ole millään saanut unta viime yönä. Samoin tietysti toisin päin. Miehelläkin on vastaavaa välillä. Luulin moisen huomaavaisuuden rakastamaansa kumppania kohtaan olevan ihan normaalia, mutta nähtävästi ei.

Uskomatonta itsekyyttä tuo mielestäni on. Eiköhän ap:n mies olisi silloin edellisenä päivänä antanut ap:n vähän levätä jos ap vain olisi kertonut kuinka väsynyt on ja miten vähän on edellisenä yönä nukkunut. Tietysti jos olette molemmat yhtä halveksivia toisianne kohtaan etkä välitä lainkaan toistenne arkisista tarpeista [nukkumisesta tässä tapauksessa], niin ei kai siinä sitten ole mitään väärää. Olette ansainneet toisenne. Toivottavasti jos joskus eroatte, tajuatte sitten edes muuttaa tapojanne huomaavaisemmiksi.

Väsymyksestäni kerroinkin, eikä sitä muutenkaan juuri huomaamatta voinut olla. Lepotaukoa ei vain tullut. Niinpä mies sitten lupasi, että saan seuraavana aamuna nukkua pidempään. Miehellä ei ole ikinä ollut univaikeuksia, mutta sellainen paha tapa kylläkin, että jää sitten iltaisin istumaan koneen/telkkarin ääreen, eikä meinaa kulumallakaan siitä lähteä... Aamulla sitten on kärtyinen ja osoittaa mieltään; ei jaksa lähteä töihin, ei jaksa lähteä mihinkään, ei jaksa hoitaa lasta.

Minä kyllä rakastan miestäni ja tietysti haluan, että hänkin saa unikiintiönsä edes suunnilleen täyteen, mutta kyllä tuo minusta jo menee oman typeryyden puolelle. Kyseessä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta, kuin näin tapahtuu... tätä siis sattuu niin monena aamuna, kuin viikossa on päiviä.

Mielestäni on siis kohtuullista, että mies nousee edes yhtenä aamuna ylös hoitamaan lasta. Tämän ei luulisi olevan liikaa vaadittu.

 

["vieras"]

aah, mahtaako sama päteä kollin mielestä toisin päin, että jos nainen on nukkunut huonosti vaikka nyt rakkaansa tylyyden satuttamana, niin vaikka olikin äidin vuoro hoitaa vauvaa aamulla, rakkahin toki nousee kiltisti, kun nainen kiroaa ja kääntää kylkeä?

Ei meillä ainakaan, paitsi jos olen neljänkymmenen asteen kuumeessa. Silloin minun ei odoteta tai oleteta nousevan ylös ennen puolta päivää. Itse olen vielä raskaana, joten väsymys on mitä on... ylös nousen kuitenkin, kun en koko päivää halua nukkua tai viettää sisällä... Tosin mieshän aina ottaa ja suuttuu, mikäli lapsen kanssa lähdetään pihalle ilman häntä. Hän kun pääseekin ulos vasta seitsemän aikaan illalla. Blaah.

 

[kolli]

aah, mahtaako sama päteä kollin mielestä toisin päin, että jos nainen on nukkunut huonosti vaikka nyt rakkaansa tylyyden satuttamana, niin vaikka olikin äidin vuoro hoitaa vauvaa aamulla, rakkahin toki nousee kiltisti, kun nainen kiroaa ja kääntää kylkeä?

Olen siis nainen, josta kerroinkin jo tuossa edellä. Kerroin myös miten meillä huomioidaan toisen unentarve jos ei ole saanut yöllä oikein nukuttua. Meillä ollaan kyllä noin muutenkin mielestäni todella kunnioittavia toisiamme kohtaan.

 

["vieras"]

Olen siis nainen, josta kerroinkin jo tuossa edellä. Kerroin myös miten meillä huomioidaan toisen unentarve jos ei ole saanut yöllä oikein nukuttua. Meillä ollaan kyllä noin muutenkin mielestäni todella kunnioittavia toisiamme kohtaan.

Ap kertoi edellä, että tuo miehen touhu on toistuvaa ja tituleerasikin sen huonoksi tavaksi. Siksi itse kallistunkin ap:n kannalle siinä, että kyllähän ap:nkin nyt on kohtuullista pyytää miestä hoitamaan aamuhommat edes yhtenä päivänä viikossa. Mun mielestä aikuiset ihmiset kyllä muutenkin pärjäävät vähemmällä unella (tarvittaessa) vaikka tietysti nukkua pitää saada jokaisen.

 

["Ruisleipä"]

Väsymyksestäni kerroinkin, eikä sitä muutenkaan juuri huomaamatta voinut olla. Lepotaukoa ei vain tullut. Niinpä mies sitten lupasi, että saan seuraavana aamuna nukkua pidempään. Miehellä ei ole ikinä ollut univaikeuksia, mutta sellainen paha tapa kylläkin, että jää sitten iltaisin istumaan koneen/telkkarin ääreen, eikä meinaa kulumallakaan siitä lähteä... Aamulla sitten on kärtyinen ja osoittaa mieltään; ei jaksa lähteä töihin, ei jaksa lähteä mihinkään, ei jaksa hoitaa lasta.

Minä kyllä rakastan miestäni ja tietysti haluan, että hänkin saa unikiintiönsä edes suunnilleen täyteen, mutta kyllä tuo minusta jo menee oman typeryyden puolelle. Kyseessä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta, kuin näin tapahtuu... tätä siis sattuu niin monena aamuna, kuin viikossa on päiviä.

Mielestäni on siis kohtuullista, että mies nousee edes yhtenä aamuna ylös hoitamaan lasta. Tämän ei luulisi olevan liikaa vaadittu.

Aluksi kallistuin samaan, kuin nimim. Kolli. Luettuani tämän kuitenkin ymmärrän ap:n kanssa. Kyllä, mies käyttäytyy lapsellisesti. Hänen tulisi oppia menemään nukkumaan ns. ihmisten aikaan eikä junttautua telkkarin tai jonkun muun äärelle. kyllähän sen tietää että aamulla väsyttää, jos ei ajoissa mene nukkumaan.