Miehestä tullut eri ihminen vauvan syntymän jälkeen:(

[Mikojan]

Monet käyttäytyvät noin kumppaniaan kohtaan, silloin kun niillä on joku toinen tai ovat ihastuneita...

 

[Pikku Mii]

Mulla pisti silmään tuo seksiä 4-5krt/viikko. Siis en mä ainakaan miehelleni anna jos on pahottanut mun mielen Kuinka sä pystyt tommoseen? Meillä ois vakava keksustelun paikka, mieheltä anteeks pyyntö jne.. ennen ku heruis yhtään ja jos ei mies muuttais käytöstään, niin en mä jaksais katella. :hug:

 

[Ninni]

Niin ap,.. Kerrot lähes joka kommentissa miten mies tekee sinulle vääryyttä, uusia juttuja paljastuu kokoajan mutta et sen tarkemmin kommentoi kenenkään viestejä. Sinua alistetaan selvästi ja "mies" on täysi kakara.

Voisitko nyt vastata siihen että

1. Miksi suostut miehen alistavaan verbaaliseen kielenkäyttön?

2. Miksi suostut tekemään käytännäössä kaikki kotityöt ja lastenhoidon yksin?

3. Erittele vielä miksi et arvosta itseäsi enemmän?

 

[ap]

1. Miksi suostut miehen alistavaan verbaaliseen kielenkäyttön?

- koska tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja. mies ei aidosti ole edes pahoillaan kun loukkaa. musta tuntuu että hän kokee oikeudekseen ivata mua. hänen lapsuudenkodissaan toimittiin samoin ja miehen isä nolaa joskus mieheni äidin yhteisessä kahvipöydässä. olen vääntänyt rautalangasta, puhunut aiheesta lukemattomia kertoja. ei muutosta muuta kuin hetkellisesti.

2. Miksi suostut tekemään käytännäössä kaikki kotityöt ja lastenhoidon yksin?
- koska mies perustelee, että hän vaihtaa renkaat ja hoitaa vakuutusasiat, ei kotitöihin tarvitse osallistua. kun yritin selittää, että kotityöt on joka päivä, renkaanvaihto ei, niin suuttuu. en halua myöskään että lapsi on miehen seurassa, kun miestä ei selvästikään kiinnosta puuhata (enää) lapsen kanssa. sydämessä tuntuu pahalta nähdä, kun miehellä on v*ttuuntunut ilme kun lapsi itkee... mieluummin lohdutan ja hellin lasta itse.

3. Erittele vielä miksi et arvosta itseäsi enemmän?
- tuntuu, että tätä on ollut pakko kestää. ei tätä loppujen lopuksi ole kestänyt kuin ehkä 4 kuukautta. aluksi ajattelin että minussa on vikaa. nyt on valjennut että miehellä se vika on omassa päässään. jos miehen asettaa "kova kovaa vasten" hän lukkiutuu täysin, suuttuu. viimeinenkin yhteys katoaa.

 

[Pikku Mii]

1. Miksi suostut miehen alistavaan verbaaliseen kielenkäyttön?

- koska tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja. mies ei aidosti ole edes pahoillaan kun loukkaa. musta tuntuu että hän kokee oikeudekseen ivata mua. hänen lapsuudenkodissaan toimittiin samoin ja miehen isä nolaa joskus mieheni äidin yhteisessä kahvipöydässä. olen vääntänyt rautalangasta, puhunut aiheesta lukemattomia kertoja. ei muutosta muuta kuin hetkellisesti.

2. Miksi suostut tekemään käytännäössä kaikki kotityöt ja lastenhoidon yksin?
- koska mies perustelee, että hän vaihtaa renkaat ja hoitaa vakuutusasiat, ei kotitöihin tarvitse osallistua. kun yritin selittää, että kotityöt on joka päivä, renkaanvaihto ei, niin suuttuu. en halua myöskään että lapsi on miehen seurassa, kun miestä ei selvästikään kiinnosta puuhata (enää) lapsen kanssa. sydämessä tuntuu pahalta nähdä, kun miehellä on v*ttuuntunut ilme kun lapsi itkee... mieluummin lohdutan ja hellin lasta itse.

3. Erittele vielä miksi et arvosta itseäsi enemmän?
- tuntuu, että tätä on ollut pakko kestää. ei tätä loppujen lopuksi ole kestänyt kuin ehkä 4 kuukautta. aluksi ajattelin että minussa on vikaa. nyt on valjennut että miehellä se vika on omassa päässään. jos miehen asettaa "kova kovaa vasten" hän lukkiutuu täysin, suuttuu. viimeinenkin yhteys katoaa.

Mä harkitsisin tuossa vaiheessa jo eroa. Kurjahan se lapsen kannalta on, mutta sä voisit arvostaa itseäsi taas enemmän kun joku ei ois koko ajan mollaamassa ja toiseks lapsi vaistoaa niin paljon. Ja jos miehesi perheessä ollut tälläistä jo kun hän ollut lapsi niin saattaapi mies kohdistaa alistavan tyylinsä myös lapseenne kun lapsi vähän kasvaa. Se tuhoaa pienen lapsen itsetunnon. Miettisin todella tarkkaan onko yhtään hyvää syytä jatkaa miehen kanssa.

 

[ap]

1. Miksi suostut miehen alistavaan verbaaliseen kielenkäyttön?

- koska tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja. mies ei aidosti ole edes pahoillaan kun loukkaa. musta tuntuu että hän kokee oikeudekseen ivata mua. hänen lapsuudenkodissaan toimittiin samoin ja miehen isä nolaa joskus mieheni äidin yhteisessä kahvipöydässä. olen vääntänyt rautalangasta, puhunut aiheesta lukemattomia kertoja. ei muutosta muuta kuin hetkellisesti.

2. Miksi suostut tekemään käytännäössä kaikki kotityöt ja lastenhoidon yksin?
- koska mies perustelee, että hän vaihtaa renkaat ja hoitaa vakuutusasiat, ei kotitöihin tarvitse osallistua. kun yritin selittää, että kotityöt on joka päivä, renkaanvaihto ei, niin suuttuu. en halua myöskään että lapsi on miehen seurassa, kun miestä ei selvästikään kiinnosta puuhata (enää) lapsen kanssa. sydämessä tuntuu pahalta nähdä, kun miehellä on v*ttuuntunut ilme kun lapsi itkee... mieluummin lohdutan ja hellin lasta itse.

3. Erittele vielä miksi et arvosta itseäsi enemmän?
- tuntuu, että tätä on ollut pakko kestää. ei tätä loppujen lopuksi ole kestänyt kuin ehkä 4 kuukautta. aluksi ajattelin että minussa on vikaa. nyt on valjennut että miehellä se vika on omassa päässään. jos miehen asettaa "kova kovaa vasten" hän lukkiutuu täysin, suuttuu. viimeinenkin yhteys katoaa.

Mä harkitsisin tuossa vaiheessa jo eroa. Kurjahan se lapsen kannalta on, mutta sä voisit arvostaa itseäsi taas enemmän kun joku ei ois koko ajan mollaamassa ja toiseks lapsi vaistoaa niin paljon. Ja jos miehesi perheessä ollut tälläistä jo kun hän ollut lapsi niin saattaapi mies kohdistaa alistavan tyylinsä myös lapseenne kun lapsi vähän kasvaa. Se tuhoaa pienen lapsen itsetunnon. Miettisin todella tarkkaan onko yhtään hyvää syytä jatkaa miehen kanssa.

mulla on nyt parin kuukauden sisällä käynyt mielessä ajatus, että olisi ihanaa, jos voisi aloittaa elämä lapsen kanssa kaksin (toki isä saa tavata lastaan). ihana koti, jossa kukaan ei arvostele eikä mollaa. voi olla vapaasti ja olla rauhassa. kukaan ei mollaa, vaikka on joskus heikko tai väsynyt tai kipeä.

mutta: sanotaan, että ei saa luovuttaa liian helposti. odotan, että miehestä näkyisi edes jotain halua parantaa asioita. että hän ottais vastuuta parisuhteen tilasta. mutta en halua että lapseni näkee tällaisen mallin parisuhteelle. ja tuntuu ihan hiton pahalta ajatus että mies käyttäytyisi lasta kohtaan alentavasti.

toisekseen, hävettää myöntää, mutta minusta ero olisi myös valtava sosiaalinen häpeä. tietenkin eroan, jos se ei tästä miksikään muutu, mutta voin kuvitella, mitä kaikki sukulaiseni jne. ajattelisivat. varmasti lapsellista ajatella muiden mielipiteitä, mutta kenelläkään ei ole aavistustakaan millainen mies on minua kohtaan . mies on nimittäin muille kohtelias, oikea seuramies, symppis. en ole uskaltanut kertoa tästä tilanteesta edes omille ystävilleni.

 

[Pikku Mii]

1. Miksi suostut miehen alistavaan verbaaliseen kielenkäyttön?

- koska tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja. mies ei aidosti ole edes pahoillaan kun loukkaa. musta tuntuu että hän kokee oikeudekseen ivata mua. hänen lapsuudenkodissaan toimittiin samoin ja miehen isä nolaa joskus mieheni äidin yhteisessä kahvipöydässä. olen vääntänyt rautalangasta, puhunut aiheesta lukemattomia kertoja. ei muutosta muuta kuin hetkellisesti.

2. Miksi suostut tekemään käytännäössä kaikki kotityöt ja lastenhoidon yksin?
- koska mies perustelee, että hän vaihtaa renkaat ja hoitaa vakuutusasiat, ei kotitöihin tarvitse osallistua. kun yritin selittää, että kotityöt on joka päivä, renkaanvaihto ei, niin suuttuu. en halua myöskään että lapsi on miehen seurassa, kun miestä ei selvästikään kiinnosta puuhata (enää) lapsen kanssa. sydämessä tuntuu pahalta nähdä, kun miehellä on v*ttuuntunut ilme kun lapsi itkee... mieluummin lohdutan ja hellin lasta itse.

3. Erittele vielä miksi et arvosta itseäsi enemmän?
- tuntuu, että tätä on ollut pakko kestää. ei tätä loppujen lopuksi ole kestänyt kuin ehkä 4 kuukautta. aluksi ajattelin että minussa on vikaa. nyt on valjennut että miehellä se vika on omassa päässään. jos miehen asettaa "kova kovaa vasten" hän lukkiutuu täysin, suuttuu. viimeinenkin yhteys katoaa.

Mä harkitsisin tuossa vaiheessa jo eroa. Kurjahan se lapsen kannalta on, mutta sä voisit arvostaa itseäsi taas enemmän kun joku ei ois koko ajan mollaamassa ja toiseks lapsi vaistoaa niin paljon. Ja jos miehesi perheessä ollut tälläistä jo kun hän ollut lapsi niin saattaapi mies kohdistaa alistavan tyylinsä myös lapseenne kun lapsi vähän kasvaa. Se tuhoaa pienen lapsen itsetunnon. Miettisin todella tarkkaan onko yhtään hyvää syytä jatkaa miehen kanssa.

mulla on nyt parin kuukauden sisällä käynyt mielessä ajatus, että olisi ihanaa, jos voisi aloittaa elämä lapsen kanssa kaksin (toki isä saa tavata lastaan). ihana koti, jossa kukaan ei arvostele eikä mollaa. voi olla vapaasti ja olla rauhassa. kukaan ei mollaa, vaikka on joskus heikko tai väsynyt tai kipeä.

mutta: sanotaan, että ei saa luovuttaa liian helposti. odotan, että miehestä näkyisi edes jotain halua parantaa asioita. että hän ottais vastuuta parisuhteen tilasta. mutta en halua että lapseni näkee tällaisen mallin parisuhteelle. ja tuntuu ihan hiton pahalta ajatus että mies käyttäytyisi lasta kohtaan alentavasti.

toisekseen, hävettää myöntää, mutta minusta ero olisi myös valtava sosiaalinen häpeä. tietenkin eroan, jos se ei tästä miksikään muutu, mutta voin kuvitella, mitä kaikki sukulaiseni jne. ajattelisivat. varmasti lapsellista ajatella muiden mielipiteitä, mutta kenelläkään ei ole aavistustakaan millainen mies on minua kohtaan . mies on nimittäin muille kohtelias, oikea seuramies, symppis. en ole uskaltanut kertoa tästä tilanteesta edes omille ystävilleni.

Juu ihan hyvä että odotat ja katsot. Kuhan et tee sitä vuosia. Muista että seksiin ei ole ollenkaan pakko suostua jos tuntuukin siltä ettet itse halua. Sun ei tarvii miellyttää miestäsi ollenkaan jos se käyttäytyy sua kohtaan noin. Osta kaupasta vaikka valmisruokaa jos tuntuu ettei huvita kokata tai siirrä siivousta. Mäkin olen äiti joka tekee lähes kaiken yksin kotona, mutta mies sentään auttaa jos pyydän. Ja nyt kun odotan toista lasta olen tehnyt selväksi etten aio enää yksin siivota, pestä pyykkiä laittaa ruokaa, hoitaa lapsia jne.. Voimia sulle ja toivon kovasti että miehesi ymmärtää mitä menettää jos ei ala muuttamaan tapojaan :hug:

 

[tuota]

Tuota noin, ap., pakko kysyä... Asutko mahdollisesti Etelä-Pohjanmaalla?

Tuli vain mieleen että kaikki kertomasi sopisi entiseen poikakaveriini. Hänkin saanut hiljattain vauvan ja olen monesti miettinyt että kuinkahan tyttöystävänsä häntä kestää.

Itse erottiin aikoinaan juuri siksi kun tiesin ettei hänestä ole isäksi, ja muutenkin kohteli minua juuri kuten isänsä kohtelee äitiään. Tuli vain mieleen tällainen, maailma kun on yllättävän pieni. Toivottavasti et ole sama henkilö, en kyllä ole tyttöystäväänsä koskaan edes nähnyt.

Tämä mun ex ei muuten sitten ollut tosiaan mikään luotettava kumppani, vaan oli aina ollut sitä mieltä että pettää saa kunhan ei paljastu, ja että naisten tehtävä on tehdä kaikki kotityöt ja palvella miestä. Mulle tietty nämä mielipiteensä paljasti vasta kun olin jo "koukussa" ja lähtö oli vaikeaa..

Toivottavasti nyt ei sun miehesi kuitenkaan ole samaa mieltä, ja onhan noita samanlaisia miehiä maailma pullollaan..

 

[ja tuota]

Lisäys vielä edelliseen: Mikäli olette menneet kihloihin asti ja teillä on tyttövauva, olisi tuntomerkit lisäksi täsmääviä. Ja vauvanne on miehen perheelle ensimmäinen, sisaruksilla ei lapsia..?

 

[Heffalump]

Totta moni käyttäytyy noin kun pettää. Myös masennus voi vaikuttaa käytökseen noin :/ Kaverin miehellä oli vastaavanlainen kolmenkympinkriisi. Tajus yhtäkkiä että tässä suhteessa onkin tarkoitus oikeesti olla loppuelämä ja lapsikin on tuossa loppuelämän ja et vauva arki ei olekaan mitään ruusuilla tanssimista, eikä kivaa kotileikkiä. Paniikki iski kun tajus että enää oma napa ei olekaan se maailman keskipiste vaan aina pitäisi ajatella lastakin. Puolisen vuotta kävi kotona nukkumassa. Muuten oli töissä, harrastuksissa, ryyppäämässä. Lopulta vaimo laittoi selkä seinää vasten ja ilmoitti että moinen meno loppuu tai tulee ero. Mies mietti pari päivää ja tajusi mitä meinasi menettää ja "palasi ennalleen". Tuollasta alistavaa kielenkäyttöä ei ainakaan tietääkseni ollu, mutta käyttäytyi kun perhe ei olis voinu vähempää kiinnostaa :/
Kerroin tämän siksi että joskus kannattaa sinnitellä hetken aikaa ja koittaa saada asiat takas mallilleen. Suostuisiko mies lähtemään esim perheneuvolaan tms. puhumaan?

 

[vierailija]

Entäs nyt 2018, vieläkö ootte yhdessä ?