Miehen sijoittelu arveluttaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minna_38
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Minna_38

Vieras
Moi, olen 38v nainen pk-seudulta ja minua hiukkasen harmittaa säästämisen yliarvostus. Kumminkin se on se kulutus, joka maailmaa pyörittää. Ja haudan taa ei kumminkaan oteta mitään mukaan. En tällä tarkoita mitään järjetöntä ja ekologisesti arveluttavaa kuluttamista vaan sellaista kulutusta joka luo työtä eikä rasita ympäristöä: terveys, hyvinvointi, hyvä ruoka tms.

Minun mies on tuollaisissa asioissa hirveän pihi. Hän ei missään nimessä ole mikään sairaaloisen pihi, kyllä syödään ulkona ja matkataan välillä yms. Mutta monissa asioissa hänellä on rasittavia periaatteita. Meillä on mukavat tulot, mutta siitä huolimatta elämme vaatimattomasti. Itse tienaan lapsilisineen nettona 2500 kuussa, mies tienaa enempi. Olemme siis niitä keskituloisia kai. Kaksi poikaa (9v ja 7v / 3lk-1lk) meillä on.

Silti asumme aika pienessä kämpässä (rivari, 94 neliötä, pojilla omat pienet huoneet). Autoja meillä on vain yksi, sekin melkein kauppakassimallia. Mies menee itsepintaisesti dösällä töihin, mutta kyllä tuo auto aika onneton on pidemmille reissuille tällä perheelle. Kuitenkin käydään sukulaisissa 200 kilsan päässä aika ajoin.

Mies ei suostu ostamaan luomutuotteita kaupasta, koska ne on kalliimpia. Kaikki hyvinvointipalvelut, mitä ostan, aiheuttaa lievää hammastenkiristystä. Ja sitten hänellä on pakkomielle laittaa osakkeisiin rahaa joka kuukausi useita satasia. Plus sitten jonkun verran pelailee noita vetopelejä. Niistä tulee joskus toki takaisinkin.

Mutta nuo osakkeet. Aina mies on niihin sijoitellut. Tai ainakin sen ajan kun on yhdessä oltu (15 vuotta). Kerran hän sitten ne myi ja mukavasti tuli rahaa, tuo oli joskus 10 vuotta sitten.

Mutta heti se ostelu sitten alkoi uudestaan. Kai se oli pakkomielle niitä kursseja tiirailla. Mitä järkee myydä, jos samantien ostaa takas ? Kaiken huippu oli se kun noiden arvotkin romahti tossa. Meni varmaan puolet rahoista. Ja voin sanoo, että niinä aikoina oli ukko pahana.

No joo, itseä nuo osakkeet häiritsee siksi, että koko ajan on semmoinen tunne, että rahat menee hukkaan. Epävarmaan paikkaan. Kun ei se niissä oleva raha ole oikeaa rahaa vaan kuviteltua. Ja mitä se auttaa, että on periaatteessa 200 000 euroa osakkeissa kun ei sitä rahaa voi käyttää. Meinaan aina on se, että "ei kannata myydä" tms.... Nojoo. Itse olen vaan sitä mieltä että järkevin säästötapa olisi asuntosäästäminen.

Mekin voitais laittaa tää kämppä myyntiin ja ostaa osakerahoilla + uudella lainalla semmonen kämppä, että kelpais sukulaisillekin näytellä. Nyt on niin ahdasta ettei ketään oikein kehtaa kutsua ees.

No tämmöisiä mietteitä. Onko muilla miehiä, jotka laittaa rahat mieluummin pitkävetoon ja pörssiin kuin omaan perheeseen ?

----

Juu ja olen lähettänyt tämän saman viestin joskus toiselle foorumille.
 
Miehesi kuulostaa järkevältä. Osakkeet ovat varmasti parempi sijoitus kun vaikkapa toinen auto.
Toki kannattaisi vähän hajauttaa, ettei kaikki ole kiinni osakkeissa.
 
Joo :D

Miehesi on järkevä, tosin hänelle voisi perustella miksi luomuruokaa kannattaa ostaa. Sinä sen sijaan kuulostat sellaiselta, etten miehenä tuollaista vaimoa katselisi. "Meillä on karsee auto, se on kauppakassi eikä sillä voi mukavasti ajaa 200km... meillä on liian pieni asunto, vähänkö noloa hei...anna rahaa että kulutan sen johonkin sinun mielestäsi turhaan, anna nyt... typerä pihi mies, kun ei osta parempaa autoa".

Osta ap autosi ihan itse. Ja asunto.
 
No meillä mies hieman saman tyylinen,tosin laittanut rahansa jonnekkin eläkesästö juttuihin. Mutta joo,meilläkin pitää miehellä olla rahaa ja paljon säästössä,mitä ei saa käyttää ja kaikki isommat hankinnat aihettavat kamalan kriisin ja tappelun. Pelkää että tulee joku sota tai muu kriisi ja silloin ainoastaan oma raha on se mikä auttaa. Ja mua ärsyttää niin vietävästi....
 
No joo, itseä nuo osakkeet häiritsee siksi, että koko ajan on semmoinen tunne, että rahat menee hukkaan. Epävarmaan paikkaan. Kun ei se niissä oleva raha ole oikeaa rahaa vaan kuviteltua. Ja mitä se auttaa, että on periaatteessa 200 000 euroa osakkeissa kun ei sitä rahaa voi käyttää.

Ei se ole mitään kuviteltua, vaan ihan oikeaa rahaa. Ja vaikkei niitä myisikään koskaan, niin tuleehan niistä mukava osinkotuotto.

Epävarmaa se on totta kai, koska ilman riskiä ei ole tuottoakaan.

Miehen sijoittamista enemmän arveluttaa ap:n asenne. Tämä kertoo kaiken olennaisen:
+ uudella lainalla semmonen kämppä, että kelpais sukulaisillekin näytellä.
 
Mitäs jos sijoittaisi vähemmän osakkeisiin ja ostaisi sen asunnon niillä ylitsejäävillä+velalla? Itsessäni on vähän samaa vikaa, että sijoitan, mutta en osakkeisiin. Ostettiin itse sijoitusasunto ennen kuin oma. Osaksi omalla rahalla ja osaksi velalla. Mies ei tätä ymmärtänyt, mutta kaupat tehtiin. Jälkikäteen totesi asunnon hyväksi tuottosuhteeltaan ja sanoi, että hyvä kun joku ajattelee, koska ei hän itse noin osannut ajatella. Tuohon meni siis vain osa säästöistä. Seuraavaksi aloimme katsoa omaa asuntoa ja se löytyikin. Osaksi säästöillä ja osaksi velalla. Eli nyt on sitten sijoitusasunto tuloa tuottamassa(tuottoaste tällä hetkellä hyvä ja jälleenmyyntiarvo kohonnut lähemmäs 50%) ja oma asunto missä asutaan tyytyväisinä.
Eli sijoittakaa vain osa rahoista ja pyörittäkää niillä rahoilla sitä sijoitusta ja osalla rahoista ostatte sen oman asunnon+otatte siihen velkaa jota maksatte tuloillanne+sijoitustuotoilla.
 
Mielenkiintoinen aloitus. En ihan ymmärtänyt sitä, että mikä harmitti eniten. Miehesi osakesijoitukset siinä mielessä, että koet sen olevan hukkaan heitettyä rahaa vai se, että miehesi säästää mieluummin kuin ostaa teille isomman asunnon ja auton. On tietenkin totta, että raha ei ole "käytössä" haluamallasi tavalla mutta osakesalkku voi toimia esimerkiksi lainan vakuutena ja luonnollisesti siitä saa tuottoa vuosittain kun yrityksen maksavat osinkoa osakkailleen. Mutta ehkä ongelmana on, että sinä haluaisit paremman elintason ja miehellesi riittää nykyinen. Siitä kannattaa sitten keskustella keittiön pöydän ääressä. Osakkeisiinkaan ei kannata rakastua vaan myydä pois kun on oikea aika. Mutta mitä olet itse valmis lyömään pöytään vai odotatako että miehesi laittaa omaisuutensa likoon siksi, että saisit isomman asunnon?
 
Miehesi vaikuttaa ihan järkevältä. Ei kaikkea pidä panna näyteikkunaan mitä omistaa. Olen nainen ja minua nolottaisi, jos mieheni sanoisi, että ostetaan isompi asunto, että saisi sukulaisille näytellä... Yök! Me olemme molemmat sellaisia ihmisiä, että turvaamme omat ja lapsen selustan pitämällä säästöjä ja sijoituksia. Emme aja uudella autolla, vaikka periaatteessa olisi rahaa ostaa uusi auto. Auto on niin huono sijoitus, ettei siihen kannata panna yhtään enempää rahaa kuin on pakko. Asunto on ihan ok sijoitus siinä mielessä, että on halvempi asua omassa kuin vuokralla. Nostan hattua miehesi pitkäjänteiselle sijoitustoiminnalle. Osakesijoittamisessa pitää tietää ja olla hoksottimet kohdillaan ja osata myydä ja ostaa oikeaan aikaan, eli kursseja on seurattava, vaikka se jota kuta saattaakin ärsyttää. Sijoittamista kannattaa hajauttaa ja osa olla riskittömässä sijoituksessa esim. korkeakorkoisella tilillä luotettavassa pankissa talletettuna. Osalla rahalla voi sitten "pelata" riskisijoittamista, mutta viimeisillä roposillaan ei pidä ikinä riskisijoittaa.
 
Fiksulta kuulostaa säästäminen, tosin kaikkea kulutustakaan ei kannata loputtomiin lykätä. Maailman kuuluisin sijoittaja Warren Buffett sanoi sen joskus olevan sama asia, kuin säästäisi seksiä vanhalle iälle ;)

Kukaan ei muuten arvaa sitä oikeaa osto- ja myyntaikaa, niin se vaan on. Parasta on
säästää säännöllisesti ja pitkään:
http://www.investori.com/b/index.php/2010/10/21/uutistulva_voi_haitata_sijoitusmenestys
 
Ja sinä pistät rahasi haisemaan ja yrität elää miehen siivellä?

Häpeä! Ehkä miestäsi kiinnostaa lopettaa työt ja elää vapaaherrana kun puoli milliä on täynnä?

apareena.arvopaperi.fi/forum/list/id=sf/
www.taloudellinenriippumattomuus.com
 
Vaikea määritellä, mikä on järkevää säästämistä. Mutta on se aika älytöntä, jos ei niistä rahoista voi koskaan nauttia. Tuntuu, että monet säästävät loputtomiin jonkun pahan päivän varalle, mutta vaikka se paha päivä tulisi, niin rahoihin ei silti kajota, vaan aina vaan kituutetaan. Miksi?
Miehesi vaikuttaa tällaiselta hamsterilta. Tuskin te eläkkeelläkään niistä rahoista nautitte, hän vaan tuijottelee salkkunsa saldoa ja hymisee tyytyväisenä kotona.
Kuinka paljon miehesi käyttää rahaa nyt elämiseen? Käyttääkö siis sen saman 2500 kun sinä ja säästää loput, vai elättekö tavallaan "sinun"rahoilla ja mies jemma kaiken? Mietin vaan, että jos teillä on 5000/kk käytössä, niin sitten kylä nariset turhasta.
Ja itse säästän joka kuukausi (paitsi nyt kun olen hoitovapaalla), ettei nyt tule sellaista kuvaa, että laitan kaikki rahani haisemaan.
 
Fiksulta kuulostaa säästäminen, tosin kaikkea kulutustakaan ei kannata loputtomiin lykätä. Maailman kuuluisin sijoittaja Warren Buffett sanoi sen joskus olevan sama asia, kuin säästäisi seksiä vanhalle iälle ;)

Kukaan ei muuten arvaa sitä oikeaa osto- ja myyntaikaa, niin se vaan on. Parasta on
säästää säännöllisesti ja pitkään:
http://www.investori.com/b/index.php/2010/10/21/uutistulva_voi_haitata_sijoitusmenestys

Se ei auta se seksin säästäminen vanhalle iälle. Sitten kun on ikää enempi niin ei se auta vaikka olis rahaa... eikä kaikkea kumminkaan tartte heti tuhlata.

Juu sititä on kyse, että haluasin leveemmän ELÄMÄN LAADUN kun siihen kerran olis varaa. Kaikki muut tuntemani ihmiset ostaa kaiken luotolla, meillä ei mitään. Mulla on luottokortti, mutta mies on kieltänyt mua käyttämästä sitä (OK ihan aiheesta kun joskus meni ehkä hiukan yli, ei silti perintää eikä sellaista). Ottaa päähän kun muut elää parasta aikaansa niin leveesti kuin voi ja ite taas kituuttaa että ois vanhuksena rahaa...

Vanhuksena kyllä pärjää kun ei oo lapsia huollettavana. Ihan turha miettiä niitä aikoja nyt kun on elämän tärkein aika.
 
[QUOTE="kärpänen";23107050]Ja sinä pistät rahasi haisemaan ja yrität elää miehen siivellä?

Häpeä! Ehkä miestäsi kiinnostaa lopettaa työt ja elää vapaaherrana kun puoli milliä on täynnä?

apareena.arvopaperi.fi/forum/list/id=sf/
Kohti taloudellista riippumattomuutta[/QUOTE]

No sitä mä en kyllä kattelis, että ensin pihistellään ja sit lopetetaan työt. Sitäpaitti mä tykkään työstäni. Ja en mä elä mieheni siivellä mitenkään. Yhteinen talous jne.
 
Mä kyllä ymmärrän ap:tä. Ihmisiä on erilaisia, toiset säästäväisempiä ja toiset tuhlaavaisempia :D Ite ainakin kuulun tohon jälkimmäiseen.. en näe paljoakaan järkeä siinä, että pihistellään ja säästetään rahoja johonkin epämääräiseen ja sit joudutaan elämään niukasti. Elämä on NYT! Sen sijaan ymmärrän kyllä, jos säästää esim. matkaan, asuntoon tms. mut jotenkin toi pörssijuttu on niin epämääräinen asia.. mulla ainakin menis hermot.
 
Kyllä, raivostuttais. Ja ottaisin miehen tiukkaan puhutteluun. Ei tuossa mitään järkeä, niistä rahoista pitää ja kannattaa nauttia kun nyt vielä voi. Eihän se tarkoita että kaikki pitäisi tuhlata, ei, vaan sijoittaa perheen hyvään oloon. Ja jäähän sitä sitten vielä eläkepäiville ja lapsillekin.
 
[QUOTE="vieras";23085919]Ei se ole mitään kuviteltua, vaan ihan oikeaa rahaa. Ja vaikkei niitä myisikään koskaan, niin tuleehan niistä mukava osinkotuotto.

Epävarmaa se on totta kai, koska ilman riskiä ei ole tuottoakaan.

Miehen sijoittamista enemmän arveluttaa ap:n asenne. Tämä kertoo kaiken olennaisen:[/QUOTE]

Ei se nyt automaattisesti noinkaan mene. Osakkeita (firmoja) on niin kovin erilaisia. Jos salkku on täynnä jotain kehittyvien maiden it-yrityksiä, niin kyllä se oikeasti on niin, että kaikki voi mennä. Eikä kaikki yhtiöt maksa osinkoa, vaan (mahdollinen) tuotto käytetään kasvuun.
Harva tietenkään näin rohkeasti sijoittaa, mutta ei se osakesijoitus mitään vamaa rahaa ole.
 

Yhteistyössä