Miehen ystävyys toiseen naiseen ja pitkä parisuhde

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Itse tein miehelleni selväksi, että meidän asioita ei eri sukupuolta olevalla henkilölle kerrota. Siitä seurasi vain sotkua. Ei pidä suostua siihen, että miehen ajatukset ovat toisen luona jatkuvasti. Jos soittelee töidenkin jälkeen niin huhhuh. Toista sukupuolta oleva ystävä voi vallata mielen totaalisesti, kun siihen liittyy niin paljon erilaisia juttuja kuin samaa sp:ta olevaan ystävään.

On aika rajua parisuhdekontrollia - nainen päättää kenen kanssa mies saa olla ystävä ja kieltää puhumasta "meidän asioista" eri sukupuolta (!?!) olevalle. Sukupuolet toisin päin kääntämällä saa perusmuslimimiehen näkemyksen: hän päättää kenen kanssa vaimo voi olla ystävä ja ainakaan tämä ei saa puhua eri sukupuolta oleville.

Minun parhaat ystäväni ovat naisia ja voin puhua heille kaikesta - myös parisuhteeni ongelmista ja seksistä.
 
On aika rajua parisuhdekontrollia - nainen päättää kenen kanssa mies saa olla ystävä ja kieltää puhumasta "meidän asioista" eri sukupuolta (!?!) olevalle. Sukupuolet toisin päin kääntämällä saa perusmuslimimiehen näkemyksen: hän päättää kenen kanssa vaimo voi olla ystävä ja ainakaan tämä ei saa puhua eri sukupuolta oleville.

Minun parhaat ystäväni ovat naisia ja voin puhua heille kaikesta - myös parisuhteeni ongelmista ja seksistä.

:D Se oli molemminpuolinen päätös, ettei kumpikaan käy repostelemaan parisuhdeasioita vastakkaisen sukupuolen kanssa, koska siihen ei oikeasti ole mitään tarvetta. Meillä se on niin, että ilman ihastumista johonkuhun kumpikaan ei sen kummemmin koe tarvetta kovin tiiviiseen yhteydenpitoon eri sukupuolta olevan kanssa. Ja ei varsinkaan seksistä, koska se olisi viimeinen pisara, minkä kestäisimme. Mieti miten naurettavaa olisi vaikkapa Hertan, kertoa Hessulle, että hänen miehellään kestää nykyisin aika kauan ennen kuin .... jne. Ja toisinpäin, en arvostaisi miestäni enää sen jälkeen jos hän jollekin akalle puhuisi meidän kalleimmista asioistamme. Varmistapa eukoltasi, mitä mieltä hän on asioidenne repostelusta.

Onnellisin vaihe avioliitossa alkoi tuon päätöksen jälkeen ja jatkuu ja jatkuu. Ilman selkiinnyttämistä oli ahdistusta molemmilla. Se on meidän, vuosikymmeniä naimisissa olleen parin, onnellinen tyyli
 
:D Se oli molemminpuolinen päätös, ettei kumpikaan käy repostelemaan parisuhdeasioita vastakkaisen sukupuolen kanssa, koska siihen ei oikeasti ole mitään tarvetta. Meillä se on niin, että ilman ihastumista johonkuhun kumpikaan ei sen kummemmin koe tarvetta kovin tiiviiseen yhteydenpitoon eri sukupuolta olevan kanssa. Ja ei varsinkaan seksistä, koska se olisi viimeinen pisara, minkä kestäisimme. Mieti miten naurettavaa olisi vaikkapa Hertan, kertoa Hessulle, että hänen miehellään kestää nykyisin aika kauan ennen kuin .... jne. Ja toisinpäin, en arvostaisi miestäni enää sen jälkeen jos hän jollekin akalle puhuisi meidän kalleimmista asioistamme. Varmistapa eukoltasi, mitä mieltä hän on asioidenne repostelusta.

Onnellisin vaihe avioliitossa alkoi tuon päätöksen jälkeen ja jatkuu ja jatkuu. Ilman selkiinnyttämistä oli ahdistusta molemmilla. Se on meidän, vuosikymmeniä naimisissa olleen parin, onnellinen tyyli

Kontrollia se on molemminpuolinen kontrollikin.

Jos akalle (yleisnimityksesi muille=kilpailijanaisille?) ei saa puhua, niin miksi sitten ukolle saisi? Jos se keskinäinen seksi on "kallein asia", miksi se vahingoittuu, jos joku muu saa siitä jotakin tietää? Kehnoa luottamusta itseensä ja omaan parisuhteeseen.

Vaimoni oli mustasukkainen (nais)ystävilleni joskus seurustelun alkuaikoina, mutta olen kokonainen paketti - joko otetaan tai jätetään.
 
On aika rajua parisuhdekontrollia - nainen päättää kenen kanssa mies saa olla ystävä ja kieltää puhumasta "meidän asioista" eri sukupuolta (!?!) olevalle. Sukupuolet toisin päin kääntämällä saa perusmuslimimiehen näkemyksen: hän päättää kenen kanssa vaimo voi olla ystävä ja ainakaan tämä ei saa puhua eri sukupuolta oleville.

Minun parhaat ystäväni ovat naisia ja voin puhua heille kaikesta - myös parisuhteeni ongelmista ja seksistä.
Itse en ylipäänsä pidä ajatuksesta, että parisuhteen keskinäisistä asioista jutellaan ulkopuolisille. Etenkään, jos tuttava on sellainen, joka ajoittain tapaa molempia osapuolia. Jotenkin kiusallista tavata henkilö, joka tietää parin keskinäisistä asioista ja vain sen toisen näkökulman.
 
Kontrollia se on molemminpuolinen kontrollikin.

Jos akalle (yleisnimityksesi muille=kilpailijanaisille?) ei saa puhua, niin miksi sitten ukolle saisi? Jos se keskinäinen seksi on "kallein asia", miksi se vahingoittuu, jos joku muu saa siitä jotakin tietää? Kehnoa luottamusta itseensä ja omaan parisuhteeseen.

Vaimoni oli mustasukkainen (nais)ystävilleni joskus seurustelun alkuaikoina, mutta olen kokonainen paketti - joko otetaan tai jätetään.
Mielestäni on kehnoa luottamusta itseensä ja rakkaimpaansa, jos ei osaa asioita keskenään selvittää, vaan niitä pitää retostella ja pähkäillä jokaisen vastaantulijan kanssa.
 
On aika rajua parisuhdekontrollia - nainen päättää kenen kanssa mies saa olla ystävä ja kieltää puhumasta "meidän asioista" eri sukupuolta (!?!) olevalle. Sukupuolet toisin päin kääntämällä saa perusmuslimimiehen näkemyksen: hän päättää kenen kanssa vaimo voi olla ystävä ja ainakaan tämä ei saa puhua eri sukupuolta oleville.

Minun parhaat ystäväni ovat naisia ja voin puhua heille kaikesta - myös parisuhteeni ongelmista ja seksistä.

Kaikkeen jotkut suostuvatkin. Onneksi tuo ei ole mikään normi, vaikka noihin ajatuksiin uskovat niin kuvittelevatkin.
 
Vaimoni oli mustasukkainen (nais)ystävilleni joskus seurustelun alkuaikoina, mutta olen kokonainen paketti - joko otetaan tai jätetään.

Häiritseekö sinua jotenkin alitajuntaisesti, jos vaimosi kuitenkin ajattelee vähän niin kuin minäkin ;) Koska hyökkäät niin kiivaasti meidän sopimuksiamme vastaan.

Ja kerropa rehellisesti, olisitko iloinen, kun vaimosi jutustelisi jonkun kivan ja komean miehen kanssa siitä, millaisia teidän seksielämän ongelmat ovat Sellaisen miehen kanssa, jonka hän kokee ystäväkseen ja luotetukseen ja näkee tätä usein.
 
On aika rajua parisuhdekontrollia - nainen päättää kenen kanssa mies saa olla ystävä ja kieltää puhumasta "meidän asioista" eri sukupuolta (!?!) olevalle. Sukupuolet toisin päin kääntämällä saa perusmuslimimiehen näkemyksen: hän päättää kenen kanssa vaimo voi olla ystävä ja ainakaan tämä ei saa puhua eri sukupuolta oleville.

Minun parhaat ystäväni ovat naisia ja voin puhua heille kaikesta - myös parisuhteeni ongelmista ja seksistä.
On kyllä niin persiistä oleva kommentti kuin vai voi olla. Jos musliminainen vain katsoo vierasta miestä, niin siinä voi henki lähteä. Puhuminen nyt on ehdottomasti kielletty.

Jos suominainen ei halua, että aviomies kertoilee intiimejä kahdenkeskisiä asioita naispuoliselle ystävälleen, niin ainakin minun mielestä asia on OK. Intiimit asiat kuuluvat vain parille itselleen. Et todellakaan voi edes verrata muslimeita ja heidän patavanhoillisiatapojaan suomalaiseen pariskuntaan.

Jossainhan se raja kulkee eri sukupuolta olevien ystävien kesken.
 
Häiritseekö sinua jotenkin alitajuntaisesti, jos vaimosi kuitenkin ajattelee vähän niin kuin minäkin ;) Koska hyökkäät niin kiivaasti meidän sopimuksiamme vastaan.

Ja kerropa rehellisesti, olisitko iloinen, kun vaimosi jutustelisi jonkun kivan ja komean miehen kanssa siitä, millaisia teidän seksielämän ongelmat ovat Sellaisen miehen kanssa, jonka hän kokee ystäväkseen ja luotetukseen ja näkee tätä usein.

Enempi iloinen. Minun itsetuntoni kestää puhumisen hyvin.

Sinun vihjailusi (kiva, komea mies) paljastaa, että ajattelet asioista puhumisen jonkinlaisena pettämisen valmisteluna - miksi? Onko mielestäsi miehen mahdotonta puhua naiselle tai naisen miehelle vain sänkyynpyrkimistarkoituksissa? Onko sinulla todellisia ystäviä?
 
Olisi outoa jos mieheni kieltäusi minua puhumasta tietyistä asioista ystävilleni. Eihän niitä seksi asioita kuuluu huudella kenelle tahansa ohikulkijalle mutta minun ja luotettavimman ystäväni välilla ei ole salaisuuksia. Emme toki joka keskustelussa puhu vain miehistä mutta esimerkiksi mieheni seksuaaliseen ongelmaan olen kysynyt apuja ja neuvoja.
 
Tässä alkuperäisen viestin kirjoittaja. En tiedä oikein mitä ajattelen osasta vastauksia.

Esitin eilen kysymyksen miehelleni. Hyvä ystäväni kehotti kysymään mieheltä, että hyväksyisikö hän jos minulla olisi miespuolinen ystävä, jonka kanssa olisi samanlainen ystävyyssuhde ja kaikki ne samat tapahtumat kuin heillä. Eli jos minä olisinkin mieheni tilalla ja mies minun.

Vastaus oli, että ei. Mieheni ei hyväksyisi samanlaista ystävyyttä samoine tapahtumineen minun kohdallani ollenkaan.
 

Yhteistyössä