E
En ymmärrä lainkaan
Vieras
Tämä liittomme on minun mielestäni aika lopussa, siis vetelee viimeisiään. Eli olen saanut tarpeekseni. Mies on kohdellut minua mielensä mukaan ja elänyt, mennyt ja tullut, miten on itse halunnut. Nyt olen itsenäistynyt enkä enää tee niin kuin miehen mielestä pitäisi eli ole nöyrä ja palvele. En lähde mukaan sinne minne hän käskee ja järjestää jne. Kun hän on poissa iltaisin ("töissä") en sano mitään. Järjestän itse itselleni kaikkea kivaa.
Ihmettelen kuitenkin miksi hän yrittää pitää kulisseja kavereidensa ja perhetuttujen suuntaan? Kun hän oli jokin aika sitten yksin mökillään kun en halunnut lähteä (oli ihan kiva olla yksin kotona) hän viestitteli tuttavilleen me-muotoisia viestejä ihan niinkuin olisin ollut mukana. Sama juttu toisenakin viikonloppuna kun en lähtenyt mukaan erämaahan. Nyt piti mennä Lappiin viikonlopuksi ja hän sanoi ettei se käy hänelle töiden takia (silloin kun sitä varattiin se kyllä sopi, eli mieli muuttui ja minun olisi pitänyt sopeutua). Minä sanoin että menen yksin, se voisi olla mukavaa tai jonkun "tyttö"kaverin kanssa. Mies peruutti kuitenkin salaa minulta matkan (sain tietää sen sattumalta)eikä ole vieläkään sanonut sitä minulle. En ymmärrä tätä lainkaan. Itse hän on uhonnut minulle että siitä vaan, hae vaan eroa ja yksin on hyvä ellei suorastaan parempi olla, hän ei kuulemma tarvitse ketään, mutta nyt kun olen alkanut järjestää asioita siihen suuntaan eikä minuun enää koske, hän alkaa viestitellä tuttaville mitä "me" olemme tehneet vaikka en ole ollut "mailla enkä halmeilla" niinkuin sitä sanotaan.
Ihmettelen kuitenkin miksi hän yrittää pitää kulisseja kavereidensa ja perhetuttujen suuntaan? Kun hän oli jokin aika sitten yksin mökillään kun en halunnut lähteä (oli ihan kiva olla yksin kotona) hän viestitteli tuttavilleen me-muotoisia viestejä ihan niinkuin olisin ollut mukana. Sama juttu toisenakin viikonloppuna kun en lähtenyt mukaan erämaahan. Nyt piti mennä Lappiin viikonlopuksi ja hän sanoi ettei se käy hänelle töiden takia (silloin kun sitä varattiin se kyllä sopi, eli mieli muuttui ja minun olisi pitänyt sopeutua). Minä sanoin että menen yksin, se voisi olla mukavaa tai jonkun "tyttö"kaverin kanssa. Mies peruutti kuitenkin salaa minulta matkan (sain tietää sen sattumalta)eikä ole vieläkään sanonut sitä minulle. En ymmärrä tätä lainkaan. Itse hän on uhonnut minulle että siitä vaan, hae vaan eroa ja yksin on hyvä ellei suorastaan parempi olla, hän ei kuulemma tarvitse ketään, mutta nyt kun olen alkanut järjestää asioita siihen suuntaan eikä minuun enää koske, hän alkaa viestitellä tuttaville mitä "me" olemme tehneet vaikka en ole ollut "mailla enkä halmeilla" niinkuin sitä sanotaan.