mulle tuli mieleen kun luin tuota ketjua jossa joku sanoi jäävänsä yksin kohta syntyvän ja hieman vanhemman lapsen kanssa kun mies lähti toisen matkaan. Tuli niin surullinen olo, koska kuulin eilen tälläsen tarinan....
Mun paras ystävä, joka on oikeesti tosi kiltti ja reilu ja oikeudenmukainen ihminen rakastui noin 4 vuotta sitten mieheen. Tämä mies oli varattu, tyttöystävä 0oli ulkomaalainen ja oli tulossa sieltä asumaan Suomeen tämän miehen luo. ystäväni rakastui kuitenkin HYVIN SYVÄSTI tähän mieheen ja mieskin väitti rakastavansa ystävääni. Kuitenkin muutaman kuukauden kuluttua ulkomaalainen tyttöystävä tuli Suomeen ja tämä ystäväni ja sen miehen suhde loppui. Mies meni naimisiiin tuon "ensimmäisen" naisen kanssa ja he rakensivat omakotitalon. Ystäväni itki yli vuoden tämän miehen perään ja se on ollut hänelle erittäin rankka kokemus. ystänäni muutti 600km päähän miehestä.
No eilen juttelin ystäväni kanssa. Mies oli ottanut häneen jo keväällä yhteyttä. Vannonut edelleen rakastavansa jne. Ystäväni oli aika torjuva, mutta oli kuitenkin suostunut nyt kesän jälkeen näkemään miestä. He olivat käyneet kahvilla. Mies on soitellut ystävälleni koko ajan keväästä asti. Edelleen miehellä on siellä kotona se vaimo ja omakotitalo jne eikä tämä vaimo tiedä mitään ystävästäni. Olen yrittänyt neuvoa ystävääni ettei hän olisi tekemisissä miehen kanssa, mutta turhaan. Nyt eilen ystäväni kertoi että mies saa lapsen vaimonsa kanssa. Silti haluaa nähdä ystävääni edelleen. Suhteessa ystävääni ei kuitenkaan ole mitään seksuaalista, mutta ystävänikin tietää ettei se ole pelkkä "ystävyyssuhde" vaan että heidän välillään on jotain syvempää- Todistaahan se jo jotain ettei vaimo tiedä.
No kun sain eilen kuulla tuosta tulevasta vauvasta yritin taivutella ystävääni ettei olisi enää missään tekemisissä tähän mieheen. Kaikkille tulee vain paha olo. Enää en sääli ystävääni ja hänen surkeaa rakkauttaan vaan tuota vaimoa joka jossain odottaa vauvaa ja luulee että mies rakastaa häntä onnellisesti ja mies elääkin ihan toista elämää.
Ystävä on minulle tosi tärkeäö, mutta koska minulla on mies ja toinen lapsi tulossa ja ystäväni on sinkku joka ei oikeastaan ole koskaan tykännyt kenestäkään paitsi tästä miehestä niin ajatuksemme eivät oikein aina kohtaa. Minua säälittää tuo tuntematon nainen (se vaimo siellä jossain) niin paljon että haluaisin että ystäväni lopettaisi tuon suhteen vaikka EIHÄN SE MINULLE KUULU TIPPAAKAAN. mitä voisin sanoa hänelle?
Mun paras ystävä, joka on oikeesti tosi kiltti ja reilu ja oikeudenmukainen ihminen rakastui noin 4 vuotta sitten mieheen. Tämä mies oli varattu, tyttöystävä 0oli ulkomaalainen ja oli tulossa sieltä asumaan Suomeen tämän miehen luo. ystäväni rakastui kuitenkin HYVIN SYVÄSTI tähän mieheen ja mieskin väitti rakastavansa ystävääni. Kuitenkin muutaman kuukauden kuluttua ulkomaalainen tyttöystävä tuli Suomeen ja tämä ystäväni ja sen miehen suhde loppui. Mies meni naimisiiin tuon "ensimmäisen" naisen kanssa ja he rakensivat omakotitalon. Ystäväni itki yli vuoden tämän miehen perään ja se on ollut hänelle erittäin rankka kokemus. ystänäni muutti 600km päähän miehestä.
No eilen juttelin ystäväni kanssa. Mies oli ottanut häneen jo keväällä yhteyttä. Vannonut edelleen rakastavansa jne. Ystäväni oli aika torjuva, mutta oli kuitenkin suostunut nyt kesän jälkeen näkemään miestä. He olivat käyneet kahvilla. Mies on soitellut ystävälleni koko ajan keväästä asti. Edelleen miehellä on siellä kotona se vaimo ja omakotitalo jne eikä tämä vaimo tiedä mitään ystävästäni. Olen yrittänyt neuvoa ystävääni ettei hän olisi tekemisissä miehen kanssa, mutta turhaan. Nyt eilen ystäväni kertoi että mies saa lapsen vaimonsa kanssa. Silti haluaa nähdä ystävääni edelleen. Suhteessa ystävääni ei kuitenkaan ole mitään seksuaalista, mutta ystävänikin tietää ettei se ole pelkkä "ystävyyssuhde" vaan että heidän välillään on jotain syvempää- Todistaahan se jo jotain ettei vaimo tiedä.
No kun sain eilen kuulla tuosta tulevasta vauvasta yritin taivutella ystävääni ettei olisi enää missään tekemisissä tähän mieheen. Kaikkille tulee vain paha olo. Enää en sääli ystävääni ja hänen surkeaa rakkauttaan vaan tuota vaimoa joka jossain odottaa vauvaa ja luulee että mies rakastaa häntä onnellisesti ja mies elääkin ihan toista elämää.
Ystävä on minulle tosi tärkeäö, mutta koska minulla on mies ja toinen lapsi tulossa ja ystäväni on sinkku joka ei oikeastaan ole koskaan tykännyt kenestäkään paitsi tästä miehestä niin ajatuksemme eivät oikein aina kohtaa. Minua säälittää tuo tuntematon nainen (se vaimo siellä jossain) niin paljon että haluaisin että ystäväni lopettaisi tuon suhteen vaikka EIHÄN SE MINULLE KUULU TIPPAAKAAN. mitä voisin sanoa hänelle?
