Mieheni ei enää jaksa perheemme arkea.

["aloittaja"]

Tän on aivan pakko olla provo.

Siis apn mies valvoo illalla pitkään ja herää sitten aamuyöllä hoitamaan vauvaa. Mies hoitaa vauvaa 24/7, tekee kotityöt, nukkuu ehkä 4-5h/yössä jos sitäkään. Hoitaa ilmeisesti vielä esikoisenkin.
Ja ap senkun hengailee kaveriensa kanssa ja pitää kotiaan jonain lomailukeskuksena, ei edes kotitöitä vaivaudu tekemään SAATI että ois sen vauvansa kanssa!!

Tää vaan on provo. Ei tuollaista tilannetta oikeasti olekaan. Varmaan joku kypsähtänyt kotimamma kehittänyt provon, jossa kääntänyt oman ja miehensä roolit vaan toisinpäin plus lisännyt joukkoon vähän draamaa.

Ei vaan ole provo ei. Kyllä mäkin joka päivä jotain teen, en vaan makaa täällä. Mutta kyllä se meillä on niin mennyt että mies hoitaa vauvan ja minä esikoisen joka on jo todella helppo.

Nyt kun olen avannut silmäni tälle tilanteelle, tajuan että monella naisella on juuri näin asiat ja se on ihan normaalia että nainen tekee kaiken. Meillä se vain on mennyt toisin päin.

 

["Xxxx"]

Sanoit että miehen ja vauvan suhde on huono ja hän kuitenkin tätä hoitaa koko ajan??

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";26687528]Sinäkö oikeasti kuuntelet kun mies puhuu tuollaisia? Älä nyt herran tähden jätä sitä vauvaa - tai edes sitä esikoista - miehen kanssa kahden, miehesi saattaa pian vaikka päättää tehdä jotain vauvalle.[/QUOTE]

En ole koskaan aikaisemmin tajunnut että oikesti mies on todella täynnä tätä elämää. Mummoni juuri vähän aikaa sitten sanoi että silloin kun mieheni on maassa lapsia ei saa jättää hänen kanssaan. En ottanut sitä tosissani ja ajattelin vain ettei mies koskaan tekisi lapsille mitään. Enkä mä tavallaan usko vieläkään, mutta en kyllä halua ottaa minkäänlaisia riskejä. Tämä keskustelu on vasta saanut minut tajuamaan miten huonosti meillä nyt asiat on.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Xxxx";26687561]Sanoit että miehen ja vauvan suhde on huono ja hän kuitenkin tätä hoitaa koko ajan??[/QUOTE]

Niin. Kun kysyn että jätänkö vauvan kotiin kun lähdemme isomman kanssa, hän sanoo että niin se on helpompaa jätä vaan.

 

["vieras"]

Ei ole kyse siitä, että tekeekö mies lapsille jotakin, vaan siitä, että masentuneelle ihmiselle ei voi sysätä vastuuta arjesta, vaikka aina siihen myöntyisikin. Otat vauvan mukaasi kun lähdet johonkin.

 

[Katylina]

[QUOTE="aloittaja";26687571]Niin. Kun kysyn että jätänkö vauvan kotiin kun lähdemme isomman kanssa, hän sanoo että niin se on helpompaa jätä vaan.[/QUOTE]

Miehes kuulostaa alistuneen kohtaloonsa- orjuuteen.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26687577]Ei ole kyse siitä, että tekeekö mies lapsille jotakin, vaan siitä, että masentuneelle ihmiselle ei voi sysätä vastuuta arjesta, vaikka aina siihen myöntyisikin. Otat vauvan mukaasi kun lähdet johonkin.[/QUOTE]
Ja siis vauvan todella pitää olla sellaisen henkilön hoidossa, joka on henkisestikin läsnä ja jaksava, eikä vaan niin, että hoitaa muuten ok.

 

["aloittaja"]

Miehes kuulostaa alistuneen kohtaloonsa- orjuuteen.

Niin hänkin on joskus sanonut kun riitelemme. Ja mä olen vaan syyttänyt häntä kaikista ongelmistamme, vaikka todellisuudessa mä olen toiminut todella väärin. Ai vitsi kun tuntuu pahalle miten olen voinut kohdella mulle tärkeintä ihmistä näin!! Onneksi mä tajuan tän nyt, enkä sitten kun hän olisi minut jättänyt.

 

["vieras"]

Mies luultavasti tuntee itsensä arvottomaksi, kun on menettänyt työnsä eikä ole ansiotyössä. Siksi hän yrittää korvata tilannetta tekemällä paljon kotitöitä ja hoitamalla lapsia. Niitä tekemällä hän tuntee olevansa arvokkaampi. Siksi hänelle on ollut vaikeaa luopua vauvan hoitamisesta.

 

["vieras"]

Ihan kamala aloitus. Nyt menet heti pyytämään mieheltä anteeksi ja kerrot, että tulee muutos tilanteeseen.

 

["aloittaja"]

Kiitos ihan äärettömän paljon tästä keskustelusta!! Kun kirjoitin tuota aloitusta mietin että kai tämä vaan jatkuu näin ja kyllä tuo mies tuosta taas tokenee. Nyt tiedän etten enää voi vain katsella sivussa kun toinen ei saa nukkua ja tekee kamalasti kotitöitä.

 

["vieras"]

:hug:

 

["Debra"]

Paljon tsemppiä ja voimia teille. Puhaltakaa nyt yhteen hiileen ja koittakaa toinen toistanne tukien selvitä arjesta.

Ja tuo, että menisit välillä lasten kanssa johonkin, kuulostaa hyvältä, niin mies saa levättyä.

Jonkin ajan päästä kannattaisi myös koittaa kohentaa hienovaraisesti miehen sosiaalista elämää, ettei ihan mökkihöperöidy. Ei toista voi pakottaaa, mutta silloin tällöin tapaisitte ystäviä yhdessä ja lähtisitte koko perheen voimin liikenteeseen, ym. sellaista.