Mielipiteitä omaisuuden jakoon erossa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mietiskelijä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Mietiskelijä"

Vieras
Elikkäs meillä on sellainen tilanne että olen hakenut avioeroa. Mies jäi kiinni pettämisestä ( ei mikään kerran erehdys) ja minä en voinut sitä anteeksi antaa. Meillä yhteinen talo ja laina. Lisäksi miehellä oma yritys.

Minä olen ollut kotona lastemme kanssa ( 2) vuoden 2008 lopusta, eli mies on ollut se joka suurimman osan menoista maksanut, milteen kaikki. Minä ja lapset muutimme vuokra-asuntoon ja mies jäi taloomme. Mies on auttanut minua tosi kivasti jos olen apua tarvinnut ; rahallista, lastenhoito.

Sanoin miehelle jo silloin kun aloin kämppää katselemaan että saa pitää koko talon ja en ole vailla hänen omaisuudestaan mitään. Nyt olen alkanut miettimään että hänhän se oli joka rikkoi perheen! Jos en olisi ollut lasten kanssa kotona oisinvoinut kerryttää omaisuutta, aivan niinkuin hän on tehnyt. Hän on nyt saanut kerättyä omaisuutta ja lapset sillä välin kun minä olen ollut kotona. Toisaalta taas tuntuu julmalta olla käsi ojossa talon suhteen koskaelämäni on todellakin ollut helppoa hänen kanssa, rahasta ei ole tarvinnut murehtia. Olenko vaan ahne eukko jos talostakin vien nyt puolet? Miten sinä tekisit? Avioehtoa meillä ei siis ole.
 
[QUOTE="gemma";26804028]No eikös se automaattisesti puoliksi mene avioerossa kaikki varallisuus jos kerran avioehtoa ei ole?!?[/QUOTE]

No ei se kuule mene. Kyllä sen saa ihan keskenään sopia miten kukin haluaapi.
 
Lapset ovat isällään joka toinen viikonloppu ja väliviikolla välillä yhden yön. Talo ei olevelaton, kerkisimmeasua siinä vain muutaman vuoden. Minun osuuteni velan maksun jälkeen olisi noin 20000-25000 euroa.

Menee automattisesti puoliksi, jos en ennen eron voimaan astumista mene oankkiin ja siirrä sekä lainaa että taloa miehen nimiin.
 
No en tiedä, 20 000 euroa on jo ihan iso raha mutta...

Mä jätin aikanaan eksälle talon ja velan. Ehdimme asua siinä n. 2 vuotta ja lainaa oli jäljellä n. 230 000 euroa, talosta itse maksoimme 245 000 ja ehkä n. 250-255000 siitä olisi saanut myytäessä, tosin siinä olisi ollut kamala vaiva ja riskiäkin, että mikä se lopullinen hinta olisi sitten ollut. Eli mun osuus olisi ollut ehkä 10 000 euroa tai pikkusen reilu maksimissaan, huonoimmassa tapauksessa mennyt nollille, joten päätin että en halua että talo menee myyntiin. Ekanakin se oli eksän unelmakoti ja toiseksi meillä on yhteishuoltajuus ja lapset ovat 50% ajasta isällään. Tämä ratkaisi sen, että halusin että lapset saa jäädä kotiinsa edes puolet ajasta kun mullistusta erosta ja minun uudesta kodista kuitenkin tulee, niin on edes jotain ns. pysyvää ja tuttua. Kymppitonni on mielestäni pieni raha jos sillä edesauttaa omien lasten hyvinvointia ja sopeutumista.

Sun tapaukseen en osaa sanoa mutta ehkä polte saada rahat olisi vähän isompi: lapset ei vietä aikaa isällään niin paljoa ja tuo on jo sen verran isompi summa että helpottaisi omaa elämää jo jonkun verran...
 
Meilläkään ei ollut avioehtoa...kämppä myytiin ja pieni summa joka saatiin myyntivoittoa laitettiin puoliksi. Samoin huonekalut ym omaisuus "koitettiin" puolittaa...tosin suurin osa jäi ex:lle, koska muutin niin pieneen asuntoon lasten kanssa, että meidän 9 hengensohvat ym ei ois mulle mahtunu :D Nyt käräjöinti edessä lasten tapaamisista ja elareista, ja lakimieheni ihmetteli miksi viimeisessä osituksessa ei ole huomioitu mieheni osuutta osakeyhtiöön....en edes tajunnu että voisin niitä vaatia ositukseen....firma laitettu pystyyn aviomme aikana, ja myös mun selkänahasta sen pystyttämistä revitty.
 
Siis periaatteessa voisinkin vaatia osuuttani talosta eikä sitä tarvisi edes myydä että mies voisi osuuteni mulle maksaa. Mietin vaan että onko se reilua? Toisaalta se mitä hän teki meille ei ole reilua sekään. Auttaisi kyllä kummasti tuo raha kun äitiysloma loppuu juuri ja kotihoidontuelle pitäis jäädä jos ei halua kuopusta vielä laittaa hoitoon. Jos en oisi saanut häneltä yhtään apua niin päätös olisi helppo mutta nyt tuntuu jotenkin julmalta... Toisaalta musta tuntuu että juuri sen takia hän niin auliisti auttaa että en osuuttani veisi. Että jos talo hänen nimiinsä siirtyy niin loppuukohan apukin? Ja siis firma perustettu meidän avioliiton aikana, tuottaa hyvin mutta siitä en ole mitään vaatimassa...
 
Sinä olet ansainnut osuutesi taloon ihan siinä kuin mieskin, olet hoitanut yhteisiä lapsia kotona ja mahdollistanut miehen uranluomisen vailla huolta siitä että lapset tai talo ei hoidu kun hän on töissä...

Joten ihan vaan normaali jako.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mietiskelijä.;26804825:
Kiitos vastauksista. Taidan nyt ajatella oikeasti vaan itseäni ja lapsia tässä asiass, niinhän hänkin ajatteli vaan itseään reissuillaan.

Juuri näin. Mies ei todellakaan ajatellut sun ja lasten parasta pettäessään, joten sunkaan ei tarvitse ajatella häntä tässä asiassa. Ja kuten kirjoitit aiemmin, mies saattaa hyvinkin muuttaa tyyliään heti, kun saa talon virallisesti itselleen. Voipi se ystävällisyys ja auttaminen loppua samantien. Minä en ainakaan luottaisi pettäjämieheen enää missään asiassa.

Nyt vaan ajattelet itseäsi ja lapsiasi.

:hug:
 
Otat tietysti osuutesi. Lasten kanssa kotona vietetty aika on pis sinun rahoistasi eli kaikki sinä aikana tienattu vähintään on puoliksi sinun. Eihän se muuten olisi oikeudenmukaista. Tässä tilanteessa muutenkin ottaisin kaiken irti mitä saa.
 

Similar threads

H
Viestiä
8
Luettu
932
Aihe vapaa
Hämmästynyt
H
K
Viestiä
37
Luettu
2K
V
V
Viestiä
12
Luettu
1K
V

Yhteistyössä