Mies+baarit+odotusaika

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja missy e
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

missy e

Vieras
Meillä oli sellainen tilanne että kun sain tietää olevani raskaana sitouduimme vasta silloin poikakaverini kanssa toisiimme, sitä aikaisempi aika oli sellaista ""ollaan yhdessä puolikevyesti""-aikaa miten sen nyt selittäis!
Muutimme yhteen vasta n.kuukausi sitten.

Nyt laskettuun aikaan on enää kuukausi ja mua harmittaa kun mies on ryntää heti töistä tullessaan kavereille ja viikonloput menee yleensä baareissa. Tästä on monet riidat tullut kun mulle on tullut paha mieli vaikken koskaan ole kieltänyt miestä lähtemästä ""vapaalle""...Mutta luulis että sitä edes vähän kiinnostaa. Äijä on 21v. Se vaan sanoo että sitä pelottaa ja ahdistaa ja siks on pakko mennä.
Mietin että eikö se enää rakasta vai onko koskaan edes tykännyt.
Sitten ahdistaa se sen päihteittenkäyttö. Välillä se tulee yömyöhään himaan ihan pilvessä mutta se sanoo että se on vain satunnaista viihdekäyttöä (jota on jatkunut 5v.).
En tiedä mitä tekisin, elänkö jossaan typerässä haavemaailmassa kun odotan että kyllä sitäkin alkaa kiinnostaa nää vauva-jutut ja isyys sitten kun se vauva syntyy?!

Miten muilla? Kaipaan neuvoja en kaipaa ilkeää palautetta.
 
Miehesi on todella nuori vielä ja on varmasti rankkaa sitoutua. Kaikki eivät kypsy samaan tahtiin. Voi olla, että tässä vaiheessa hän ei vielä ymmärrä mitä vauvan saaminen tarkoittaa..se ei ehkä tunnu todelta ennenkuin vauva on fyysisesti siinä. Toivottavasti vauvan synnyttyä mies ymmärtää mistä on kyse!
Sinä et pysty miestä muuttamaan vain hän itse pystyy siihen ja muuttumiseen tarvitaan tahtoa. Yritä olla rauhassa ja katsoa miten tilanne kehittyy. Jos mies ei tuosta miksikään muutu niin teet omat johtopäätöksesi sitten.
 
Mulla vähän saman tyyppinen tilanne, mutta ehkä hiukan lievempi..
Raskauden ihan alussa sanoin miehelle ettei minua haittaa jos hän juo, minä voin toimia kuskina ja niinhän hän joi joka vkonloppu ja kummatkin illat. Ja sama jatkuu edelleen vaikka nyt olen sanonut että olisi kiva jos oltaisiin välillä ihan vaan kahestaan ja rauhassa.Mies yleensä ottaa siinä tapauksessa kotona ja välillä vihjailee baarin suuntaan tai sitte vaan antaa paistaa sen täysin läpi että minä olen tiukkis kun en suostu baariin,mitään hän ei kuitenkaan yleensä sano. kurjinta minun tilanteessa on se,että näemme välimatkan takia vain vkonloppuisin ja juuri tämä ainoa yhteinen aika menee miehen juodessa. en toisaalta epäile miehen tunteita yhtään ja lapsi oli kyllä iloinen yllätys, oltiin siitä ennemmin jo puhuttukkin. suhteemme voi siis ihan hyvin ja olimme kyllä ennen lasta jo menty kihloihin ja sovittu naimisiin menostakin.
harmittaa vaan kun muutenkin koko raskausaika on ollut henkisesti minulle tosi raskas, joka päivä itken milloin mitäkin ja vkonloppuisin sitten alkaa kiukuttaa kun miehelle tärkeämpää on juominen kuin yhteinen yhdessäolo. kyllä hän lupailee että kun lapsi syntyy niin sitten hän ei enää käy missään, mutta miten mahtaa sitten olla... jäänköhän minä lapsen kanssa kuitenkin yksin kotiin..?! viime viikolla ilmoitin miehelle että siinä vaiheessa kun maha alkaa näkyä, en enää kehtaa tulla baariin ja kyllä hän senkin oli ymmärtävinään.meillä kun on jonkinlainen sopimus ettei baariin mennä kuin yhdessä kun kumpikin on niin mustasukkaisia. tiedä häntä..
en tiiä mitä pitäs tehä, ehkä pitäis sanoa suoraan että jos hän todella on sitä mieltä että minä vaadin liikaa kun pyydän häntä olemaan kanssani ainoan yhteisen ajan kotona selvinpäin kun minä olen raskaana niin sitten meidän ei ehkä edes kannata jatkaa tätä..
 
Valitettava tosiasiahan on, että jos te naiset annatte tuollaisen menon jatkua, se myös jatkuu! Kenenkään ei tarvitse tuollaista sietää, mutta tiedän, että teidänlaisia naisia löytyy, jotka ottaa mitä tahansa sontaa niskaan ja odottaa, että ehkä se mies muuttuu sitten tai sitten.. Ei millään pahalla, mutta kannattaisi tosissaan miettiä millaista isää ja kasvuympäristöä on lapsellensa tarjoamassa.
 
riittää mistä tahansa niin parempi kysymys olisi mistä hitosta noita miehiä riittää?? eikö kunnollisia enää ole, vai onko tää maailma niin viinaan menevä et kun otat miehen saat samassa paketissa viikonloppu ryyppyjäbän???

Harmillista on jos tulee puolitarkoituksella raskaaksi ja toinen osapuoli pilaa kaiken kyvyttömyydellään tulla vanhemmaksi. Karu totuus kuitenkin on et parempi lapsen ilman alkoholisti isää/ äitiä kuin yh-äidin/isän hoivissa!!!
 
Moi!
Tiedän miltä susta tuntuu ku oon ite melkein samanlaisessa tilanteessa. Tärkeintä on nyt sun hyvinvointi ja tarpeet ja vauvan synnyttyä on sen tarpeet. Jos sun jätkäkamu ei puhu mitää tulevaisuutten viittaavaa et aikoo ryhdistäytyä ja kasvattaa lapsen sun kanssa ni anna olla.Mieti et ootko sunteeseen tyytyväinen ja ootko onnellinen, se on tärkeintä.Tää on sun elämäs ja uskon et haluut olla onnellinen jos sust tuntuu et sä et saa tarpeex nauttii sun elämästä ku pitää olla huolehtimassa kundikamun asioista ni helpompaa on olla yksinhuoltaja ku kasvattaa kahta lasta.
 
Varmasti tuntuu pahalta! Mun ukko on matkatyössä ja todella paljon pitkiäki aikoja pois kotoa. Sit ku tulee kotiin se kyllä hoitaa kotihommia jne, mut sen jälkeen saattaaki kadota kaverin mökille. Eli kun olis aika rentoutua ja rauhottua mun kanssa kerrankin yhdessä niin kyllä se loukkaa kun toinen haluaakin muualle! Kyl se aina kysyy saako lähteä...enkä mä kyl kiellä..Musta tärkeintä on itse oivaltaa ja tahtoa. Jos ukko ei tahdo olla raskaana olevan rakkaansa kanssa yhdessä elämän suurinta ihmettä ihmettelemässä, on asioissa silloin jotain vikaa.

Yhtä oikeeta ratkasua tähän asiaan ei ole.. Me kun ei voida miehiä muuttaa...
 
moi.
meillä oli aikalailla samanlainen lähtökohta, seurusteltiin mutta ei mitään hirmu vakavaa ollut juttu. mekin muutimme ksäkuun alusta yhteen , la on 6.7 . alussa äijä ei oikein ollut mukana jutussa , mutta otin aika kiepit ja sanoin että yhdessä tässä raskaana ollaan, joten sovittiin että ei käy baarissa kuin kerran kuussa. ja ei käynyt, tosin hieman valitteli että tekee mieli viinaa.sanoin vaan että sama täällä, mutta eipä voi mitään! nyt i ole enää käynyt vikan kuun aikana että on sit varmana ajokunnossa h-hetkellä. ymmärrystä ei muuten hirveesti ole ollut, luulee että raskaus on helppoa ja että ei muutu olotila yhtään. todella ärsyttävää.
sinun tilanteesi kuulostaa epämukavalta, sinuna vaatisin että ei viikonloppumenoja, se on sinun oikeutesi. jos meinaa valittaa vastaan niin sitten järeämmät asiat käyttöön. itse sanoin että esikoinen tulossa, toista vauvaa en tarvitse, että teeppä valinta. ja onneksi valitsi mut ja vauvan.

miehet ei osaa näyttää vauvaintoa samanlailla kuin naiset, ehkäpä sisäistävät asian myöhemmin.

tsemppiä sulle ja vauvalle.
 
Miehesi ei ole vielä kypsä isäksi. Mies joka rakastaa osaa huolehtia ja hoitaa perheen hyvinvointia. Voisiko olla niin että hänellä saattaisi olla alkava alkoholi ongelma?
 
Toivottavasti asiat muuttuu. Minunkin mieheni oli raskauden alussa kova baarissa kulkija. jJoka vkonloppu piti kavereiden kanssa päästä johonki. En kyllä itse menny mukaan ku tupakansavu häiritsi. Mutta joskus 12 vkon paikkeilla mies jotenkin ymmärsi ku käytiin np-ultrassa että meille tulee oikeasti vauva niin se lopetti tupakanpolton kokonaan ja vähensi baareissa käynnin aika minimiin.
Annan hänen mennä baariin jos kavereidensa kanssa haluaa mutta nyk. kyllä jos ottaa niin vkonloppuna ehkä siksärin ja kotona. Useimmat vkonloput on kyllä nyt ollu ihan selvinpäin ku rauhallisesti asiasta keskusteltiin ja hänelle kädestä pitäen selitin miksi en halua hänen käyvän baareissa. Sekin kyllä auttaa ku nyk. tutuu nuo liikkeet niin selvästi että päivät pitkät vaan ihastellaan mahaa ja tunnustellaan viikko viikolta voimistuvia potkuja.

Toivon että teilläkin mies ""herää"" todellisuuteen.
 
Ensimmäisen raskausajan mieheni ei käynyt ns viihteellä kuin noin 1 x 2 kk:ssa. Kun vaavimme syntyi, hän oli sitä mieltä ettei hänen enää tarvi juosta baareissa, ei ole syytä, hän keskittyy perheeseensä. Meni puoli vuotta, unohtui suuret sanat. Sen jälkeen hän on hypännyt enemmän tai vähemmän viihteellä ja on sitä mieltä ettei nyt nunna tarvi olla.. ja ihmettelee kun minä käyn vain harvoin, että minunkin pitäisi tuulettua. Erinäiset riidat on käyty, ja mieheni loukkaantuu järjettömästi jos hänet laittaa valitsemaan.. Olen sen tehnytkin, hän lähtisi mielummin, kun jättäisi ns. viihteen elämästään. Hänelle baari kuuluu yhtä kovasti elämään kuin minä ja meidän lapsemme.

Ei monikaan jaksaisi, tunnen olevani välillä yh. Nyt odotan toista lastamme ja hartaasti odotan hänen aikuistumistaan. Siitähän kaikki on kiinni. En usko että kukaan mies jättäisi baarielämää, vasta kun on sen elämän nähnyt, ja todennut ettei siitä saa enää mitään muuta kuin järkyttävää krapulaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut että oltaisiin erottu. Mieheni on kuitenkin hyvä isä ja kasvattaja ja kun hän ei viikolla eikä edes joka viikonloppu baarissa hengaile, en halunnut lapseni takia erota. Ja olen joutunut hyväksymään baarimenot. Oli ihan outoa lukea aikaisempia viestejä siitä, kuinka kaikki on naisen omaa tyhmyyttä kun katselee baarissa käyvää miestä. Ei pidä paikkansa minun mielestäni, nykyään erotaan liian hepposin perustein, heti kun on vastoinkäymisiä tai ei mee niin kuin nainen sanoo, pitäis potkia mies pellolle. Outoja fiiliksiä teillä.

Onhan se niin, että jos miehet synnyttäisivät ja kantaisivat lastaan 9 kk masussa, heistä varmasti ""kasvaisi"" valmiita isiä, heidän elämänarvonsa muuttuisivat ihan varmasti, niinkuin meillä naisilla.











 
Niin...aika OUTOJA fiiliksiä on sullakin jos olet sitä mieltä, että naisen pitää hyväksyä miehen sikamainen käytös ja ottaa paskaa niskaan. Mikä on sitten liian heppoisesti eroamista? Harvemminhan mies erota haluaa, jos on onnistunut saamaan sellaisen luuseri eukon, joka hyväksyy kaiken ja antaa miehen elää niin kuin miehestä parhaalta tuntuu. Ja kotona nainen ylistää miestä kaikesta huolimatta hyväksi isäksi ja kasvattajaksi!?!?!? En voi uskoa, että tuon toinen raskaus-nimimerkin takana on nainen...
 
Miehen jatkuvaa ryyppäilyä, eikä varsinkaan huumeiden käyttöä tule sietää missään nimessä. Jos mies ei itse ymmärrä vastuutaan, niin siinä tapauksessa on naisen tehtävä laittaa hommalle stoppi. Lapsella on oikeus selväpäisiin vanhempiin. En suo kenellekään lapselle samanlaista lapsuutta kuin itselläni oli isän liiallisen alkoholin käytön takia, vaikkei se edes ollut pahimmasta päästä. Älkää missään nimessä jääkö lapsen kanssa asumaan samaan talouteen, missä mies tulee kotiin juovuksissa tai pilvessä. Nyt on ajateltava vauvanne parasta.

Itse kiitän äitiäni siitä, että hän tajusi lopulta erota isästäni ollessani 6-vuotias, vaikka siinäkin oli pari vuotta liikaa surullisia asioita nähtäväksi pienelle lapselle.
 
Kyllä tän nimimerkin takana on nainen=p
En mä juoppoa huolisi, en huonoa miestä tai huonoa isää. Niinkuin sanoin, liian kevyesti ihmiset eroaa, ne vasta luusereita on jotka ei kestä paineita tai stressiä elämässään. EI meidän lapseni ole tainnu nähdä isäänsä juovuksissa juuri koskaan, nimittäin kun on siellä baarissa ja tulee kotiin yöllä, aamulla kaikki on niinkuin eilenkin...lapsen mielestä.
No, en mäkään ymmärrä niitä jotka perskännejä vetää lastensa kanssa, en todellakaan. Mutta ottakaa elämän realiteetit sellaisina kuin ne on, ei tarvi sossun luukkuja kolkutella, kuin ei isi ole taaskaan maksanu elatusmaksujansa =)
 
Miksi ihmeessä hankitte lapsia miesten kanssa jotka ILMISELVÄSTI eivät ole kypsiä isiksi? oliko ennen raskaaksi tuloanne tilanne selkeästi parempi? Tuskinpa... Kauanko olitte ehtineet seurustella ennen kun aloitte yrittää vauvaa? Olen myös sitä mieltä että nykyään erotaan liian heppoisin perustein, mutta vielä enemmän sitä mieltä että nykyään sitoudutaan aivan liian heppoisin perustein, hankkiudutaan raskaaksi ajatellen että kyllä se mies sitten muuttuu kun vauva astuu kuvioihin... naiivia sanon minä. Ohjeena teille sanoisin että yrittäkää puhua järkeä miehelle ja katsokaa paraneeko tilanne. Joskus myös erolla uhkaaminen auttaa. Jos juopottelu ei vähene niin äijä pellolle kasvamaan aikuiseksi.
 
Miten vielä tänä päivänäkin löytyy tuollaisia naisia, jotka kiven kovaan puolustelevat selvästi heitä alistavia ja hyväksikäyttäviä isiä?!?!? Siis nainen on luuseri, jos ei kestä?!?!? Mikäs mies sitten on, suuri sankari tietenkin tai väärin ymmärretty raukka... Niin ja sulle nimimerkki sä: lapset kuule tietää ja tajuaa asioita melko pienestä ja kasvaahan ne koko ajan. Minkälaisen mallin he saavat elämään? Mies saa mennä ja tehdä niin kuin huvittaa?!?!? Itse olen törmännyt näihin viihteellä juoksija isiin baareissa monen monta kertaa. Kyllä sääliksi on käynyt vaimo parkoja, jotka ei tiedä ukkojensa touhuista tuon taivaallista...
 
Millaista perhevalmennusta teidän paikkakunnalla järjestetään ja ootteko ajatelleet mennä? Meillä oli heti raskauden alkuun tarkotettu valmennusilta aiheena parisuhde ja siinä oli paljon asiaa erityisesti miehille. Tekis varmaan tosi hyvää sun miehelles kuulla psykologin suusta, että nyt täytyy lopettaa turhat juoksut ja jättää viina ja mielellään myös tupakka ja yhteistä aikaa vaimon/tyttöystävän kanssa lisättävä reilusti.

Ja vaikka tuosta voisi päätellä, että koko parisuhdeilta oli vaan käskyjä ja kieltoja miehille, niin toinen puoli asiasta oli se, että korostettiin miehen merkitystä ja tärkeyttä odotuksessa ja kerrottiin miten paljon mies voi tehdä lapsen ja koko perheen hyväksi jo ennen lapsen syntymää.

Raahaa ukkos vaikka kauluksesta sinne valmennukseen, jos teille sellanen järjestetään!

Ja toinen vinkki: laita miehes lukemaan tämä viestiketju. Ehkä ulkopuolisten mielipiteet antaisi vähän uutta ajattelemisen aihetta.
 
En mä ymmärrä, miksi mun mies ei saisi juoda, jos mä en raskausaikana voi. Käyn vointini mukaan ihan mielelläni baarissa minäkin kavereita tapaamassa. Kyllä siellä voi vichyäkin juoda.

Sosiaalisen elämän aion pitää vilkkaana lapsen syntymän jälkeenkin, vaikka se vaatii varmaan ahkerammin kavereiden kutsumista illanviettoon meille kotiin. Vuorotellen voimme miehen kanssa jäädä perjantai-iltaa kotiin ja lastenhoitajatkin on keksitty. Ei vastuullinen vanhemmuus vaadi sitä, että käpertyy neljän seinän sisään.
 
Lisäyksenä vielä, että kun perheessä vallitsee tasa-arvo, imetysajan jälkeen kumpikin vanhemmista voi yhtäläisesti kantaa vastuuta lapsenhoidosta. Jos on tasa-arvoa, voidaan molemmille järjestää mahdollisuus elää myös perheen ulkopuolista sosiaalista elämää. Jos taas perheessä alun pitäenkin nainen ottaa kaiken vastuun, on kyllä tosi vaikea mitään muutakaan juttua hoitaa reilusti, ellei sitten molemmat ole niin perheihmisiä, ettei huvitakaan sossata kavereiden kanssa.

Mun vanhemmat sai mut 20-vuotiaina, molemmat kantoivat täyden hoitovastuun, opiskelivat ja bilettivät. Oli kivaa, kun meillä oli usein kotona kotibileitä, kun mä olin pieni.
 
Luitko viestit? Ei tässä viestiketjussa mun mielestä ole ollutkaan kyse siitä, että mies ei voisi silloin tällöin muutamaa olutta ottaa, tai että lapsia ei voisi viedä hoitoon, jos lähtee pariskuntana viihteelle joskus jne. Vaan olisitko itse valmis siihen, että esim. lapsen synnyttyä olisit aina itse se, joka jää kotiin, että miehesi saa mennä kuinka tahtoo? Tai, että raskausaikana miehesi menisi ja tekisi sinusta piittaamatta, käyttäisi runsaasti alkoholia/huumeita tms. Luulenpa, että et.
 
Tasapainostahan on tässä kysymys ja selvästi se ei monellakaan ole löytynyt. Tuskin mikään ""vain kerran kuussa äijä baariin kavereiden kanssa"" -linjakaan on tasapainoinen, jos ei vastaavasti itse pääse.

Ja alkoholismi ynnä muut päihdeongelmat on aina asia erikseen ja niihin kannattaa kyllä hakea ammattiapua het'.
 

Yhteistyössä